”Tuotakoon Yllätys luokseni, paistettakoon, kuivatettakoon
säilöttäköön tärpätissä, luotiviinassa, spriissä!”
huusi ylikonsuli-heimopyöveli-päällyskeisari
raivoissaan siitä
ettei voinut olla varma
mitä oli luvassa.
Näkijät ennustivat
että sointiväriä kevyempi
ilmakehää piirittävämpi oli tulossa
ja että jarrunsa
olisi kiihdytin.
Kaikki näkijät teloitettiin.
Yöllä ylikonsuli-heimopyöveli jne säpsähti, heräsi.
Yllätys seisoi vuoteen vierellä
jalosukuisena.
”On se hyvä nähdä
että rotu sen kun paranee,
yllätysten rotu, minun valtakunnassani – ”
yritti mahtimies mielistellä
säikähdykseltään.
Yllätys lopetti puheen
kädenliikkeellään
kuin seinään
ja vasta sitten avasi tulen
joka roihusi takaa huulten.
Jouni Inkala