Kysymykset, jotka liittyvät sananvapauteen, voivat olla kiisteltyjä ja haastavia.
Taiteen sananvapaus voi olla erityisen haastava. Taide usein koettelee yhteiskunnan rajoja ja taide voi herättää voimakkaita tunteita.
Taiteen sananvapaus on kuitenkin osa sananvapautta, joka on kaikille kuuluva perusoikeus. Kansainväliset sopimukset, jotka suojaavat sananvapautta myös suojaavat taiteen sananvapautta.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on painottanut taiteen tärkeätä roolia demokratiassa.
Monet tahot ja monet tekijät voivat vaikuttaa negatiivisesti taiteen sananvapauteen. Esimerkiksi valtiot, jotka eivät salli oppositiota tai jotka sallivat vain vallanpitäjien hyväksymän taiteellisen toiminnan, lainsäädäntö, joka kieltää tietyn tyyppiset ilmaisut, suurten kaupallisten yritysten valta ja itsesensuuri.
Kaupallisilla paineilla voi olla voimakkaita negatiivisia vaikutuksia. Odotukset että taide myy hyvin on usein tärkein tavoite. Yritysimperiumit voivat hallita prosessia taiteellisen työn alkuvaiheesta jakeluun, mikä antaa niille suuren vallan.
Taiteilijat ja taiteenalan toimijat työskentelevät hyvin vaihtelevissa olosuhteissa eri maissa.
Monessa maassa viranomaiset rajoittavat taiteen sananvapautta ja loukkaavat taiteilijoiden ihmisoikeuksia, esimerkiksi Venäjällä, Afganistanissa, Turkissa, Iranissa ja Egyptissä.
Myös ei-valtiollisilla tahoilla, esimerkiksi internetin monikansallisilla jättiyrityksillä, taidetta sponsoroivilla yrityksillä ja terroristijärjestöillä voi usein olla suuri vaikutus taiteen sananvapauteen.
Tilanne on usein erityisen vaikea naistaiteilijoille ja muille taiteilijoille, jotka kuuluvat haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.
Lue opas Taiteen sananvapaudesta.
Yhdysvalloissa sananvapaudella on vahva suoja. Perustuslain ensimmäinen lisäys (First Amendment) kieltää viranomaisia rajoittamasta sananvapautta ja suojaa myös taiteellisia ilmaisuja.
Vaikka perustuslaki antaa sananvapaudelle vahvan suojan, Yhdysvalloissa sananvapaudella on myös suuria haasteita. Taiteellinen ilmaisu on usein kohteena.
Kirjoihin kohdistuva kiihtyvä sensuurikampanja on kasvava huolenaihe Yhdysvalloissa.
Yritykset kieltää kirjoja tai rajoittaa niiden saatavuutta ei ole uusi ilmiö Yhdysvalloissa.
Esimerkiksi palkittua lastenkirjaa ”And Tango makes three” (vapaasti käännettynä Tangon kanssa olemme kolme) on pyritty sensuroimaan monta kertaa.
Vuonna 2005 ilmestynyt kirja kertoo kahdesta urospingviinistä, Roysta ja Silosta, jotka hautovat munan ja kasvattavat pienen naaraspingviini Tangon. Kirja perustuu tositapahtumiin eläintarhassa New Yorkissa.
Kirjan kirjoittivat Peter Parnell ja Justin Richardson, kuvitus on Henry Colen.
Vaikka yritykset kieltää kirjoja tai rajoittaa niiden saatavuutta ei ole uusi ilmiö, sananvapausjärjestöt ovat ilmaisseet huolia kiihtyvästä kampanjasta kirjoja vastaan.
PEN America on tutkinut tätä nopeasti kasvavaa ongelmaa kouluissa.
Raportissa ”Banned in the USA: The Growing Movement to Censor Books in Schools”, joka julkaistiin syyskuussa 2022, PEN America varoitti järjestäytyneestä liikkeestä kirjoja vastaan, kiihtyvästä kampanjasta ja tapausten nopeasti kasvavasta määrästä.
Lue raportti Banned in the USA: The Growing Movement to Censor Books in Schools (englanniksi).
PEN American mukaan tahoilla, jotka kampanjoivat kirjoja vastaan on eri tavoitteita, mutta ne ovat löytäneet yhteisen päämäärän kirjoissa.
PEN America on dokumentoinut ainakin 50 ryhmää, jotka käyvät kampanjoita kirjoja vastaan. Kahdeksalla näistä ryhmistä oli myös paikallisia tai alueellisia ryhmiä, joita oli yhteensä ainakin 300.
Ryhmät esimerkiksi jakavat listoja kirjoista, jotka pitäisi kieltää, tai lähettävät suuren määrän osallistujia koulujen kokouksiin.
PEN American raportin mukaan kirjoja kiellettiin tai niiden saatavuutta rajoitettiin esimerkiksi siksi, että kirja käsitteli rasismia, seksiä tai seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin liittyviä teemoja.
Kirjojen kieltämiset tai niiden saatavuuden rajoittaminen ovat koskeneet tunnettuja kirjailijoita kuten esimerkiksi Khaled Hosseinia, Margaret Atwoodia ja Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanutta Toni Morrisonia.
Joy Hyvärinen
Joy Hyvärinen on Suomen PENin johtokunnan jäsen.
