Tausta
Suomen PEN:in järjestämä tilaisuus kokosi kansallisen turvallisuuden ja sananvapauden asiantuntijoita, kirjailijoita ja toimittajia keskustelemaan sananvapauden ja kansallisen turvallisuuden suhteesta.
Tapahtuman tavoite ei ollut pyrkiä konsensukseen, vaan pohtia asioita, joita pitäisi huomioida sananvapauden turvaamiseksi Suomen nopeasti muuttuvassa turvallisuustilanteessa, ja kannustaa jatkokeskusteluihin. Esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen liittyvällä lainsäädännöllä voi olla negatiivisia vaikutuksia sananvapauteen. Hybridiuhkiin, kuten vihamieliseen informaatiotoimintaan, joka kohdistuu demokraattisiin prosesseihin, liittyy monia haastavia kysymyksiä.
Sovelsimme keskustelun aikana Chatham House-sääntöä. Lue lisää säännöstä englanniksi tästä.
Tilaisuuteen kuului esityksiä lehdistönvapauden, taiteen sananvapauden ja hybridiuhkien asiantuntijoilta.
Tämä raportti on lyhyt yhteenveto keskustelusta, joka käsitteli monia teemoja ja monia eri näkökulmia.
Keskustelu
Keskustelu käsitteli teemoja kuten journalismia sodassa, Venäjän ja Ukrainan tilannetta, lehdistönvapauden tilannetta Suomessa, Koraanin polttamisia, EU-lainsäädäntöä ja hybridiuhkia.
Keskustelussa huomautettiin, että mediaa voi käyttää väärän tiedon levittämiseen, ja että tapa, jolla media raportoi ja kontekstualisoi aiheita voi syventää jakolinjoja yhteiskunnassa. Vihamieliset informaatiokampanjat käyttävät hyväkseen sananvapautta, demokraattista perusoikeutta, demokratian horjuttamiseksi. Vastatoimilla voi olla seurauksia sananvapaudelle ja kansalaisten oikeudelle saada tietoa.
Monessa maassa kansallista turvallisuutta käytetään tekosyynä toimittajien vaientamisessa, esimerkiksi terrorisminvastaisten lakien perusteella. Terrorismi tarvitsee yleisön, ja on myös haastava medialle, jonka pitää pyrkiä raportoimaan ilman että se edistäisi terroristien tavoitteita.
Puhuja kiinnitti huomiota toimittajien globaaliseen tilanteeseen ja totesi, että vaikka Suomi on yleensä kansainvälisesti lehdistönvapauden kärkimaita, Suomi on pudonnut alaspäin listalla. Puhuja kiinnitti huomiota vaikeuksiin, jotka liittyvät Venäjältä lähteneitten toimittajien turvapaikkahakemuksiin.
Puhuja myös totesi, että sanonta ”totuus on sodan ensimmäinen uhri”, pitää paikkansa.
Huomautettiin, että raportointi sodasta usein noudattaa liian yksinkertaistettua ”pahis-sankari-uhri”-mallia, ilman syvempää analyysia. Osallistujia nosti esille lähteiden – esimerkiksi yliopistotukijoiden – löytämiseen liittyvät haasteet tilanteissa, joissa oppositio ja eriävät mielipiteet ovat tulleet täysin vaiennetuiksi.
Useat osallistujat korostivat, että on tärkeätä välittää päättäjille, että vaikka lehdistönvapauden tila on parempi Suomessa kuin monessa muussa maassa, trendi on nyt huolestuttava.
Keskustelussa medialukutaidosta, joka on olennainen osa kapasiteettia vastustaa vihamielistä informaatiotoimintaa, osallistuja kiinnitti huomiota korkeaan luottamuksen tasoon suomalaisessa yhteiskunnassa ratkaisevana tekijänä.
Puhuja nosti esille Koraanin polttamiset Pohjoismaissa ja Suomen jumalanpilkkaan liittyvän lainsäädännön. Lue Suomen PEN:in Helsingin Sanomissa julkaistu mielipide tästä.
Kysymykset määritelmistä (ja kuka määrittelee), kehystämisestä ja kontekstualisoinnista nousivat esille usean aiheen yhteydessä. Osallistuja ehdotti, että tulevaisuudessa keskustelussa voitaisiin käsitellä sananvapaus- ja kansallinen turvallisuus -debattien kontekstia.
Useat osallistujat kiinnittivät huomiota verkon sananvapauteen liittyvään EU:n lainsäädäntöön ja nostivat esille useita huolia. Esimerkiksi terroristista verkkosisältöä koskeva asetus, joka velvoittaa verkkoalustat poistamaan terroristisen sisällön tunnin sisällä poistamismääräyksestä, loi merkittäviä riskejä, että muu sisältö poistetaan ja myös riskin, että viranomaiset voivat väärinkäyttää asetusta.
Osallistujat keskustelivat Euroopan medianvapaussäädös-ehdotuksesta, josta neuvotellaan tällä hetkellä. Ehdotettu artikla, joka velvoittaisi verkkoalustat käsittelemään medioiden tuottamaa sisältöä eri tavalla kuin muuta sisältöä, muun muassa odottamaan ennen sisällön poistamista, on kiistanalainen. On huolia, että poikkeussääntöä medialle voitaisi käyttää disinformaation levittämiseen. Toimittajat myös vaativat, että Euroopan parlamentti sisällyttää säädökseen ehdottoman kiellon estämään vakoiluohjelmien käytön toimittajia vastaan.
Useita huolia ilmaistiin myös EU:n lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa koskevasta asetusehdotuksesta. Asetuksen tavoite on äärimmäisen tärkeä, mutta nykyisessä muodossaan asetus todennäköisesti johtaisi viestinnän salauksen purkamiseen ja yleiseen laajaan valvontaan, joka vaikuttaisi esimerkiksi toimittajien luottamuksellisiin viesteihin.
Puhuja totesi, että hybridiuhat ovat moniulotteisia ja niillä on esimerkiksi kulttuuriset ja oikeudelliset ulottuvuudet. Hybridiuhat ovat länsimainen käsite ja ne eivät ole uusi ilmiö. Osallistujat kommentoivat esimerkiksi ”eurooppalaisia arvoja”, joita EU puolustaa osana hybridiuhkiin kohdistuvia vastatoimiaan.
Puhuja totesi, että voi olla vaikeata saada ote hybridiuhista. Voi olla vaikeaa varmistaa, että hybridiuhka, johon kuuluu pahantahtoinen toimija, joka pyrkii tiettyyn tulokseen, on toteutumassa. Hybridiuhkiin liittyy sekä valtiollisia että ei-valtiollisia toimijoita – esimerkiksi kaupalliset yritykset voivat osallistua niihin. Konteksti voi olla valtioidenvälinen, esimerkiksi pahantahtoinen toimija, joka yrittää vaikuttaa EU:n lainsäädäntöön, jota kehitetään. Puhuja mainitsi EU:ssa käytetyn FIMI-käsitteen (threat of foreign information manipulations and interference).
Puhuja nosti esille kaksi trendiä ja niihin liittyviä huolenaiheita. Ensimmäinen koskee tekoälyn lisääntyvää käyttöä, johon liittyy useita huolia, esimerkiksi faktoihin perustuvaan journalismiin liittyviä. Tekoäly-työkaluja voi esimerkiksi käyttää tuottamaan suuri määrä dataa, joka sisältää tietyn vinouman, johon sitten median raportointi tai jopa tutkimus perustuu. Toinen trendi koskee lisääntyvää ihmisiä koskevaa mikrokohdistamista verkossa. Verkkoalustat ja yritykset keräävät suuria määriä dataa, joka mahdollistaa hyvin yksityiskohtaisten profiilien luomisen yksittäisistä ihmisistä. Tämä mahdollistaa mainosten, esimerkiksi vaalimainosten, hyvin tarkan kohdistamisen.
Suomen PEN kiittää puhujia ja osallistujia.
