Tänään vietetään saamelaisten kansallispäivää. On tärkeää, että saamelaisten ääni kuuluu yhteiskunnassa. Saamelaisiin kohdistunut vihapuhe on valitettavasti lisääntynyt viime aikoina, ja siksi tämän kirjoituksen julkaiseminen on ajankohtaista. Lue, miten voit olla saamelaisten tukena tänään ja arjessa!
Vihapuhe ja alkuperäiskansa saamelaiset
Alkuperäiskansojen sananvapautta tai vihapuhetta alkuperäiskansoja kohtaan on tutkittu vähän. Aihe on ymmärrettävästi jäänyt itsemääräämisoikeuden ja maaoikeuksien tutkimuksen jalkoihin: itsemääräämisoikeus on kaikkien alkuperäiskansojen ensisijainen tavoite, ja maaoikeudet ovat välttämättömiä sen kannalta, että alkuperäiskansoilla on tulevaisuus omina, erillisinä kansoinaan.
Sananvapaus liittyy läheisesti itsemääräämisoikeuteen. Viimeaikainen kansainvälisen oikeuden paradigman muutos tarkoittaa, että alkuperäiskansat tunnustetaan nyt kansoiksi kansojen oikeuksineen, mukaan lukien oikeus itsemääräämiseen. Näin ollen alkuperäiskansoja tulisi kohdella yhdenvertaisesti niiden kansojen kanssa, jotka ovat järjestäytyneet valtioiksi. Alkuperäiskansoilla tulisi myös olla yhdenvertainen oikeus nauttia sananvapaudesta ja hyvästä elämästä joutumatta kärsimään vihapuheesta.
Saamelaiset ovat arktinen alkuperäiskansa, jonka Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän valtioiden rajat ovat jakaneet neljään osaan. Suomessa on vain noin 10 000 saamelaista. Suomen perustuslaki takaa saamelaisille virallisesti sananvapauden. Vihapuhe on kuitenkin uhka saamelaisten sananvapaudelle Suomessa. Oikeusministeriön vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan saamelaiset kohtaavat vihapuhetta ja häirintää julkisilla paikoilla Suomessa, yleisimmin internetissä. Yleisimpiä ilmenemismuotoja ovat jatkuvien negatiivisten kommenttien kohteeksi joutuminen, sanallinen loukkaus, häirintä tai nöyryytys, nimittely, vaientaminen tai yhteiskunnalliseen osallistumiseen rajoittaminen.
Pieni etninen vähemmistö ja alkuperäiskansa kuten saamelaiset tarvitsee liittolaisia. Seuraava lista auttaa tunnistamaan vihapuhetta saamelaisia kohtaan sekä olemaan parempi liittolainen verkossa. Lista perustuu vuonna 2017 London School of Economicsissa kirjoittamaani maisterintutkielmaan saamelaisten sananvapauteen kohdistuvista uhista Suomessa.
Vaientaminen:
Saamelaiset kohtaavat selviä vaiennusyrityksiä valtaväestön taholta etenkin verkossa. Vaientaminen on poliittisesti motivoitunutta ja ilmenee vihapuheena, häirintänä ja jopa tappouhkauksina. Vihapuhe on kuin uusi normaali: vähättelyä, pilkkaamista, halventamista ja häpäisyä, joka luo aggressiivista ja vihamielistä keskusteluilmapiiriä saamelaisia kohtaan. Saamelaisnaiset kärsivät suhteettomasti vihapuheesta.
Alistaminen:
Saamelaisia kuvataan alempiarvoisina, ja vähemmän täysivaltaisina ja yhdenvertaisina osallistujina julkisessa elämässä kuin valtaväestöä. Alistaminen tapahtuu usein stereotypioiden kautta esimerkiksi TV:n sketsiohjelmissa, mediassa ja matkailussa. Stereotypiat saamelaisista perustuvat rasistisiin asenteisiin. Saamelaiset esitetään primitiivisinä, likaisina, riitaisina, lapsenomaisina ja alkoholiin menevinä. Median ja viihteen levittämät stereotypiat eivät ole harmitonta leikkiä. Ne ovat ”paikan näyttämistä” vähemmistöille yhteiskunnassa ja sementoivat vallitsevia, epäsymmetrisiä valtarakenteita.
Delegitimisointi:
Saamelaisten sanomisia vähätellään usein riippumatta niiden ansioista.
Sekä yksittäisten saamelaisten että saamelaisten virallisen edustuselimen Saamelaiskäräjien uskottavuutta koitetaan nakertaa. Saamelaisia syytetään puolueellisuudesta heidän etnisen taustansa takia. Poliittisesti aktiivisia saamelaisia leimataan. Saamelaisiin kohdistuu yksimielisyyden vaade kuin puolueeseen. Tällaisella delegitimisoinnilla saamelaisilta viedään oikeutus puhua omista asioistaan ja olla omien asioidensa asiantuntija. Delegitimisoinnin seurauksena saamelaisia ei oteta vakavasti julkisessa keskustelussa, ja se ikään kuin päästää valtakulttuurin pälkähästä, kun vähemmän oikeutetuksi leimattua kulttuuria ei tarvitse kuunnella.
Disinformaatio:
Erittäin arvostetusta koulujärjestelmästä huolimatta suomalaisessa yhteiskunnassa on vähän tietoa saamelaisista. Sen sijaan saamelaisista liikkuu paljon disinformaatiota. Se rakentuu populistisen ja äärioikeistolaisen retoriikan varaan. Disinformaatio kuvaa porosaamelaiset maahanmuuttajina ja eliitteinä, jotka sortavat muita (myös kuvitteellisia) vähemmistösaamelaisryhmiä ja sulkevat ne pois poliittisesta osallistumisesta. Saamelaisia koskeva disinformaatio on vahva voima suomalaisessa yhteiskunnassa. Disinformaatio perustuu olemassa olemassa oleviin ennakkoluuloihin ja uppoaa ihmisiin. Valtaväestö Pohjois-Suomessa rakentaa disinformaatiota myös tietoisesti tavoitteenaan heikentää saamelaisia poliittisesti.
Epistemologinen tuho:
Kolonialistiset yhteiskunnat ovat tehokkaasti tuhonneet alkuperäiskansojen tapoja tietää. Tätä on tapahtunut myös Suomessa, jossa on ominaista asuttajakolonialismi. Suomalainen yhteiskunta on rakennettu ainoastaan suomalaisen maailmankuvalle pohjalle. Saamelaiset ovat näkymättömiä yhteiskunnan rakenteissa koulutuksesta terveydenhuoltoon. Tästä huolimatta saamelainen maailmankuva on säilynyt ja on nyt entistä näkyvämpi, etenkin verkossa. Tiedon ja ymmärryksen puute saamelaisista johtaa kuitenkin vihanpurkauksiin valtaväestön keskuudessa eivätkä he aina ymmärrä saamelaisten huolia. Tällaiset perustavaa laatua olevat erot sivilisaatioiden välillä aiheuttavat viestintäongelmia, jotka voivat kärjistyä jännitteiksi ja vihapuheeksi.
Pirita Näkkäläjärvi
Pirita Näkkäläjärvi on erikoistunut saamelaisten oikeuksiin ja alkuperäiskansojen asioiden ajamiseen.
Teksti on julkaistu Suomen PENin julkaisussa ”Vihapuhetyökalupakki – Käytännön neuvoja ihmisille, jotka joutuvat verkkovihan kohteeksi” (2021).
