Häirintä uhkaa tietokirjoittajien ja tutkijoiden sananvapautta Suomessa. Erimielisyydet, kiistat ja kritiikki kuuluvat tieteeseen ja tutkimukseen ja myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Joskus kovakin kritiikki, joka esimerkiksi koskee julkaistua artikkelia, voi olla perusteltua, vaikka kirjoittaja, johon se kohdistuu, kokee sen loukkaavana. Häirintä, joka kohdistuu tietokirjoittajaan tai tutkijaan, koska hän käsittelee kiisteltyä aihepiiriä (esimerkiksi susia, feminismiä tai pakolaisia) tai esimerkiksi esittää analyysin, jonka jotkut henkilöt eivät hyväksy, on toinen asia.
Häirintä on vakava uhka tietokirjoittajien ja tutkijoiden sananvapaudelle. Se on salakavala uhka, jolla on laajakantoisia vaikutuksia: vaikka häirintä kohdistuisi vain yhteen henkilöön, toiset näkevät mitä voi tapahtua, jos käsittelee samoja asioita. On hyvin ymmärrettävää, jos monet päättävät, että on parempi pysyä hiljaa ja pitää matalaa profiilia.
Ongelma on maailmanlaajuinen. Esimerkiksi Global Witness -järjestön vuonna 2022 tekemän kansainvälisen kyselyn mukaan 39 % ilmastonmuutosta käsittelevistä tutkijoista oli kokenut häirintää verkossa työnsä vuoksi. Lue raportti englanniksi tästä: https://www.globalwitness.org/en/campaigns/digital-threats/global-hating/.
Vaikka monessa maassa tilanne on pahempi, ongelma Suomessa on vakava. Seuraukset häirinnän kohteeksi tulleelle henkilölle ja hänen läheisille voivat olla hyvin raskaita, vaikka häirintä ei ylittäisi rikoksen kynnystä. Jos häirintä täyttää rikoksen tunnusmerkistön, oikeudellinen prosessi voi olla pitkä ja vaikea. Häirintä on yhteiskunnallinen ongelma, jolla on merkittäviä negatiivisia seurauksia tutkimukselle ja julkiselle keskustelulle Suomessa.
Myös pohjoismainen tilanne on huolestuttava. Lokakuussa 2024 julkaistussa yhteislausumassa pohjoismaiset yliopistosektorin liitot nostivat esille huolensa tutkijoihin kohdistuvan häirinnän ja uhkailun lisääntymisestä. Liitot varoittivat, että kehityksellä voi olla vaikutus muihin maihin, koska Pohjoismaita pidetään akateemisen vapauden kärkimaina. Liitot painottivat, että tiedettä on suojattava hyökkäyksiä vastaan ja että yliopistot tarvitsevat vahvempaa tukea akateemisen sananvapauden puolustamiseksi. Lue julkilausuma tästä: https://www.professoriliitto.fi/ajankohtaista/akateeminen-vapaus-on-uhattuna-pohjoismaissa-on-aika-toimia/.
Häirintää toteutetaan monella tavalla, ja erityyppisiä vastatoimia tarvitaan. Häirintään voi kuulua esimerkiksi maalittaminen sosiaalisessa mediassa, väkivaltainen uhkailu, valheelliset väitteet, yksityisten tietojen levittäminen tai perusteettomat ilmoitukset viranomaisille.
Oikeudellinen apu voi auttaa selvittämään, täyttääkö häirintä rikoksen tunnusmerkistön, esimerkiksi vainoamisen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen. Työnantaja voi tukea häirinnän kohdetta monella tavalla, esimerkiksi antamalla tukensa julkisesti tai tarjoamalla oikeudellista ja muuta apua. Vastatoimia kehittäessä on myös tärkeää huomioida henkilöt, jota eivät ole työsuhteessa, kuten vapaat tutkijat ja freelance-tietokirjoittajat.
Kyselyt näyttävät ongelman luonteen Suomessa
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin. Sen tehtävä on edistää luotettavan tutkitun tiedon saatavuutta ja käyttöä yhteiskunnassa. Lue lisää TJNK:sta tästä: https://tjnk.fi/fi/tjnk.
TJNK:n vuonna 2023 toteuttama kysely kartoitti tutkija- ja asiantuntijatehtävissä toimivien henkilöiden kokemuksia ammatillisen sananvapauden rajoitusyrityksistä. Järjestelmällisemmät kokemukset asiattomasta palautteesta ja häirinnästä koskivat noin kolmannesta kyselyyn vastanneista. Kuten oli ilmennyt myös aikaisemmista TJNK:n toteuttamista kyselyistä, asiaton palaute ja järjestelmällisempi häirintä liittyi usein julkisiin esiintymisiin.
Häirinnässä oli usein kyse asiattomasta, vain loukkaamistarkoituksessa esitetystä arvostelusta. Pienemmässä määrässä tapauksista häirintään kuului ilkivalta tai väkivallalla uhkailu. Vastaajien mainitsemiin uhkailuihin kuului esimerkiksi lasten sieppaaminen. Lue TJNK:n kyselystä tästä: https://tjnk.fi/fi/vaikuttaminen/tutkijan-sananvapaus/hairitsevan-palautteen-monet-muodot-2023.
Suomen tietokirjailijoiden ja Suomen PENin vuonna 2020 toteuttamassa kyselyssä, joka lähetettiin Suomen tietokirjailijoiden jäsenille, lähes 23 % vastaajista oli kokenut häirintää. Melkein puolet häirintää kokeneista vastaajista kertoi muotoilleensa toisin tai jättäneensä kokonaan sanomatta julkisesti tiettyjä asioita välttääkseen asiatonta palautetta. Lue raportti kyselystä tästä: https://www.suomenpen.fi/tietokirjailijat-hairinnan-kohteena/.
Iso askel eteenpäin: Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) kehittämä ohjeistus
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) on kehittänyt kohta julkaistavan yhteisen ohjeistuksen kaikille tiedealojen toimijoille häirintään liittyvistä vasta- ja tukitoimista. Lue hankkeesta tästä: https://www.tjnk.fi/fi/vaikuttaminen/tutkijan-sananvapaus.
Uusi ohjeistus on tärkeä resurssi tiedeyhteisölle, tiedeorganisaatioille ja tutkijoille ja asiantuntijoille. Se luo tilaisuuden parantaa tutkijoiden, tietokirjoittajien ja muiden asiantuntijoiden tilannetta vahvistamalla eri tahojen yhteistyötä. Koordinointi ja yhteiset strategiat voivat lisätä vastatoimien tehokkuutta merkittävästi. On myös tärkeää keskustella esimerkiksi freelance-tietokirjoittajien tilanteesta ja pyrkiä varmistamaan, että kaikilla on mahdollisuus saada tukea, jos joutuu häirinnän kohteeksi.
Suomen PENin tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea
Yhteistyö TJNK:n kanssa on ollut tärkeä osa Suomen PENin tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitean toimintaa. Komitean perustamisen taustalla vuonna 2017 oli kasvava huoli tietokirjoittajiin ja tutkijoihin kohdistuvasta häirinnästä ja sen vaikutuksista sananvapauteen. Tilanne on jatkunut erittäin huolestuttavana, kuten TJNK:n sekä Suomen tietokirjailijoiden ja Suomen PENin teettämät kyselyt ovat näyttäneet.
Komitean toimintaan osallistuu tietokirjoittajia, tutkijoita, toimittajia, kaunokirjailijoita ja muita. Kaikki PEN-jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan. Lue komiteasta tästä: https://www.suomenpen.fi/toiminta/tietokirjoittajien-ja-tutkijoiden-komitea/.
Joy Hyvärinen
Kirjoittaja on Suomen PENin tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitean puheenjohtaja.
