Viron PENin puheenjohtaja Kätlin Kaldmaa (oikealla) ja Tarton yliopiston kirjallisuudentutkija Ene-Reet Soovik kuuntelevat, kun näyttelijä Katrin Pärn lukee Shakespearea helmikuun KirjandusAit-illassa. (Kuva: Heidi Iivari)
Joka kuukauden ensimmäinen torstai on Tallinnassa kirjallisuudenystäville juhlailta. Silloin saa hetkeksi istahtaa teekupillisen tai viinilasillisen äärelle kuuntelemaan. Kahdessa tunnissa ehditään kuulla kaksi keskustelua eurooppalaisesta kirjallisuudesta, katkelmia keskustelujen aiheena olevista teoksista sekä kullakin kerralla erilaista musiikkia Euroopasta.
Tällä hetkellä kirjallisuusillan nimi on KirjandusAit (kirjallisuusaitta) vanhan kaupungin kahvilan mukaan. Keväällä tapahtumapaikka vaihtuu Vapaudenaukion reunalla sijaitsevaan perinteikkääseen kahvila-ravintolaan Wabadus (vapaus) ja samalla illan nimeksi vaihtuu KirjandusWabadus. Suuren suosion saavuttaneiden iltojen järjestäjänä toimii Viron PEN. Rahallisesta tuesta vastaa Euroopan komissio.
Kirjallisuusiltoja on järjestetty vuodesta 2012 ja PEN Internationalin kansainvälisenä sihteerinä ja Viron PENin puheenjohtajana toimiva kirjailija Kätlin Kaldmaa on ollut alusta asti vastaamassa järjestelyistä.
Ensimmäisen illan aiheena oli ranskalainen kirjallisuus. Olimme varautuneet 70‒80 tulijaan, mutta paikalle saapui 200 ihmistä. Kaikki talon tuolit etsittiin saliin, mutta ensimmäisen keskustelun jälkeen meidän oli pyydettävä, että istujat päästävät seisojat vuorostaan istumaan,” muistelee Kaldmaa.
Sittemmin kävijöiden määrä on vakiintunut 70‒100 ihmiseen, mikä sekin tarkoittaa täyttä kahvilaa. Iltojen tarkoitus on esitellä eurooppalaista kirjallisuutta, mutta myös tuoda esille kirjallisuuden työläisiä, jotka pysyvät usein näkymättömissä. Järjestäjänä toimivan kirjailijakolmikon Kaldmaan, Kai Aareleidin ja P.I. Filimonovin haastattelemana lavalla on usein jutustelemassa kääntäjiä, kustantajia ja toimitustyöstä huolehtivia.
”Esimerkiksi monet kääntäjät eivät ole koskaan aiemmin kertoneet työstään julkisesti. PENin rooli järjestäjänä näkyy siinä, että voimme antaa äänen heille, joiden ääni muuten ei kuulu,” kuvailee Kaldmaa.
Aluksi kirjallisuusiltojen aiheet valittiin eri maiden tai kielialueiden mukaan, mutta nyt ilta on rakennettu aina jonkin teeman ympärille. Esimerkiksi Tove Janssonista ja unkarilaisen György Dragománin tuotannosta keskusteltiin samana iltana, kun teemana oli lapsen näkökulma aikuisen kirjailijan kuvaamana. Joulukuussa otsikkona oli Pohjoisen ja etelän saagat, jolloin keskusteltiin norjalaisen Kim Leinen ja espanjalaisen Milena Busquetsin teoksista. Lokakuussa ilta Maailman loppuun ja takaisin esitteli nuoren itävaltalaiskirjailija Valerie Fritschin dystopiaromaanin ja Mihhail Šiškinin tuotannosta puhui teosten kääntäjä Veronika Einberg.
”Näin yksi ilta voi tuoda monenlaisen kirjallisuuden lukijoita yhteen,” Kaldmaa iloitsee.
PEN tekee työtä paitsi sananvapauden myös hyvän kirjallisuuden puolesta. Kaldmaa sanoo KirjandusAit-iltojen teemavalintojen olevan enemmän kiinni järjestelyissä mukana olevista ihmisistä kuin PENin roolista. Sananvapaus on kuitenkin järjestäjille tärkeä arvo ja se näkyy vierailijavalinnoissa. KirjandusAitissa on esitelty muun muassa Bosnian sodasta kirjoittanut kirjailija Goran Simić ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tuotannossaan käsitellyt Karen Connelly.
”Olen kasvanut toimimaan sananvapauden puolesta ja se on ollut minulle läheinen asia lapsesta asti. Kasvoin olosuhteissa, joissa sananvapautta ei ollut olemassa isommalla tasolla mutta ei myöskään perheeni sisällä, joten se on minulle oleellista monella tasolla,” kertoo Kaldmaa.
Viron PEN on tuonut Viroon vaiennettuja kirjailijoita myös kirjallisuusfestivaaliyhteistyön ja oman kirjajulkaisusarjan kautta.
Kirjailija P.I. Filimonov (oikealla) haastattelee kääntäjä Mari Laania Tarton KirjandusAit-illassa helmikuussa 2017. (Kuva: Heidi Iivari)
Helmikuun 9. päivä KirjandusAit vieraili ensimmäistä kertaa Tallinnan ulkopuolella, kun tapahtuma ilahdutti kirjallisuudenystäviä Tartossa. Tilaisuuteen kävi tutustumassa myös Tarton yliopiston suomen kielen opettaja, kääntäjä ja kirjallisuuskriitikko Heidi Iivari. Hän kuvailee kirjallisuusiltaa seuraavasti:
ʺTartossa kirjallisuusillan paikaksi sopi mainiosti tunnelmallinen ravintola Vilde, joka on saanut nimensä virolaisen kirjailijan Eduard Vilden (1865–1933) mukaan ja jossa järjestetään usein kirjallisuusiltoja. Ravintolan edessä istuvat Tarton epäilemättä kuvatuimmat kirjailijat E. Vilde ja Oscar Wilde pronssiin valettuina. Ravintolan sisälle kokoontui parisenkymmentä kuulijaa – runoilijoita, kirjastoväkeä, opiskelijoita ja muita lukijoita.
Illan avasi kirjailija P.I. Filimonov, joka esitteli tarttolaiselle yleisölle KirjandusAit-sarjan syntyä ja konseptia. Sen jälkeen Viron PENin puheenjohtaja Kätlin Kaldmaa ja Tarton yliopiston kirjallisuudentutkija Ene-Reet Soovik keskustelivat Jeanette Wintersonin vastikään vironnetusta romaanista The Gap of Time. Teos kuuluu Shakespeare Series -sarjaan ja perustuu Shakespearen näytelmään Talvinen tarina.
Illan toinen teema oli María Dueñasin viroksi ilmestynyt myyntimenestysromaani Ommelten välinen aika. Siitä puhuivat kirjan julkaisija, tarttolaisen kustantamo Toledon perustaja ja kirjan toinen kääntäjistä Mari Laan sekä Filimonov.
Ohjelmaa rytmittivät Karoliina Kreintaalin esittämä raikas kansanmusiikki ja katkelmat romaaneista karismaattisen näyttelijän Katrin Pärnin lukemina. Yleisö toivoi, että KirjandusAitin vierailu Tarttoon ei jäisi ainoaksi kerraksi.”
Mikä olisikaan innostavaa yhteistä iltaa parempi tapa jakaa lukemisen iloa ja tutustua uusiin tekijöihin, ehkä samalla vielä sananvapauden ja vaiettujen aiheiden teemoihinkin.
Kirjoittaja on Tallinnassa asuva suomentaja ja toimittaja.
