Jiří Dědeček: Haikuja

Jiří Dědeček: Haikuja

Suomennos Jari Aula

ikkunat

Ikkuna, aamu.
Huuruiseen lasiin
piirrän,
sen, mikä häipyy.

Ikkunas loistaa,
yö mut loisteella ruokkii.
Nautin kukkia.

Mitä ikkuna
näyttää, mitä sieluni?
Kukaan ei kysy.

Laskee aurinko.
Hylätyssä talossa
ikkunat loistaa.

Nunnain ikkunat.
Alastomuus
verhottu.
Ja kaavun salat.

Toistemme katseen
näemme
ikkunasta.
Harvan kestämän.

Sammui kointähti.
Ikkunat mustat
porton
intohimosta.

Likaikkunat.
Jos
katsonkin
kyynelin
tuntematonta?

Ulkona ilta
ja öinen lintu huutaa.
Sisällä valo.

Ulkona aamu.
Sammu
siis tähtenikin
kuuliaisesti.


syksy

Kiirehdin kotiin,
jaloissa
nostalgian
savinen muisto.

Syys otti sadon.
Peltojemme
paakkuihin
kietoo ahdingon.

Risuissa tuli.
Syttyy ja sammuu
lyhyt
syksyinen onni.

Kärpästen lämpö
syksyn viinin pinnassa.
Keihäs rinnassa.

Valkea riite
kehrän säteissä
valuu
perhonsiivistä.

Laho puusilta
kiveä
allaan
siunaa,
torilla viimaa.

Kesä lipuu pois,
auringon
sopimuksen
riekaleet maassa.

Mahla lamaantuu,
tuulta
urhon
paheksuu.
Kellan harhailu.

Maahan läpi puun
lehtien
valkoinen lamppu
loistaa mutkassa.

Kynnetty pelto,
kalojen vatsat kiiltää.
Vettä ei ole.

Hautajaissaatto.
Huulet huutaa nimeä,
mieli vastustaa

Suljen veräjää,
ja kesä jo himertää.
Kukat kuolevat.

Kuin aura karhi
rintaa piikeillä raastaa,
ruoste pursuaa.

Tallattu pelto.
Ei anna rippeitäkään,
vain kyyneliä.

Kaikki kuihtuu pois,
syys vie
lempi sulostuu,
samalla petos.

Lehmusten tyngät,
tyhjyys pukee puistotien.
Aamu, muuta ei.


praha

Mukulakivet.
Katua väki virtaa,
kivet kehräävät.

Liput liehuen
leyhyttävät
elokuun
ilmaa kaupungin.

Vakaa onkija.
Pinnan alla
odottaa
kuoloaan kala.

Tavarajuna
Vyšehradin sillalla.
Joki väräjää.

Raitiovaunu
Kai veritunneleiden
läpi kulkenut?

Vltavan siltoja.
Miten
helppo
ylittää
toiselle puolen.

Piipuista savu,
päivin ja öin ryöppyää
silmiä pistää.

Petřín sinertää,
vihreät puut kauhtuvat
lamppu kimmeltää.

Vene molskahti.
Vltavassa laiskasti ui.
Lasittuneessa.

Ilotulitus.
Loppuun arka vihellys
kuin unen lintu.

Jiří Dědeček (s. 1953) on tšekkiläinen kirjailija, sanoittaja, käsikirjoittaja ja kääntäjä. Hän on toiminut Tšekin PENin puheenjohtajana vuodesta 2006. Dědečekin teksteille on ominaista “korkean” ja “matalan” välinen jännite, kielellä leikkiminen ja ironia. Hän on kirjoittanut niin runoja sekä aikuisille että lapsille, musikaaleja, näytelmiä kuin laulujakin. Kotimaassaan hänet tunnetaankin parhaiten folk-laulajana.