Eduskuntavaalitentti 2015
Vihreä liitto vastasi kysymyksiimme seuraavasti
(lue Suomen PEN:in kysely kokonaisuudessaan saatteiden kera):
1. YK:n ihmisoikeuksien julistus ja sananvapaus
Tiedättekö, mitä YK:n julistus pitää sisällään?
Luonnollisesti. Kaikkien ihmisten luovuttamattomat ihmisoikeudet ovat oikeudenmukaisen, vapaan, humaanin yhteiskunnan peruskivi.
Mikä on mielestänne suurin uhka sananvapaudelle Suomessa tällä hetkellä?
Suomessa sananvapauden tila on pääsääntöisesti hyvä. Suurin uhka sananvapaudelle on vihapuheen yleistyminen verkossa, erityisesti sosiaalisessa mediassa. Verkko tarjoaa kanavan, jonka kautta levitetään esimerkiksi etniseen taustaan liitettyjä yleistäviä kielteisiä käsityksiä ja näin edistetään suvaitsemattomuutta ja syrjintää. Vihapuhe ilmenee suorana uhkana sananvapaudelle esimerkiksi maahanmuuttoa käsitteleviä tutkijoita vastaan kohdistuneissa hyökkäyksissä, joiden ilmeisenä pyrkimyksenä on tukahduttaa muiden kuin kielteisten maahanmuuttonäkemysten esittäminen. Vihapuhe on YK:n ihmisoikeuksien julistuksen ja Kansainvälisen PEN:in peruskirjan vastaista. Pahimmillaan vihapuhe voi johtaa väkivaltaan vihapuheen kohteena olevia ryhmiä kohtaan.
2. Sananvapaus ja uskonto
Onko puolueenne valmis keskustelemaan pykälän kumoamisesta Suomessa?
Kyllä on. Ihmisten uskoa ei kannata tieten tahtoen loukata ja sivistynyt keskustelu on kaikkien etu. Vapaan yhteiskunnan tulisi kuitenkin mahdollistaa myös sellaisten mielipiteiden esittäminen, jotka voivat loukata jotakuta.
Jos kannatatte pykälän uudelleenmuotoilua, miten sitä tulisi muokata?
Rikoslain 17 luvun 10 pykälä uskonrauhan rikkomisesta sisältää kaksi kohtaa:
1) varsinaisen nk. jumalanpilkkamomentin (”[joka] julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä [on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta]”)
2) sekä uskonnollisen toimituksen häiritsemistä koskevan momentin (”[joka] meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta [on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta]”)
Näistä ensinmainittu, varsinaisen ”jumalanpilkkapykälä” olisi selkeintä yksinkertaisesti poistaa.
Jälkimmäinen kohta, eli uskonnollisen toimituksen häiritsemisen kielto, ei varsinaisesti koske sananvapautta, vaan on ajatuksellisesti samaa kokonaisuutta kuin rikoslain seuraava (17 luvun 11) pykälä, jossa kielletään uskonnonharjoituksen estäminen, eikä sen kumoamiselle ole siten nähtävissä perustetta.
3. Kulttuurinen monimuotoisuus
Ruotsin kieli Suomessa
Kuinka tärkeää kaksikielisyyden turvaaminen on puolueellenne ja toimenpiteillä edistätte kaksikielisyyttä jatkossa?
Vihreät pitävät kaksikielisyyden turvaamista erittäin tärkeänä. Haluamme vaalia kansallista Suomen kaksikielistä perintöä ja pohjoismaista yhteyttä.
Julkisten palveluiden kehittämisessä on otettava huomioon ruotsinkielisten palveluiden saatavuus kaksikielisillä ja ruotsinkielisillä alueilla sekä uuden henkilökunnan rekrytointimahdollisuudet.
Tuomioistuinten, poliisin ja muiden viranomaisten toiminta on organisoitava kaksikielisesti. Ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden saatavuus on erittäin tärkeää ja tämä on turvattava sote-uudistuksessa.
Ruotsinkielinen peruskoulutus ja toisen asteen koulutus on turvattava. Sellaisilla kaksikielisillä alueilla, joissa ruotsinkieliset ovat vähemmistönä, koulumatkat eivät saa muodostua liian pitkiksi. Korkeakoulutusta on saatava ruotsiksi. Ruotsinkielisiä korkeakouluja ei pidä yhdistää suomenkielisiin korkeakouluihin vastoin näiden omaa tahtoa.
Hallinnon tosiasiallisen ruotsinkielisen palvelukyvyn varmistamiseksi tulee viranomaisyksiköille asettaa täsmällisemmät laadulliset kriteerit hyvän kielellisen palvelukyvyn takaamiseksi.
Mahdollisuutta oppia toista kotimaista kieltä tulee tukea lisäämällä päiväkotien kielikylpytarjontaa.
Yleisradion ruotsinkielisen tarjonnan on oltava kattavaa. Lehdistötuki ruotsinkieliselle lehdistölle on säilytettävä.
Mikä on kantanne kokeiluun, jossa tutkitaan alueellisia vaihtoehtoja ruotsin kielen opiskelulle?
Vihreät ei kannata kokeilua, jossa ruotsin opiskelusta tehdään alueellisesti kokonaan vapaaehtoista. Jokaisella suomalaisen peruskoulun käyneellä tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet toimia julkisen sektorin tehtävissä, joissa ruotsin kieli on kelpoisuusehtona. Muuttoliike on voimakasta erityisesti nuorten kohdalla, ja se suuntautuu paljolti Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle, jossa ruotsin kielen taitoa tarvitaan työelämässä.
Saame
Mikä on puolueenne kanta ILO 169 -sopimukseen?
Vihreät kannattaa ILO-169-sopimuksen mahdollisimman pikaista ratifiointia.
Mitä puolueenne tekee ja tulee tekemään saamelaisten oikeuksien, kulttuurin ja kielten elinvoimaisuuden edistämiseksi Suomessa?
Vihreiden mielestä opetus- ja kulttuuriministeriön laatima saamen kielen elvyttämisohjelma saamen kielien elvyttämiseksi on toteutettava viivytyksettä.
Kielipesätoiminta on keskeisellä sijalla saamen kielten elvytysohjelmassa. Vihreät haluavat muuttaa kielipesien rahoituksen pysyväksi. Jatkossa toimintaa tulisi laajentaa esim. Ouluun ja Helsinkiin.
Saamenkielisille oppilaille on perusopetuksessa taattava äidinkielen opetus asuinpaikasta riippumatta; Saamen kieli vieraana kielenä -oppiainetta on tarjottava laajemmin muuallakin. Saamelaislapset ja -nuoret voisivat palauttaa saamen kielen aktiiviseksi käyttökieleksi opetuksen avulla. Lisäksi saamelaistietoisuutta tulee lisätä kaikissa Suomen peruskouluissa.
Yleisradion saamenkielisen ohjelmiston jatkuvuus on turvattava.
4. Turvapaikat ja vapaa liikkuvuus
Turvakaupunkiverkosto
Millaisia mahdollisuuksia näette turvakaupunkiverkoston kehittämiselle?
Vihreät haluaa edistää avointa ja ihmisoikeuksia tukevaa politiikkaa, jossa Suomi tarjoaa turvaa vainon kohteeksi joutuneille. Vainotut kirjailijat ovat tietynlaisessa erityisasemassa. Sananvapaus takaa sen, että valtaa pitäviä voi kritisoida vapaasti. Se heijastelee yhteiskunnan henkistä ja poliittista tilaa. Pidämme kannatettavana ajatuksena mahdollisuutta kehittää Suomeenkin turvakaupunkiverkostoa.
Paperittomien terveyspalvelut
Mikä on puolueenne kanta paperittomien henkilöiden terveyspalveluiden järjestämiseen?
Paperittomat ovat yksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ryhmistä. Heidän oikeutensa terveydenhuoltoon on viipymättä turvattava. Nykyinen tilanne, jossa paperittomilta käytännössä estetään julkisessa terveydenhuollossa välttämättömätkin palvelut, on epäinhimillinen ja häpeäksi Suomelle. Räikeintä on palveluiden epääminen jopa lapsilta ja odottavilta äideiltä.
Oikeus terveyteen on ihmisoikeus eikä ketään voi rajata sen ulkopuolelle. Suomi on sitoutunut tähän periaatteeseen kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.
Paperittomien hoidon epääminen on myös koko väestön terveyden kannalta järjetöntä. On kaikkien etu saada kaikki lapset neuvolan asiakkaiksi ja rokotusohjelman piiriin. Näin estettäisiin esimerkiksi tartuntatautien leviäminen.
Vihreät kannattaivat hallituksen esitystä paperittomien oikeudesta terveydenhuoltoon ja pitivät sitä askeleena oikeaan, inhimilliseen suuntaan. Olimme tyrmistyneitä sen kaatumisesta edustaja Kari Rajamäen törkeään kokoustekniseen temppuun eduskunnan viime metreillä. Asia on uuden eduskunnan välittömästi korjattava.
Tulisiko esitykseen tehdä lisäyksiä tai muutoksia – jos pitäisi, niin millaisia?
Esitys oli tärkeä askel oikeaan suuntaan. Jatkossa koko maan osalta tulisi seurata Helsingin jalanjäljissä. Suurin osa paperittomista elää pääkaupunkiseudulla. Helsingissä päätettiin vuonna 2013 tarjota kiireellistä terveydenhoitoa kaikille paperittomille samaan hintaan kuin helsinkiläisille sekä järjestää laajat terveydenhuollon palvelut paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille. Kustannukset ovat jääneet hyvin pieniksi, vaikka Helsingissä tarjotut palvelut ovat kaatunutta hallituksen esitystä laajemmat. Se osoittaa, että kokoomuslaisten ja perussuomalaisten politikkojen pelottelu paperittomien terveydenhuollon aiheuttamasta ”terveysshoppailijoiden vyörystä” on perusteeton.
5. Verkkoseuranta ja -vakoilu
Mikä on puolueenne kanta verkkovalvontalakiin?
Tietoverkkojen massaurkinta on täysin väärä vastaus tarpeeseen pitää huolta kansalaisten turvallisuudesta. Se ei tosiasiassa edistäisi julkilausuttuja tavoitteitaan, vaan altistaisi kansalaiset perusoikeuksia rikkovalle valvonnalle. Kun perusoikeuksiin kuuluvasta yksityisyydestä kerran luovutaan, sitä ei saada enää takaisin. Syyskuun 11. päivän terrori-iskuista alkaen olemme eläneet länsimaissa aikaa, jolloin kansalaisvapaudet ja perusoikeudet ovat joutuneet puolustuskannalle. Turvallisuus on merkittävä asia, mutta on painotettava, että jos turvallisuuden nimissä hylkäämme vapaan yhteiskunnan perusarvot, annamme terroristien voittaa. Turvallisuuden, myöskään sisäisen turvallisuuden, nimissä ei pidä hyväksyä vapaan ja avoimen yhteiskunnan peruspilarien nakertamista.
Millaisia keinoja näette kansalaisten turvallisuuden ja sananvapauden suojelemisessa yksilön oikeuksia loukkaamatta?
Sisäinen turvallisuus rakentuu ennen kaikkea tasa-arvoisesta yhteiskunnasta, jossa ehkäistään syrjäytymistä ja ongelmiin joutuneita ihmisiä autetaan ajoissa. Hyvä sosiaali- ja koulutuspolitiikka takaa tasa-arvoisen ja turvallisen yhteiskunnan. Sisäisen turvallisuuden kannalta olennaista on ennaltaehkäisevä sosiaalityö, esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalvelut. Radikalismin ja ekstremistisen väkivallan torjumiseen pohjoismainen hyvinvointivaltio on edelleen parasta mitä on keksitty. Siitä on pidettävä kiinni.
Olemme vedenjakajalla: Tietoyhteiskunta on tehnyt mahdolliseksi kansalaisten ennennäkemättömän seurannan, valvonnan ja kontrollin, sellaisen josta George Orwell saattoi vain nähdä painajaisia. Kun perusoikeuksiin kuuluvasta yksityisyydestä kerran luovutaan, sitä ei saada enää takaisin. Kansalaisten oikeus yksityisyyteen on turvattava, eikä parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella oleville turvallisuusviranomaisille saa antaa oikeuksia, joilla ohitetaan oikeusvaltioon kuuluvat kontrollit.
Ymmärrämme terrorismiin liittyen huolen viranomaisten toimintamahdollisuuksista. Kannatamme kaikkia järkeviä toimenpiteitä poliisitoiminnan ja poliisiyhteistyön tehostamiseksi. Uhkiin pitää vastata oikeusvaltion tavoin: hyvällä, riittävästi resurssoidulla poliisitoiminnalla. Samalla on tärkeää varmistaa, että kaikki huomio ei keskity vain islamilaisiin ääriryhmiin. On syytä muistaa, että pohjoismaiden pahimman terrori-iskun tekijä oli Breivik:
äärioikeistolainen, joka murhasi 69 norjalaista nuorta rasistisen ideologian ajamana ja jonka hengenheimolaisia toimii Suomessakin.
Miten Edward Snowdenin tapaus tulisi ratkaista?
Snowden teki palveluksen maailmalle paljastaessaan kaikkien nähtäville, miten pelottavan pitkälle Yhdysvaltain turvallisuusviranomaiset ovat menneet niin omien kansalaistensa kuin meidän kaikkien muiden koko elämän valvonnassa. Paljastusten käynnistämä keskustelu on tehnyt selväksi, miten Yhdysvaltain lainsäädäntö jättää muiden maiden kansalaiset ja yritykset kokonaan vaille yksityisyyden suojaa.
Lienee syytä pitää perusteltuna epäilystä, että Snowdenin on aiheellista pelätä turvallisuutensa puolesta ja että hän ei saisi puolueetonta kohtelua Yhdysvaltain viranomaisilta, mikäli hän palaisi Yhdysvaltoihin.
Näin ollen Snowden tarvinnee pysyvän turvapaikan. Suomen ja muiden EU-maiden tulisi olla valmis harkitsemaan sellaisen myöntämistä. Suomen politiikkaan ei ole kuulunut turvapaikkojen tarjoaminen, mutta jos Snowden sitä hakisi, kriteerit saattaisivat täyttyä.
6. Arvonlisävero
Mikä on puolueenne kanta kirjojen, lehtien ja sähkö- ja äänikirjojen arvonlisäverotukseen?
Pidämme ilman muuta kiinni kirjojen alennetusta ALV-kannasta ja esitämme
sähkö- ja äänikirjojen arvonlisäveron alentamista painettujen kirjojen verotuksen tasolle eli 24 %:sta alimpaan eli 10 % arvonlisäverokantaan.
Kirja-ala on tällä hetkellä taloudellisesti haastavassa tilanteessa ja on tärkeää, että verotuksella ei vaikeuteta sitä.
Kun kirja muuttuu yhä vahvemmin monilla eri teknologioilla luetuksi, olisi mielekästä että tuettaisiin kirjaa ylipäänsä, ei vain tietyllä teknologialla lukijalle välitettyä versiota siitä. Sähkökirjojen veronalennuksella voitaisiin saada sähkökirjojen myyntiin vauhtia ja siten parantaa kirja-alan tulevaisuudennäkymiä.
Kirjojen arvonlisäveron laskeminen vielä 10 % kannasta alaspäin ei valitettavasti onnistu, sillä arvonlisäverodirektiivi sallii vain kaksi alennettua verokantaa. Ne ovat Suomessa nyt 14 % ja 10 %. Jos kirjojen arvonlisäveroa laskettaisiin vielä kymmenestä prosentista, samalla laskisi koko alin (10 %) kanta, eli kaikki muutkin alimmasta verokannasta nauttineet tuotteet ja palvelut. Se olisi niin iso verotulojen pudotus, että siihen ei ikävä kyllä ole varaa.
