Suomen PEN:in Eduskuntavaalitentti 2015
Suomen PEN lähestyi sähköpostitse kevään 2015 Eduskuntavaalien alla kaikkia rekisteröityjä puolueita ja pyysi puolueiden edustajia vastaamaan ajankohtaisiin sananvapautta, ihmisoikeuksia ja kulttuuripolitiikkaa koskeviin kysymyksiin. Vaikka osa kysymyksistä on luonteeltaan seillaisia, ettei niihin välttämättä ole olemassa yksiselitteistä puoluekantaa, olemme silti kiinnostuneita kuulemaan näkemyksiä yhdistykselle keskeisistä asioista ja tutkimaan, millaisia eroja puolueiden väliltä mahdollisesti löytyy. Kyselyyn vastanneiden puolueiden vastaukset linkitetään kysymysten alle vaalipäivään 19.4.2015 mennessä.
Puolueita pyydettiin ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin:
1. YK:n ihmisoikeuksien julistus ja sananvapaus
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on kansainvälisten ihmisoikeuksien perusta. Kansainvälisen PEN:in peruskirjaa on lainattu YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa.
Tiedättekö, mitä YK:n julistus pitää sisällään?
Mikä on mielestänne suurin uhka sananvapaudelle Suomessa tällä hetkellä?
2. Sananvapaus ja uskonto
Suomen PEN:in näkemyksen mukaan rikoslakimme pykälä jumalanpilkasta on vanhentunut ja sotii sananvapautta vastaan. Uskonnollisia yhteisöjä ei tulisi asettaa kriittisen keskustelun tai taiteellisen ilmaisuvapauden koskemattomiin. Suomi on allekirjoittanut YK:n ihmisoikeuksien julistuksen, jossa ihmisille taataan ajatuksen, uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonrauhaa tulee vaalia muutoin kuin rikoslain avulla ja pilkka-sanasta on luovuttava. Valtaosassa Euroopan maissa jumalanpilkasta lainsäädännössä on luovuttu. Enimmäkseen tuomioita myönnetään Lähi-idän ja Afrikan maissa, joissa sananvapautta harjoittavia toisinajattelijoita tuomitaan jopa kuolemanrangaistuksiin. Suomen PEN on erityisen huolissaan myös kärjistyneestä tilanteesta naapurimaa-Venäjällä, jossa jumalanpilkkaan vetoamalla rajoitetaan perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia ja kansalaisten ilmaisuvapautta.
Suomen PEN:in julkilausuma Uskonnon halventaminen ja sananvapaus vuodelta 2011.
Onko puolueenne valmis keskustelemaan pykälän kumoamisesta Suomessa?
Jos kannatatte pykälän uudelleenmuotoilua, miten sitä tulisi muokata?
Jos haluatte säilyttää pykälän, millä perustelette sitä?
3. Kulttuurinen monimuotoisuus
Suomen PEN on virallisesti kaksikielinen yhdistys. Olemme allekirjoittaneet Gironan manifestin kielellisistä oikeuksista, jossa todetaan mm., että ”jokaisella kieliyhteisöllä on oikeus käyttää omaa kieltään virallisena kielenään omalla alueellaan” ja ”kouluopetuksen on osaltaan pidettävä yllä alueen kieliyhteisön puhuman kielen arvostusta”. Yksi PEN:in tärkeimmistä tehtävistä on nk. pienten kielten ja kulttuurien aseman edistäminen. Siihen keskittyy etenkin PEN:n Kieli- ja käännöskomitea (Translation and Linguistic Rights Committé).
Ruotsin kieli Suomessa
Suomessa on perustuslain mukaan kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi. Eduskunta äänesti maaliskuussa kumoon kansalaisaloitteen ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoistamisesta. Suomen PEN korostaa, että ruotsin kielen opiskelu on etuoikeus ja kielen oppiminen lisää kulttuurista pääomaa. Ruotsin kielellä on valtava merkitys kulttuurihistoriallemme ja se monimuotoistaa yhä kulttuuriamme. Kaksikielisessä maassa ihmisillä on oikeus tulla palvelluksi äidinkielellään ja viranomaiskielitaitoa on ylläpidettävä.
Kuinka tärkeää kaksikielisyyden turvaaminen on puolueellenne ja toimenpiteillä edistätte kaksikielisyyttä jatkossa?
Mikä on kantanne kokeiluun, jossa tutkitaan alueellisia vaihtoehtoja ruotsin kielen opiskelulle?
Saame
Saamelaiset ovat EU:n ainoa ja pohjoisin, Suomen perustuslaissa tunnustettu alkuperäiskansa. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä, joista kaksi on katoamisvaarassa. Suomi on saanut kansainvälisiltä tahoilta useita kehotuksia parantaa saamelaisten oikeuksia. Hallitus päätti maaliskuussa jättää ratifioimatta pitkään valmistellun ILO 169 -sopimuksen, joka takaisi alkuperäiskansoille samat oikeudet kuin valtaväestölle. Saamelaiskäräjien lausunnon mukaan sopimuksen ratifiointi on välttämätöntä, jotta saamelaiset voisivat säilyttää ainutlaatuisen kulttuurinsa myös tulevaisuudessa. Kesällä 2014 syntyi periaatepäätös saamen kielen elvytysohjelmasta, mutta ohjelman toimeenpano jää sekin tulevan hallituksen tehtäväksi. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen on arvioitu valmistuvan vasta 2016. Kielen ja kulttuurin säilymisen kannalta tärkeää on paitsi kielen opetus myös kirjallisuuden julkaiseminen. Saamelaiskirjallisuuden kannalta suurimpia ongelmia Suomessa ovat kustantajien puute sekä tuki- ja levitysjärjestelmän heikkoudet – teokset julkaistaan lähes poikkeuksetta Norjassa.
Mikä on puolueenne kanta ILO 169 -sopimukseen?
Mitä puolueenne tekee ja tulee tekemään saamelaisten oikeuksien, kulttuurin ja kielten elinvoimaisuuden edistämiseksi Suomessa?
4. Turvapaikat ja vapaa liikkuvuus
YK:n ihmisoikeuksien julistuksen mukaisesti jokaisella on oikeus liikkua vapaasti, hakea turvapaikkaa ja kansalaisuutta. Yksi PEN:in toimielimistä on kansainvälinen Vangittujen kirjailijoiden komitea (Writers in Prison committé), joka raportoi ympäri maailma tapahtuvista kirjoittajien murhista ja vainoista. Työnsä takia surmataan vuosittain kymmeniä ja pidätetään satoja kirjailijoita ja toimittajia. Heistä tiedottaminen ja viranomaisiin vetoaminen on yksi PEN:n tärkeimmistä tehtävistä. Myös turvapaikka-asioiden edistäminen viranomaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden avulla on osa PEN:in toimintaa. Suomen PEN muistuttaa, että myös maassa luvatta olevia koskevat samat perussoikeudet, joita Suomi on sitoutunut kunnioittamaan kansainvälisissä sopimuksissa.
Turvakaupunkiverkosto
Suomea pidetään usein ihmisoikeuksien mallimaana, mutta Suomen PEN on huolissaan siitä, ettei Suomella ole järjestelmää, joka mahdollistaisi turvakaupunkiverkoston luomisen uhatuille kirjailijoille ja toimittajille, jotka eivät voi työskennellä ja harjoittaa ilmaisunvapauttaan kotimaassaan. Suomen PEN:n ihanneratkaisu tilanteeseen olisi apurahapohjaisen kansallisen turvakaupunkiverkoston luominen.
Millaisia mahdollisuuksia näette turvakaupunkiverkoston kehittämiselle?
Paperittomien terveyspalvelut
Maaliskuussa vaalivapaiden alla pöydälle jäänyt hallituksen yksimielinen esitys paperittomien henkilöiden terveydenhoidosta tullee raukeamaan. Paperittomien terveyspalveluiden järjestäminen on yksi Suomen polttavimmista ihmisoikeuskysymyksistä tällä hetkellä. Esitys olisi turvannut EU:n ulkopuolelta tuleville paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille samat terveyspalvelut kuin suomalaisille, ja muille paperittomille oikeudet kiireelliseen, maksulliseen hoitoon. Myös Suomen Lääkäriliitto tukee paperittomien terveydenpalveluiden turvaamista ja on todennut, että nykyinen laki on ristiriidassa Lääkärin etiikan kanssa.
Mikä on puolueenne kanta paperittomien henkilöiden terveyspalveluiden järjestämiseen?
Tulisiko esitykseen tehdä lisäyksiä tai muutoksia – jos pitäisi, niin millaisia?
5. Verkkoseuranta ja -vakoilu
Verkkoseuranta ja -vakoilu on vakava, maailmanlaajuinen uhka sananvapaudelle. Suomen PEN on ottanut kantaa seurantaan mm. vaatimalla Yhdysvaltoja aloittamaan tutkinnan NSA:n vakoilutoimista sekä kumoamaan syytteet Edward Snowdenia vastaan (Kirje presidentti Obamalle elokuussa 2013). Vakoilu voi johtaa sensuuriin ja uhata lehdistönvapautta, johon niveltyy koko demokraattinen yhteiskuntajärjestelmä.
Suomessa Puolustusministeriön verkkovalvontalakia valmisteleva työryhmä luovutti lisäaikaa saaneen mietintönsä puolustusministerille tammikuussa 2015. Esitys, jossa ehdotetaan verkkovalvontaoikeuksia poliisille ja Puolustusvoimille, saapuu hallituksen käsiteltäväksi seuraavalla kaudella. Suomen PEN:in mielestä sananvapautta ja turvallisuutta ei tule asettaa vastakkain, vaan kansalaisten turvaa on suojeltava sananvapautta ja muita perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia kunnioittaen ja lakia noudattaen.
Kannustamme työkseen kirjoittavia ihmisiä välttämään itsesensuuria seurannan pelosta huolimatta, sillä sensuuri ja pelko ovat sananvapauden pahimmat viholliset.
Mikä on puolueenne kanta verkkovalvontalakiin?
Millaisia keinoja näette kansalaisten turvallisuuden ja sananvapauden suojelemisessa yksilön oikeuksia loukkaamatta?
Miten Edward Snowdenin tapaus tulisi ratkaista?
6. Arvonlisävero
Suomessa kirjojen ja lehtien arvonlisävero on hyvin korkea: painetuilla kirjoilla ja lehdillä 10 %, sähkö- ja äänikirjoilla jopa 24 %. Koska kirjojen hintoja on jouduttu korottamaan, myös kirjakaupat ja kustannusala ovat kärsineet. Jos arvonlisäveroa nostetaan entisestään, kirjojen myynti vähenee entisestään ja valtion kassaan kertyy jopa vähemmän rahaa. Mikä pahinta, moniäänisen kirjallisuuden julkaiseminen ja lukeminen kärsisi valikoiman pienentyessä. Suomen PEN kannattaa kirjojen arvonlisäveron laskemista.
Mikä on puolueenne kanta kirjojen, lehtien ja sähkö- ja äänikirjojen arvonlisäverotukseen?
