Raportti PENin kieli- ja käännöskomiteoiden konferenssista 2019
Meksiko, Chiapas, San Cristóbal 1.-5.5.2019 / Veera Tyhtilä
Kieli- ja käännöskomiteoiden kokous järjestettiin YK:n alkuperäiskansojen kielten teemavuonna Meksikon Chiapasissa, San Cristóbalin kaupungissa.. Järjestäjiin kuuluivat PEN International, UNESCO Meksiko, Chiapasin Tiede- ja taideyliopisto ja Kansallinen Alkuperäiskansojen Kielten Instituutti (Instituto Nacional de Lenguas Indígenas – INALI).
Konferenssin pääkieli oli espanja. Simultaanitulkkaus englanniksi oli tarjolla useissa tilaisuuksissa.
Suomen PENin puheenjohtaja Veera Tyhtilä osallistui kokoukseen Kieli- ja käännöskomitean puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärven puolesta ja luki yleisötilaisuudessa Näkkäläjärven kirjoittaman puheen, joka käsitteli saamelaisten tilannetta Suomessa.
Konferenssin teemoja kieteytettynä
Monet huolet ja kehitysideat olivat samankaltaisia eri puolilta maailmaa tulleilla osallistujilla. Ilmastonmuutos esiintyi keskusteluissa paljon. Alkuperäiskansojen läheinen luontosuhde nähtiin asiana, josta meidän tulisi nyt oppia enemmän. Keskeinen ajatus oli, että voisimme ehkä nähdä historian kulun vaihteeksi toisin ja etsiä keinoja sellaisen löytämiseen, minkä teknokraattinen yhteiskunta on kadottanut.
Puhuttiin siitä, miten tehdä tehokasta yhteistyötä, mutta välttää kulttuurinen assimilaatio. Puhuttiin taloudellisista edellytyksistä, kunnioituksesta, diversiteetistä. Perinteen ja nuorison suhteesta sekä lasten omakielisen koulutuksen tärkeydestä. Omakielisistä koulutusmahdollisuuksista myös korkeammilla tasoilla, kuten yliopistoissa.
Suullisen perinteen erityinen rooli mainittiin usein. Sen perinteen jatkuvuuden ja tallentamisen keinoja pohdittiin. Uutena mainittiin esimerkiksi nuoren polven pyrkimys tehdä omia elokuvia. Pohdittiin uuden teknologian merkitystä alkuperäiskansojen kulttuurille.
Konferenssissa mainittiin usein se erityisyys, että monissa alkuperäiskansojen kielissä ei ole eroteltu sukupuolta, mikä nähtiin mahdollisuutena, joka johtaa tasa-arvoon. Tämä pätee tietenkin myös suomen kieleen.
Eräs kiinnostavimmista keskusteluista oli alkuperäiskansojen sukupuolitasa-arvoa käsittelevä paneelikeskustelu, josta Naiskomitea lähettää tarkemmat muistiinpanot myöhemmin. Keskeisenä huomiona voisi mainita, että konservatiivinen ajattelu on murentumassa vasta tämän sukupolven kohdalla, mutta nyt nuoret, vahvat naiset kokivat saaneensa tilaa.
Kieli- ja käännöskomiteoidentulevaisuuden tavoitteet 2019-2023:
- Luoda uusia areenoita alkuperäiskansojen edustajien äänille.
- Kehittää kampanjoita, joilla pyritään varmistamaan, että kielellisiä oikeuksia tuetaan kaikissa yhteiskunnissa.
- Edistää PENin globaalia tavoitetta parantaa alkuperäiskansojen kirjailijoiden mahdollisuutta osallistua maailmankirjallisuuden piiriin.
Konferenssin ohjelma ja puhujat:
1.5. Avajaisillallinen. Pormestarin ja järjestäjien viralliset tervehdykset
2.5.
Avajaisseremonia
Puheet:
- Jennifer Clement, President of PEN International
- Juan Gregorio Regino, Director of the National Institute of Indigenous Languages
- José Rodolfo Calvo Fonseca, Rector of the University of Science and Arts of Chiapas, UNICACH
- Carles Torner, Executive Director of PEN International
- Simona Škrabec, Chair of the Translation and Linguistic Rights Committee of PEN International
- Pedro Faro, poet and director of the Fray Bartolomé de las Casas A.C. centre
- Enriqueta Lunez Pérez, poet and director of the San Juan Chamula House of Culture (Casa de Cultura de San Juan Chamula)
- Cristina Rascón, National Coordinator for Literature of the National Institute of Fine Arts
- Moderaattori: Cicerón Aguilar Acevedo
Tyhjä Tuoli: Uiguuriaktivisti Ilham Tohti
Chiapas in motion. Writers of Chiapas
Round table with:
- Enrique Pérez López, tsotsil poet y narrator
- Marceal Méndez, tsetsal narrator
- Manuel Bolom, tsotsil poet
- Petrona de la Cruz, tsotsil playwright
What does it mean to be a writer in indigenous languages?
Round table with:
- Juan Gregorio Regino, mazateca poet and director of INALI
- Ruperta Bautista, tsotsil poet and narrator
- Briceida Cuevas, maya (Campeche) poet, founder of the Association of Writers in Indigenous Languages of Mexico
- Elías Pérez, tsotsil researcher
- Moderator: Louis Jolicoeur, PEN Quebec
Álvaro Ruiz Abreu. “B. Traven, from disillusionment to indigenous hope”
Indigenous languages on the move: Mexico and Central America
A conversation with
- Otilia Lux de Cotl, Former Guatemalan Minister of Culture and Sport, former executive director of the International Indigenous Women’s Forum
- Natalio Hernández, nahua poet, Member of the Mexican Academy of Language
- Moderator: Nina Jaramillo, PEN Argentina
“Echos from across the world”. Dinner, poetry recital in indigenous languages and traditional music from de San Juan Chamula
- Mikeas Sánchez, zoque poet
- Xun Betán, tsotsil poet
- Antonio Guzmán, tzeltal poet
- Juana Karen Peñate, chol poet
- Hubert Matiúwàa, mè´phàà poet
- Carles Torner, Catalan poet
- Briceida Cuevas, maya poet
- Enriqueta Lunez Pérez, tsotsil poet, director of the Casa de Cultura de San Juan Chamula
- TBC – poets from the PEN delegation
- Moderator: Ricardo Juan Hernández
3.5.
Tyhjä tuoli: Presentation of the case of Kunchok Tsephel Gopey Tsang from Tibet
Indigenous literatures of America: writing, publication, dissemination and translation
Round table with:
- Nina Jaramillo, PEN Argentina
- Juan Antonio Canel, PEN Guatemala
- Leonzo Knight Julián, PEN Nicaragua
- Miquel Ruiz, tsotsil narrator
- Moderator: Xabier Castro Martínez, PEN Galicia
Pedro Cayuqueo. “The indigenous challenge to Latin American culture”
Lecture followed by a debate
- Moderator: Ivan Prado, PEN Bolivia
Indigenous culture at the international level
Round table with:
- Frank Peñones, PEN Philippines
- Veera Tyhtilä, Finnish PEN
- Robert Wood, PEN Perth (presenting on behalf of others)
Linguistic Rights at the International level
Round table with:
- Dessale Berekhet, PEN Eritrea in Exile
- Tsering Kyi, PEN Tibetan Writers Abroad
- Maialen Sobrino, Basque Country, coordinator of the Garabide project
Ganesh Devy, Decolonising culture through indigenous literatures
Lecture followed by a debate
- Moderator: Carles Torner, PEN International
“Ritual and indigenous words”. Dinner, music and literature
Participants:
- María Bautista, tsotsil poet
- Marceal Méndez, tsetsal narrator
- Ruperta Bautista, tsotsil poet and narrator
- Josías López Gómez, tsetsal narrator
- José Osvaldo García Muñoz, mam writer
- PEN members (participants TBC)
- Lyz Sáenz, zoque poet
- Moderator: Alix Parodi, PEN Suisse Romand
4.5.
Kieli- ja käännöskomiteoiden virallinen kokous
Love at first sight
Meeting between writers and translators
- Session open to the members of PEN International’s TLRC, writers from Chiapas and all other interested participants
- Moderator: Simona Škrabec, PEN International
Fréderic Vacherón, representative of the office of UNESCO in Mexico. “Indigenous languages as a fundamental element of sustainable development”
Lecture followed by a debate
- Moderator: Carles Torner, PEN International
Writers and linguistic rights
Round table with:
- Nina Jaramillo, PEN Argentina
- Natasha Kanape Fontana, innu poet, Quebec
- Eduardo Blandón, PEN Guatemala
- Enriqueta Lunez, poet from Chiapas
- Moderator: Simona Škrabec, PEN International
Farewell dinner (informal words and presentation from the organising committee)
Konferenssin osallistujat esiintyjäjärjestyksessä:
- Jennifer Clement PEN Internationalin puheenjohtaja, joka toimi PEN Meksikon puheenjohtajana 2009-2011.
- Juan Gregorio Regino Mazateca-kansan edustaja, Kansallisen Alkuperäiskansojen Kielten Instituutin johtaja, runoilija, kääntäjä, esseisti. Suullisen kansanperinteen tutkija. Mazatecat ovat nykyisen Meksikon alueen alkuperäiskansa.
- Carles Torner PEN Internationalin toiminnanjohtaja, runoilija, romaanikirjailija, esseisti. PEN Katalonian sihteeri.
- Simona Škrabec PEN Internationalin Kieli- ja käännöskomiteoiden puheenjohtaja, kääntäjä, kirjailija. PEN Katalonian puheenjohtaja.
- Pedro Faro Fray Bartolomé de las Casas –keskuksen johtaja, runoilija, historioitsija. (Chiapas, Meksiko.)
- Enriqueta Lunez Pérez Runoilija, käsityötaiteilija ja kulttuuripromoottori. Casa de la Cultura de Chamula –keskuksen johtaja. (Chiapas, Meksiko.)
- Cristina Rascón Koordinaattori, National Fine Arts Insitute. Kirjailija, kääntäjä. (Sonora, Meksiko)
- Frédéric Vacheron UNESCO Meksikon edustaja. Toiminut mm. UNESCOn alkuperäiskansojen yksikön koordinoijana UNESCO Cultural Policies and Intercultural Dialogue –jaostossa.
- José Rodolfo Calvo Fonsesca Chiapasin Tiede- ja taideyliopiston rehtori, kirjailija.
- Enrique Pérez López Tzotsil-kansan edustaja, kirjailija, tutkija ja kääntäjä. Chiapas State Centre of Indigenous Languages, Arts and Litteratures –instituutin johtaja. Kielet: tsotsil ja tseltal. Tzotsilit ovat Chiapasin alueella asuva Maya-alkuperäiskansa.
- Marceal Méndez Tzeltal-kirjailija ja kääntäjä. Tzeltalit ovat Chiapasin alueella asuva Maya-alkuperäiskansa.
- Manuel Bolom Tsotsilinkielinen runoilija ja kertoja. Psykologian opettaja. (Huixtan, Chiapas)
- Petrona de la Cruz Kirjailija, näytelmäkirjailija ja näyttelijä.. Yksi Strength of Mayan Woman –järjestön perustajista. (Zinacantán, Chiapas)
- Juana Karen Peñate Montejo Kulttuuripromoottori, kääntäjä, runoilija ja tv- ja radiojuontaja. (Tumbalá, Chiapas)
- Urtzi Urrutikoetxea Kirjailija, journalisti. Baskimaan PENin puheenjohtaja.
- Ruperta Bautista MayaTsotsil –kansan edustaja. Kirjailija, antropologi, kääntäjä, näyttelijä. (Chiapas)
- Elias Pérez Antropologian tohtori, tutkija-professori, kirjailija.(Chimtik, Chiapas)
- Louis Jolicoeur Kielitieteen tohtori, kirjailija, kääntäjä, tulkki, kirjallisuushistorioitsija, professori. (Quebeck, Kanada)
- Álvaro Ruiz Abreu Kriitikko, elämäkertakirjailija, professori Xochimilcon yliopistossa. (Monterrey, Nuevo León, Meksiko)
- Otilia Lux de Coti Kʼicheʼ -alkuperäiskansan edustaja. Opettaja, poliitikko. UNESCOn johtokunnan jäsen, YK:n alkuperäiskansojen foorumin asiantuntijajäsen. Eräs Latinalaisen Amerikan tärkeimmistä ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien puolustajista. (Santa Cruz del Quiché, Guatemala)
- Natalio Hernandez Nahua-kansan edustaja. Runoilija, kääntäjä. Macuilxochitl Cultural Foundationin johtaja. Perustanut lukuisia järjestöjä alkuperäiskansojen kirjailijoille, osallistunut lukuisissa rooleissa opetustoimen suunnitteluun. Nahuat ovat Meksikon ja El Salvadorin nykyisillä alueilla asuva alkuperäiskansa. (Lomas del Dorado, Ixhuatlan de Madero, Veracruz)
- Nina Jaramillo Juristi, erikoistunut alkuperäiskansojen oikeuksiin. PEN Argentiinan alkuperäiskansojen komitean koordinaattori. (Villa Crespo, Argentiina)
- Mikeas Sánchez Kirjailija, opettaja, pohjois-zoquen kääntäjä. Zoquet ovat nykyisen Etelä-Meksikon alueen alkuperäiskansa. (Chapultenango, Chiapas)
- Xun Betan Sosiaaliantropologi, runoilija, esseisti, tsotsil-kielen kääntäjä. (Venustiano Carranza, Chiapas)
- Antonio Guzmán Gómez Tseltal-runoilija, alkuperäiskansojen kielillä (chol, tsotsil, zoque, zeltal) kirjoitetun kokoelman kanssatoimittaja.
- Hubert Mattiuwàa Mè’phàà –kulttuurin edustaja. Runoilija, professori. Tlapanec tai Mè’phàà, on alkuperäisen Meksikon kieli, jota puhuu yli 98 000 Tlapanecin ihmistä Guerreron osavaltiossa. (Guerrero)
- Tomica Bajšic Runoilija, kirjailija, graafikko, kääntäjä. PEN Kroatian pääsihteeri. Kroatian Kirjailijaliiton varapuheenjohtaja. Aloitti uransa runoilijana kirjoittamalla muistojaan ajasta maansa erikoisjoukkojen sotilaana. (Zagreb, Kroatia.)
- Juan Antonio Canel Cabrera Kirjailija, journalisti. PEN Guatemalan puheenjohtaja. (Guatemala)
- Leonzo Knight Arawak-kansan edustaja. Kirjailija, tutkija, kielitieteilijä, professori. Kielet: mm. mayangna, ulwa, kreoli, miskito. Arawak on kieli, jota puhuvat Etelä-Amerikan Lokono-ihmiset Itä-Venezuelassa, Guyanassa, Surinamessa ja Ranskan Guyanassa.(Arawak-yhteisö, Nicaragua)
- Mikel Ruiz Tzotsil-kansan edustaja. Kirjailija, tutkija ja kirjallisuuskriitikko. Koonnut antologioita Chiapasin alueen alkuperäiskielten runoista.
- Xabier Castro Martinez Runoilija,PEN Galician johtaja, kustannustoimittaja, kulttuurituottaja. Santiago de Compostelan Free the World –festivaalin vastaava organisaattori 2010. Aktiivinen yhteistyökumppani mm. Amnestyn ja ILGA:n toiminnassa.
- Pedro Cayuqueo Chileläinen Mapuche-journalisti ja kirjailija, joka on työskennellyt alkuperäiskansojen oikeuksien ja kommunikaation parissa useissa maissa Euroopassa ja Amerikoissa. Mapuche Times –lehden toimittaja. Mapuchet ovat intiaaniheimo, jota pidetään nykyisen Chilen ja Argentiinan ensimmäisinä asuttajina. (Puerto Saavedra, Chile)
- Iván Prado Sejas Kirjailija, kertoja, runoilija, psykologi. Erikoistunut scifiin ja fantasiakirjallisuuteen. (Cochabamba, Bolivia)
- Frank Peñones Kirjoittaja, journalisti. Taidepromoottori. Toiminnanjohtaja organisaatiossa Bicol AHEAD (Advocates for Heritage, Education and Development) (Filippiinit)
- Veera Tyhtilä Näytelmäkirjailija, elokuvakäsikirjoittaja, Suomen PEN:in puheenjohtaja. (Allekirjoittanut.) Luki puheenvuorossaan myös Pirita Näkkäläjärven kirjoittaman puheen. Näkkäläjärvi on suomensaamelainen toimittaja ja kauppatieteiden maisteri, Yle Sámi Radion päällikkö vuosina 2012–2017, sekä Suomen PEN:in Kieli- ja käännöskomitean puheenjohtaja. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa.
- Dessale Berekhet Eritrealainen kirjailija, runoilija, journalisti. Kirjoittanut myös viisi lastenkirjaa paikallisislla tigren ja tigringyan kielillä. Toimi Takiyat –lehden päätoimittajana, kunnes valtiosensuuri lakkautti sen. Yksi PEN Eritrean Writers in Exilen perustajista. (Eritrea)
- Tsering Kyi Tiibetiläinen kirjoittaja ja journalisti, Tibetan Women’s Associationin johtokunnan jäsen. Kirjoittanut elämästään maanpaossa, tehnyt myös lauluja tiibetiksi. Tällä hetkellä työskentelee: Voice of America, Washington DC, USA
- Maialen Sobrino Kieliaktivisti, uudenlaisen yhteistyön ja pienten kielten säilymisen promotoija, Garabide Association. (Baskimaa)
- Ganesh N. Devy Ajattelija ja kulttuuriaktivisti. Kirjoittaa kolmella kielellä: marathi, gujarati ja englanti. Hänen ensimmäinen kirjansa After Amnesia (1992) lasketaan kirjallisuusteorian klassikoksi ja sen jälkeen hän on julkaissut lähes 90 teosta. Ganesh valmistui Shivajin ja Leedsin yliopistoista ja työskenteli mm. Leedsin ja Yalen yliopistoissa. Vuonna 1996 hän luopui akateemisesta urastaan aloittaakseen työnorganisaatiossa Denotified ja Nomadic Tribes (DNT) sekä adivasi-heimon kanssa. Tämän työn aikana hän loi Barhassa Bhashan tutkimus- ja julkaisukeskuksen, Tejgadhin Adivasis-Akatemian, DNT-Rights Action Groupin ja useita muita aloitteita. Myöhemmin hän aloitti historian suurimman kielten kyselyn, joka toteutettiin lähes 3000 vapaaehtoisen avustuksella ja julkaistiin 50 kielen monikielisessä muodossa. (Intia)
- Maria Bautista Tsotsil-runoilija
- Josias López Gómez Tseltalinkielinen kertoja, esseisti, opettaja ja kääntäjä. Yksi monikielisen sanakirjan tekijöistä (espanja, tseltal, tsotsil, ch’ol, tojolabal). K’iche –kansan eepoksen kääntäjä. Mayan Zoque Writers Group –ryhmän ja monikielisen Nuestra Sabiduria –lehden perustajia. (Oxchuc, Chiapas)
- Lyz Sáenz Ore’tzamen (zoque) –kielinen kirjailija. Hän oli Kansan Kulttuurin ja Taiteen Rahaston Nuorten Luojien Ohjelman (2014–2015) jäsen. (Chiapas)
- Alix Parodi Siviiliasiamies, kirjallisuudenopettaja ja kääntäjä. Pienten kielten puolustaja. Kreikkalais-sveitsiläinen alkuperältään.
- Natasha Kanape Fontaine Inuiitti-runoilija, näyttelijä. Hänen ensimmäinen runokokoelmansa Do Not Enter My Soul in Your Shoes sai Amerikan ranskankielisen kirjallisuuden palkinnon 2013. (Quebec, Kanada)
Veera Tyhtilä on Suomen PENin puheenjohtaja.
