Suomen PEN – Finlands PEN ry:n toimintakertomus 2020

Suomen PEN – tavoitteet ja toiminta

Suomen PEN on vuonna 1928 perustettu kirjailijoiden sananvapausjärjestö, joka on osa yli 100 maassa toimivaa kansainvälistä kattojärjestö PEN Internationalia. PENin toimialoihin kuuluvat kulttuuri, ihmisoikeudet ja yhteiskunnallinen työ.

PEN on vapaaehtoisvoimin toimiva järjestö, joka tukee sananvapautta, ihmisoikeuksia ja pelosta vapaata yhteiskunnallista keskustelua. Peruskirjansa mukaisesti PEN puolustaa ja edistää kirjallisuutta, taiteen- ja sananvapautta ja eri tahojen välistä yhteisymmärrystä. PENin jäsenten on kaikkina aikoina käytettävä vaikutusvaltaansa kansakuntien välisen keskinäisen yhteisymmärryksen ja kunnioituksen ylläpitämiseksi. He sitoutuvat parhaan kykynsä mukaan kitkemään pois kaikkea vihaa sekä toimimaan ihanteenaan ihmiskunta, joka elää rauhassa ja tasa-arvossa yhteisessä maailmassaan.

PEN puolustaa vähemmistöjen oikeuksia ja pyrkii kitkemään vihaa ja väärinymmärryksiä. PEN puolustaa sananvapautta ja jokaisen oikeutta ilmaista itseään ja ajatuksiaan ilman pelkoa. Järjestö toimii myös pienten kielten puolustajana ja pyrkii käännöstyön tukemisella luomaan siltoja ja yhteisymmärrystä.

PEN järjestää tiedotusta, tapahtumia, kirjallisia julkaisuja ja keskustelutilaisuuksia. PEN puolustaa vainottuja kirjailijoita ja toimittajia Suomessa ja ulkomailla, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin ja välittää tietoa sananvapaudesta viranomaisille, medialle ja yleisölle.

Olennainen osa PENin työtä on yhteydenpito muihin PEN-keskuksiin ympäri maailman. Näin organisaatio pystyy saamaan ja edelleen levittämään tietoa ajankohtaisista asioista kussakin maassa ja nostamaan esiin niitä aiheita, joita rajatumman sananvapauden maissa ei mahdollisesti voida julkisesti käsitellä. Järjestön edustajat osallistuvat kattojärjestön kansainvälisiin kokouksiin. Yhdistys myös tuo Suomeen kansainvälisiä vieraita ja pyrkii viemään suomalaista kulttuuria kansainvälisten tahojen ulottuville.

Tämän hetken keskeisiä toiminnan huomiopisteitä ovat mm. vihapuheen analysointi ja rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun edistäminen, digitalisaation tuomat haasteet sananvapaudelle, globaalisti lisääntyvä aggressio toimittajia kohtaan, sekä tutkijoiden ja tiedekirjoittajien kohtaamat vaientamisyritykset.

Sananvapauskysymykset ovat nousseet julkisen keskustelun keskiöön ja aiheesta käydään kiivastakin poliittista väittelyä. Digitalisaatio, sosiaalisen median merkityksen kasvu ja globalisaation eri ilmiöt muuttavat ihmisten välistä vuorovaikutusta. Voimistunut nationalismi, poliittinen polarisaatio ja erilaisten ääriliikkeiden nousu aiheuttavat hämmennystä, konflikteja ja myös fyysisiä, väkivaltaisia yhteenottoja. Hyökkäykset vapaata mediaa vastaan ovat yleistyneet ja vaikuttavat muuttuneen osaksi poliittisen pelin toimintastrategiaa. Toimittajia uhkaillaan fyysisesti kenttätyössä, heitä painostetaan ja vangitaan kyseenalaisin syyttein. Toimittajia murhattiin työssään kaikkiaan 60 eri puolilla maailmaa vuonna 2020. Kun ennen toimittajan kuolemaan johtavat tapahtumat olivat tyypillisiä sota-alueilla, tapahtuu niitä nyt demokraattisissa, rauhantilassa olevissa maissa yhtä lailla. Tutkijoita, virkamiehiä ja poliitikkoja pyritään vaientamaan erilaisin keinoin.

Nämä ilmiöt ovat korostaneet sananvapauden puolustamisen tärkeyttä sekä neutraalin, neuvottelevan välitystoiminnan merkitystä. Kansainvälisen PENin ja Suomen PENin yhteisenä tavoitteena on luoda propagandasta vapaita keskusteluareenoita myös konfliktitilanteissa.

Yhdistys jakaantuu edelleen komiteoihin, jotka ovat 1. Vainottujen kirjailijoiden komitea, 2. Kieli- ja käännöskomitea, 3. Naiskomitea 4. Rauhankomitea, 5. Tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea.

Toiminta vuonna 2020

Vuosi 2020 oli Suomen PENin 92. toimintavuosi. Vuosi oli erikoinen, sillä globaali koronapandemia muutti useimpia suunnitelmia, sulki ihmiset koteihinsa ja ajoi monet kirjailijat ja taiteilijat taloudelliseen ja henkiseen ahdinkoon. Myös PEN valmistautui moneen tapahtumaan tai toimintaan, jotka sittemmin peruuntuivat ja siirtyivät. Monia suunnitelmia tehtiin uusiksi useaan kertaan, kun pandemian eteneminen selveni ja rajoitukset tarkentuivat. Osa suunnitelmista kuitenkin myös toteutui.

Vuoden 2020 tammikuussa Suomen PEN osallistui PENin kansainväliseen rauhankomiteoiden kokoukseen Pariisissa. Kokouksessa oli läsnä myös PEN Internationalin johtokunta ja siellä suunniteltiin Rauhankomitean tulevaisuutta ja uusia aluevaltauksia. Etäyhteyksien avulla Suomen PEN osallistui myös PEN Internationalin kansainväliseen kongressiin ja sekä Kieli- ja käännöskomitean että Naiskomitean kansainvälisiin kokouksiin.

PEN osallistui paneelikeskusteluilla tapahtumiin Helsinki puhuu ja Runokuu. Helsinki puhuu -tapahtumassa PEN käsitteli Venäjän ja Puolan sananvapaustilanteita ja Runokuussa aiheena oli kirjailijoiden sananvapaus. Molemmat tilaisuudet myös striimattiin. PEN osallistui kansainväliseen Free the Word! Poetry Gone Viral -verkkotapahtumaan, jossa runojaan luki 18 kirjailijaa yhteensä kymmenestä maasta eri puolilta maailmaa. Lisäksi puheenjohtaja Tyhtilä vieraili puhujana Eurooppanaisten 25-vuotisjuhlaseminaarissa, jonka aiheena oli naisten ja tyttöjen tulevaisuus COVID-19 -pandemian jälkeen.

PEN osallistui paikan päällä kahden merkittävän oikeudenkäynnin seuraamiseen, raportoi molemmista reaaliaikaisesti Twitterissä sekä kirjoitti tapahtumista raportin. Oikeudenkäynnit koskivat Johanna Vehkoon ja Jessikka Aron tapauksia. Tapauksia seurasi vainottujen kirjailijoiden komitea.

PEN laati oman lausuntonsa Valtioneuvoston ihmisoikeusselontekoa varten ja käsitteli siinä mm. oikeusvaltioperiaatetta ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvia hyökkäyksiä, vihapuheen mekanismeja ja lainsäädäntöä, lehdistönvapauden loukkauksia, alkuperäiskansojen oikeuksia, digitalisaatiota ja sananvapauden rajoituksia digitaalisessa ympäristössä, Kiinan ihmisoikeustilannetta, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia, tasa-arvokysymyksiä vähemmistöjen sisällä ja kriisitilanteisiin liittyviä sananvapauden uhkia.

Suomen PENillä on paikka Suomen ulkoministeriön kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnassa, jonka toimintaan se osallistuu. Varsinainen jäsen on puheenjohtaja Veera Tyhtilä ja varajäsen varapuheenjohtaja Oula Silvennoinen.

Vuoden 2020 elokuussa pidettiin Valko-Venäjällä vaalit, joiden tulosta pidetään vilpillisenä. Suomen PEN avusti kotimaista mediaa tiedon ja haastattelupyyntöjen välittämisessä, tilasi ja julkaisi tilannetta käsittelevän Uladzimir Njakljajeun tekstin, seurasi tilannetta sosiaalisessa mediassa ja pyrki tukemaan valkovenäläisiä kollegoja mm. tukivideon avulla. varapuheenjohtaja Oula Silvennoinen osallistui Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin ja INEQ – Helsinki Inequality Initiative:n järjestämään webinaariin ”Human Rights and Freedom of the Media in Belarus”.

PEN reagoi Ranskassa tapahtuneisiin Charlie Hebdo -oikeudenkäynteihin liittyviin uusiin veritekoihin julkaisemalla neljän kirjoituksen sarjan, jossa eri taustoista tulevat ihmiset pohtivat sananvapautta, satiiria ja kuviin liittyviä konflikteja. Sarjan kirjoittajat olivat Elina Hirvonen, Kianoush Ramezani, Ville Ranta ja Miriam Attias. PEN julkaisi lausunnon iranilaisen kunniajäsenensä Nasrin Sotoudehin vapauttamisen puolesta tilanteessa, jossa koronapandemia uhkasi myös vangitun Sotoudehin terveyttä. Ihmisoikeustoiminnastaan syytetyn Sotoudehin tuomio on kaikkiaan 38 vuotta. PEN muisti myös toisen kunniajäsenensä Galal El-Behairyn tilannetta julkaisten hänen runoonsa kirjoitetun, Ramy Essamin säveltämän kappaleen El Amiis El Karo (Flanellipaita). 27.marraskuuta 2020 El-Behairy oli viettänyt vankeudessa 1000 päivää.

PEN valmisteli vuoden aikana kahta julkaisua, jotka ovat Monikielinen vapaasanakirja sekä vihapuhetta kohdanneille suunnattu työkalupakki, josta löytyy toimintaohjeita sekä yksittäisille ihmisille että järjestötason toimijoille. Kumpaakin julkaisua on valmistellut erillinen työryhmä. Vihapuhejulkaisun työryhmää johtaa Johanna Vehkoo.

PEN myös toteutti runo-äänimaiseman ”Puut ja pilvet”, jonka suunnittelusta vastasi Joonas Maristo.

Peruuntuneita tapahtumia, joihin osallistumista ehdittiin kuitenkin jo valmistella, olivat esimerkiksi Helsingin, Turun ja Tampereen kirjamessut, Aino Kallaksen päivän tilaisuus, alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis Idja, naisjournalisteihin kohdistuvaa vihapuhetta käsittelevä tapahtuma Dark Place ja Ranskan PENin puheenjohtajan Emmanuel Pierrat’n vierailu ja siihen liittyvä International Evenings -tapahtuma.

Näiden peruuntuneiden kotimaan tapahtumien lisäksi PEN oli valmistautunut osallistumaan kongressiin Uppsalassa, Rauhankomiteoiden kokouksiin Sloveniassa ja Malissa ja Naiskomiteoiden ja Kieli- ja käännöskomiteoiden kokoukseen Myanmarissa. Tavoitteena oli myös järjestää uiguurien tilannetta käsittelevä tapahtuma Suomessa.

Peruuntuneet tapahtumat voidaan toivottavasti vielä tulevaisuudessa järjestää ja niihin käytetty valmistelutyö hyödyntää.

Suomen PEN iloitsee siitä, että on voinut pienin summin tukea pandemiavuonna ahdinkoon joutuneita kirjailijoita ja kääntäjiä. Erilaisten projektien sekä esimerkiksi Monikielisen vapaasanakirjan kautta työllistettiin vuonna 2020 lähes 40 kirjailijaa ja kääntäjää. Työ jatkuu.

PENin julkinen rooli kommentoijana virallisille tahoille ja mediaan on tärkeä, mutta tärkeää on myös ns. pimentoon jäävä työ, joka tapahtuu, kun puolustetaan uhattuja taiteilijoita, tutkijoita tai journalisteja vaikeissa tilanteissa. Myös vuonna 2020 työskentelimme näiden luottamuksellisten, tärkeiden tapausten parissa.

Perustiedot

Jäsenet

Suomen PENin jäsenmäärä 31.12.2020 oli 369 jäsentä. Suomen PENin jäseneksi voi hakea jokainen Suomen Kirjailijaliiton, Finlands Svenska Författareförening rf:n, Suomen Näytelmäkirjailijaliiton, Finlands Svenska Dramatikerförbundin ja Suomen Arvostelijain liiton jäsen. Myös muut kulttuurielämässä tai tieteellisessä julkaisutoiminnassa ansioituneet hakijat otetaan huomioon.

Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokous järjestettiin 12.2.2020. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Jouni Inkala. Uusina jäseninä johtokuntaan ensimmäiselle kolmivuotiskaudelle (2020-2022) valittiin kirjailija, journalisti ja opettaja Sabine Forsblom, juristi ja tutkija Oula-Antti Labba, sekä tutkija, tietokirjailija ja suomentaja Joonas Maristo.

Toimikauttaan (2019-2021) johtokunnassa jatkoivat näytelmäkirjailija-elokuvakäsikirjoittaja Veera Tyhtilä (puheenjohtaja), filosofian tohtori ja historioitsija Oula Silvennoinen (varapuheenjohtaja), kirjailija, dokumenttielokuvaohjaaja ja toimittaja Elina Hirvonen, kirjailija-käsikirjoittaja Nina Honkanen, vapaa toimittaja, kriitikko ja tietokirjailija Heikki Jokinen ja runoilija, multimedia-artisti Daniel Malpica.

Vuosikokouksessa julkistettiin vuoden 2020 Suomen PENin sananvapauspalkinnon saaja Ujuni Ahmed (ks. kohta Sananvapauspalkinto).

Johtokunta

Vuosikokouksen valitsemaan johtokuntaan kuuluivat vuonna 2020 puheenjohtaja Veera Tyhtilä, varapuheenjohtaja Oula Silvennoinen ja jäsenet Sabine Forsblom, Elina Hirvonen, Nina Honkanen, Heikki Jokinen, Oula-Antti Labba, Daniel Malpica ja Joonas Maristo. Nina Honkanen ja Elina Hirvonen luopuivat jäsenyydestään kesken vuoden omista kiireistään johtuen.

Johtokunnan sihteerinä toimi Leena Manninen.

Johtokunta kokoontui yhteensä 9 kertaa. Lisäksi järjestettiin sähköpostikokouksia.

Toiminta kotimaassa

Helsinki puhuu

PENin paneeli järjestettiin otsikolla “Taistelu sananvapaudesta – Puolan ja Venäjän sananvapaustilanteiden viimeaikainen kehitys”. Keskustelua käytiin myös mm. seksistä, vallasta ja kuolevista kielistä. Keskustelijoina olivat kirjailija Reetta Aalto, suomentaja ja freelance-toimittaja Tapani Kärkkäinen, kielitieteilijä ja professori Janne Saarikivi sekä Suomen PENin puheenjohtaja Veera Tyhtilä.

Tapahtuman yhteydessä julkaistiin Vapaa sana -palstalla Tapani Kärkkäisen kirjoitus “Taistelua Puolasta käydään nyt sateenkaarilipun väreissä”.

Espan lava, Helsinki 27.8.2020. Tilaisuus striimattiin.

Runokuu

Englanninkielisessä paneelikeskustelussa puhuttiin sananvapaudesta Suomessa ja muualla maailmassa. Keskustelemassa olivat intialainen kirjailija Surjit Gag ja johtokunnan jäsenet Daniel Malpica ja Elina Hirvonen. Keskustelussa puhuttiin myös Vainottujen kirjailijoiden komitean toiminnasta.

Kirjasto Oodi 22.8.2020. Tilaisuus striimattiin.

Johanna Vehkoon oikeudenkäynti (Ks. Vainottujen kirjailijoiden komitea)

Jessikka Aron oikeudenkäynti (Ks. Vainottujen kirjailijoiden komitea)

Eurooppanaisten 25-vuotisjuhlaseminaari Naisten tulevaisuus Covid-19 jälkeen -paneelissa panelisteina olivat Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, Tehyn kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi, Sosiaali- ja terveysministeriö kansainvälisten asioiden johtaja ja Outi Kuivasniemi ja Suomen PENin puheenjohtaja Veera Tyhtilä. Tilaisuudessa piti puheenvuoron myös EU-komissaari Jutta Urpilainen.

Eurooppasali, Helsinki 19.11.2020. Tilaisuus striimattiin.

Human Rights and Freedom of the Media in Belarus

Suomen PENin varapuheenjohtaja Oula Silvennoinen osallistui Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin ja INEQ – Helsinki Inequality Initiative:n järjestämään webinaariin ”Human rights and freedom of the media in Belarus”, joka järjestettiin 24.11.2020. Webinaari keskittyi Valko-Venäjän viimeaikaiseen kehitykseen ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja tiedotusvälineiden vapauden näkökulmasta. Oula Silvennoisen lisäksi puhujina olivat Hanna Savitskaya, Dawid Bunikowski, Galina Miazhevich ja Kristiina Silvan.

Linkki tapahtumaan Human Rights and Freedom of the Media in Belarus

Runo-äänimaisema

Toteutimme alunperin Helsingin kirjamessuille suunnitellun runo-äänimaiseman Puut ja pilvet, vaikka messut peruuntuivat tältä vuodelta. Runo-ääniteos tarjottiin joululahjana Suomen PENin jäsenille ja seuraajille. Teoksen suunnitteli johtokunnan jäsen Joonas Maristo. Lukija oli Pietari Kylmälä ja äänityksestä ja äänisuunnittelusta vastasi Lauri Wuolio. Teoksessa oli kaksi osaa: 1. osa: Puurunoja ja 2. osa: Pilvirunoja.

Teoksessa mukana olevat runoilijat ja runojen suomentajat:

• Kai Nieminen (runoja kokoelmista Keinuva maa, 1989, Fuuga, 1992, Oudommin kuin unessa, 1983, Syntymästä, 1973 sekä Perimmäisten kysymysten äärellä, 2004),
• Niillas Holmberg (kokoelmasta Jalkapohja, 2020),
• Paavo Haavikko (Puut, kaikki heidän vihreytensä),
• Tachibana no Naomoto, suomennos Kai Nieminen,
• tuntematon, suomennos Kai Nieminen,
• Genjin tarina, kirjoittanut Murasaki Shikibu, suomennos Kai Nieminen,
• Nīmā Yūšīj (1897–1960), persiasta suomentanut Joonas Maristo ja
• Joonas Maristo.

Kansainvälinen toiminta

Rauhankomiteoiden kokous, Pariisi

Kansainvälisen Rauhankomitean kokous järjestettiin tammikuussa Pariisissa, Ranskan PEN-keskuksen tiloissa. Suomen PENin puheenjohtaja Veera Tyhtilä on kansainvälisen komitean varapuheenjohtaja ja osallistui kokoukseen tässä roolissa. Läsnä olivat myös PEN Internationalin johtokunta mukaan lukien puheenjohtaja Jennifer Clement, organisaation toiminnanjohtaja Carles Torner ja kongressi- ja komiteakoordinaattori Olha Mukha. Kaikkiaan kokoukseen osallistui 50 edustajaa eri puolilta maailmaa.

21.1. pidettiin komitean kokoukset, joissa keskusteltiin mm. tulevasta strategiasta sekä tulevista kokouksista Länsi-Afrikan Malissa ja MENA-alueen Libanonissa, joiden edustajat olivat myös paikalla. Valitettavasti pandemia on toistaiseksi lykännyt näitä kokoussuunnitelmia.

Lisäksi kuultiin keskustelutilaisuus otsikolla Kirjallisuus ja julkisen protestin voima. Kuultiin ajankohtaista tietoa mm. Chilen, Libanonin, Sudanin, Hong Kongin, Serbian, Ranskan, Algerian ja Kazakstanin tilanteista.

Iltatilaisuutena vietettiin Afrikan naisten ääniä -tapahtuma Voix de femmes en Afrique, jossa puhuivat ja runojaan lukivat:

Saba Kidane, Eritrea,
Yrgalem Fisseha, Eritrea,
Mengué Meyaa, Gabon,
Corinne Fleury, Mauritius,
Hanitr’Ony, Madagaskar,
Fatoumata Sissi Ngom ja Malick Diara, Senegal,
Françoise Leclerc, Senegal,
Ken Bugul, Senegal,
Koumanthio Diallo, Guinea,
Ismaeli Traoré, Mali,
Kadida Sangaré-Coulibaly, Mali ja
Danson Kahyana, Uganda (PEN International -johtokunnan jäsen).

22.1. pidettiin laajennettu komitean kokous ja suunniteltiin tulevia vuosia. Komitea myös vieraili Musée du Barreaussa, jossa nähtiin näyttely Dreyfusin tapaus ja Emile Zola. Näyttelyn kuraattorina oli toiminut rauhankomitean puheenjohtaja Emmanuel Pierrat, joka myös esitteli näyttelyn.

Kokouksessa julkaistiin Pariisin julkilausuma ilmaisunvapauden vastaisesta vihapuheesta. (Déclaration de paris sur la liberte d’expression confrontée au discours de haine). Julkilausumassa muistettiin viiden vuoden takaisen Charlie Hebdo -iskun uhreja, puolustettiin sananvapauden kaikkia muotoja, mutta vedettiin myös raja ilmaisunvapauden ja vihapuheen välille.

Kongressi, verkkototeutus

86. PEN Internationalin kongressi järjestettiin online-yhteyksien avulla 2.–6. marraskuuta 2020. Kokouksessa Suomea edustivat puheenjohtaja Veera Tyhtilä ja PENin sihteeri, kieli- ja käännöskomitean puheenjohtaja Leena Manninen.

Kongressisivustolla nähtiin mm. puheenjohtajan, sihteerin, johtokunnan, rahastonhoitajan, toimitusjohtajan ja satavuotisjuhlia valmistelevan arkistonhoitajan toimittamat vuosiraportit. Lisäksi oli tarjolla useita videotallenteita, jotka tarjosivat keskuksille apua ja ideoita käytännön toiminnassa, kuten kampanjoinnissa ja varainhankinnassa.

Uutena toimintana aloitettiin Matching centres -ohjelma, jonka avulla on tarkoitus parantaa keskusten välistä yhteistyötä. Suomen pariksi järjestelmä antoi Kyproksen ja yhteistyötä siis aloitellaan innolla jo vuonna 2021.

Kongressissa julkaistiin kaksi julkilausumaa, toinen Kiinan tilanteesta (suomeksi täällä) ja toinen sananvapaudesta covid-19 -pandemian aikana.

Uusiksi PEN Internationalin jäsenkeskuksiksi valittiin PEN Ecuador, PEN Kreikka ja Chiapasin monikulttuurinen PEN-keskus.

Kongressin vaalitulokset:

1. Kääntäjä Jens Lohmann (Tanskan PEN) valittiin varapuheenjohtajistoon.
2. Eric Lax (PEN America ja PEN Kanada) valittiin uudelleen PEN Internationalin rahastonhoitajaksi kolmeksi vuodeksi.
3. David Francis (PEN America) ja Iman Humaydan (PEN Libanon) valittiin uudelleen PEN International Boardiin, kumpikin kolmen vuoden toimikaudeksi.
4. Urtzi Urrutikoetxea (baski PEN) valittiin kieli- ja käännöskomitean puheenjohtajaksi kolmeksi vuodeksi.
5. Milagros Socorro (PEN Venezuela) valittiin Search Committeen jäseneksi kahden vuoden toimikaudeksi.

Puheenjohtaja Jennifer Clementin tervetuliaispuhe: https://www.youtube.com/watch?v=Lk429E3TCSo&feature=youtu.be

Kongressin julkiset paneelikeskustelut tallenteina:

WHO SPEAKS FOR WHOM?

FREEDOM OF EXPRESSION IN TIMES OF PANDEMIC

Vainottujen kirjailijoiden kokous järjestettiin kongressin yhteydessä.

Kieli- ja käännöskomiteoiden kokous, verkkototeutus.

Kansainvälisen Kieli- ja käännöskomitean kokous pidettiin 17.10.2020 Zoomissa.

Kansainvälisen Kieli- ja käännöskomitean ja Naiskomitean yhteinen kokous oli tarkoitus järjestää toukokuussa Myanmarin Yangoonissa teemalla “Literary Justice for All: Tolerance through Diversity”. Pandemiatilanteen ja matkustusrajoitusten vuoksi kokous siirtyi kuitenkin tulevaisuuteen. Uuden puheenjohtajan valitsemiseksi järjestettiin kuitenkin virtuaalinen yhden päivän kokous 17.10.2020 Zoomissa. Kansainvälisen kieli- ja käännöskomitean uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Urtzi Urrutikoetzea Espanjan Baskimaasta ja samalla päättyi Simona Škrabecin kuusivuotinen kausi komitean puheenjohtajana. Škrabec esitteli kokouksessa kautensa loppuraportin vuosilta 2014–2020. Kokouksen tyhjä tuoli oli varattu uiguurirunoilija ja kääntäjä Chimengül Awutille, joka pidätettiin heinäkuussa 2018 ja siirrettiin uudelleenkoulutusleirille. Hänen nykyinen tilanteensa ei ole tiedossa. Kokouksessa esittäytyi myös vasta perustettu PEN Chiapas Multicultural, joka on ensimmäinen alkuperäiskansojen kieliä puhuvien kirjailijoiden PEN-keskus. Keskuksessa on mukana 12 eri alkuperäiskielellä kirjoittavia kirjailijoita Meksikosta, Chiapasin alueelta.

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 64 edustajaa 44 PEN-keskuksesta ympäri maailman. Kokouksen lopuksi jokainen kokoukseen osallistunut PEN-keskus kertoi lyhyesti tämän hetkisen toimintansa painopisteistä ja mahdollisista huolenaiheistaan.

Suomesta kokoukseen osallistui komitean puheenjohtaja Leena Manninen.

Naiskomiteoiden kokous, verkkototeutus

Kansainvälisen naiskomitean kokous pidettiin 22.–23.8.2020.

Ensimmäisenä päivänä, lauantaina, kuultiin alustuksia otsikolla Locked Down, Locked In. Teemaksi oli valittu pandemia, ja sen aiheuttama uhka sananvapaudelle. Monet valtiot käyttävät COVID-19:n aiheuttamaa poikkeuksellista tilannetta välineenä kritiikin tukahduttamiseen. Myös naisiin kohdistuva vihapuhe yleistyy huolestuttavaa vauhtia. Naisia uhataan, vainotaan ja heidän henkensä on vaarassa monessa maassa. Naiskirjailijat eri puolilta maailmaa puhuivat sananvapauteen liittyvistä ongelmista omissa maissaan. Puhujina olivat mm. Venäjän Nadia Azhgihina, Nigerian Unoma Azuah, Myanmarin Ma Thida, Turkin Zeynep Oral, Nicaraguan Gioconda Bell ja Iranin Ziba Karbassi. Kaikissa puheenvuoroissa toistui sama viesti: naisia uhataan maailmalla eri tavoin, ja esimerkiksi kodeissa tapahtuva väkivalta on yleistynyt pandemian aikana. Myös seksuaalivähemmistöjen tukala tilanne Nigeriassa puhutti. Pandemian johdosta monet ovat menettäneet työpaikkansa ja sen myötä asuntonsa, ja joutuvat nyt asumaan sukulaisten ja ystäviensä luona, mistä on seurannut eroja kumppaneista ja entistä suurempaa varovaisuutta mielipiteiden julkaisemisessa. Myös poliisiväkivaltaa esiintyy enenevässä määrin useissa maissa.

Erityistä huolta aiheutti tieto vangittujen naiskirjailijoiden elinolosuhteista vankilossa, joissa epähygieeniset ja ahtaat olosuhteet aiheuttavat suuren riskin koronatartunnan saamiseksi. Ensimmäisen päivän lopuksi todettiin, että kansainvälinen PEN seuraa tapahtumia entistä tiukemmin ja toivoo raportteja eri maissa ilmenevistä tilanteista ryhtyäkseen toimenpiteisiin.

Sunnuntaina ohjelma jatkui runolausuntatapahtumalla otsikolla Free the Word! Poetry Gone Viral. Tapahtumassa luki runoja 18 kirjailijaa, jotka tulivat mm. Myanmarista, Meksikosta, Argentiinasta, Kanadasta ja Ugandasta. Myös Suomen PENin puheenjohtaja Veera Tyhtilä esiintyi omalla runollaan Ensimmäinen yö.

Kokous päättyi sunnuntaina käytyyn paneelikeskusteluun.

Kokouksen avasi lauantaina PENin puheenjohtaja Jennifer Clement ja tapahtumaa moderoivat Slovenian PENin Tanja Tuma, PEN Internationalin Olha Mukha ja San Miguelin (Meksiko) Judyth Hill.

PENin naiskomitean puheenjohtaja Sabine Forsblom osallistui kokoukseen molempina päivinä.

Julkaisutoiminta

 Monikielinen Vapaasanakirja

PENin vapaasanakirja on vuonna 2021 monikielinen ja esittelee Suomessa asuvien kirjailijoiden erilaisia kielitaustoja julkaisemalla heidän teoksiaan alkukielillä ja käännöksin. Jokaisesta runosta ja käännöksestä tehdään myös video projektin nettisivulle. Projekti aloitettiin vuonna 2020 kokoamalla kirjan tekstit. Tilattujen tekstien lisäksi järjestettiin myös avoin haku. Kaikkiaan kirjailijoita esitellään 20 ja käännökset mukaan lukien kieliä kirjassa on yhteensä lähes 20. Projekti jatkuu vuonna 2021. (Vapaasanakirjasta tarkemmin Kieli- ja käännöskomitean kohdalla.)

Työryhmä: Heikki Jokinen, Daniel Malpica, Leena Manninen, Joonas Maristo ja Veera Tyhtilä.

Hanketta tukee Taiteen keskustoimikunta.

Työkalupakki vihapuheen kohtaamiseen

Työryhmä koostaa kansainväliseen käyttöön tarkoitetun välineen, jonka avulla kohdata verkkovihapuhetta sekä henkilökohtaisella, lainsäädännöllisellä että järjestötasolla.

Työryhmä:
Veera Tyhtilä, projektivastaava
Johanna Vehkoo, asiantuntija, projektin johto
Severi Hämäri, asiantuntija, termistö
Joy Hyvärinen, asiantuntemus: lakitekniset kysymykset
Auli Leskinen, asiantuntemus: Etelä-Amerikka
Shashank Mane, asiantuntemus: Intia
Reeta Pöyhtäri, asiantuntemus: Eurooppa ja Pohjoismaat

Projekti aloitettiin vuonna 2020 ja jatkuu vuonna 2021. Projektia on tukenut Taiteen keskustoimikunta. Projekti on osa PEN Internationalin ja kansainvälisen rauhankomitean toimintaa ja toteutetaan suomeksi, englanniksi ja ranskaksi.

Komiteat

Vainottujen kirjailijoiden komitea (Writers At Risk Committee)

PENin edustajat raportoivat ympäri maailmaa tapahtuvista kirjailijoiden ja toimittajien murhista, kidutuksista, katoamisista, pahoinpitelyistä ja uhkailuista. Kansainvälisiä raportteja seuraamalla Suomen PENin Vainottujen kirjailijoiden komitea nostaa tapauksia julkiseen keskusteluun ja jakaa tietoja eteenpäin tiedotusvälineille, ihmisoikeustoimijoille ja muille kansalaisjärjestöille.

2010-luvulla Vainottujen kirjailijoiden komitean tietoon on tullut vuosittain noin tuhat kirjailijaan kohdistuvaa rikkomusta. Työnsä takia vuosittain tapetaan kymmenittäin kirjailijoita ja toimittajia. Kirjoitustensa takia pidätettyjä on useampi sata vuodessa.

Kunniajäsenten ja muiden vainottujen kirjailijoiden puolesta kampanjoidaan vetoomuksin ja ottamalla yhteyttä viranomaisiin kotimaassa ja ulkomailla. PEN tapaa ulkoministeriön edustajia ja muita viranomaisia ja keskustelee erityisesti adoptiovankien tilanteesta. PENin tilaisuuksissa yleisö voi vedota vangittujen kirjailijoiden puolesta. Allekirjoitetut vetoomukset lähetetään viranomaisille kyseisiin maihin tai niiden suurlähetystöihin. Komitea tekee vetoomustyötä myös messuilla ja kirjallisuustapahtumissa.

Tammikuussa 2020 vainottujen kirjailijoiden komitea nosti yhdeksi tavoitteeksi tälle vuodelle oikeusvaltion vahvistamisen ja sananvapauden suojaamisen tietokirjailijoihin, toimittajiin ja tutkijoihin kohdistuvalta häirinnältä myös Suomessa. Komitea lähestyi oikeusministeriötä seuraavilla muutosehdotuksilla.

1) Sosiaalisen median palveluntarjoajat on velvoitettava vastuuseen niiden alustoilla julkaistavasta sisällöstä. Kansallisen lainsäädännön mahdollisuuksia pitää selvittää esimerkiksi Ranskan ja Saksan esimerkkien pohjalta.
2) Instituutioille, mediataloille, yliopistoille ja virastoille on saatava velvoite ja resurssit suojata yksittäisiä toimittajia, tutkijoita ja viranomaisia häirinnältä, uhkailulta ja painostukselta.
3) Tuomioistuimille pitää saada osaamista ymmärtää verkossa tapahtuvan häirinnän mekanismeja, sekä rikoksena että oikeudenkäynnin aikana jatkuvan häirinnän tapoja.
4) Esimerkiksi toimittajien ja tutkijoiden painostaminen on muutettava yleisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Yhteiskunnan on annettava vahva viesti, että oikeusvaltion ydintoimintojen suorittamisen kannalta keskeisiin työtehtäviin liittyvää häirintää ei suvaita.
5) Kunnianloukkausrikoksissa oikeuskäytännöt on yhdenmukaistettava ja kunnianloukkauspykälää lainsäädännössä on puntaroitava siitä näkökulmasta, palveleeko pykälä nykymuodossaan sen suojaamien keskeisten oikeuksien toteutumista.

Oikeusministeriö on vuonna 2020 kiinnittänyt kiitettävällä tavalla huomiota sananvapauden ja oikeusvaltion suojaamiseen maalittamiselta ja häirinnältä.

Maaliskuussa Vainottujen kirjailijoiden komitea sopi yhteistyöstä Lakimiesliiton kanssa oikeusvaltion vahvistamiseen liittyvissä tavoitteissa. Yhteistyön oli tarkoitus käynnistyä toimittajien, tutkijoiden ja tietokirjailijoiden häirintään liittyvillä keskusteluilla Helsingin, Turun ja Tampereen kirjamessuilla, mutta korona muutti suunnitelmat keskustelujen osalta. Yhteistyön on sovittu jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Elokuussa Vainottujen kirjailijoiden komitean puheenjohtaja Elina Hirvonen ja PENin jäsen, intialainen runoilija Surjit Kumar osallistuivat PENin Daniel Malpican vetämään keskusteluun sananvapaudesta ja kirjailijoiden vainosta Runokuu-festivaalilla.

Elokuussa Vainottujen kirjailijoiden komitea seurasi yhdessä PENin Naiskomitean kanssa Rovaniemen hovioikeuden Oulussa käsiteltävää sananvapausjuttua, jossa toimittaja Johanna Vehkoota syytettiin kaupunginvaltuutettu Junes Lokan kunnian loukkaamisesta. Vainottujen kirjailijoiden komitea raportoi oikeudenkäynnin tapahtumat ja oikeudessa käytetyt argumentit livenä PENin Twitter-tilillä. Lokakuussa komitea kirjoitti kannanoton toimittaja Vehkoon hovioikeudessa saamasta tuomiosta.

Syyskuussa Vainottujen kirjailijoiden komitea seurasi Helsingin Käräjäoikeudessa oikeudenkäyntiä, jossa entistä kirkkoherraa Juha Molaria syytettiin toimittaja Jessikka Aron ja puolustusvoimien tutkijan vainosta.

Marraskuussa Vainottujen kirjailijoiden komitea otti kantaa väkivaltaisuuksiin, jotka käynnistyivät opettaja Samuel Patyn murhasta Ranskassa. 18-vuotias mies surmasi opettajan sen jälkeen, kun tämä oli näyttänyt Charlie Hebdo -lehden pilakuvia osana sananvapauteen liittyvää opetusta. Marras-joulukuussa komitea tilasi PENin sivuille julkaisusarjan, jossa satiiria ja sananvapautta käsiteltiin eri näkökulmista. Myös Ranskan PEN julkaisi sarjaan kirjoittaneen, Iranista Suomeen muuttaneen pilapiirtäjän Kianoush Ramezanin tekstin omilla sivuillaan.

Joulukuussa Vainottujen kirjailijoiden komitea vetosi ulkoministeriin, Iranin Suomen suurlähettilääseen ja Euroopan Parlamenttiin Suomen PENin kunniajäsenen, Iranissa vangitun kirjailijan, juristin ja ihmisoikeusaktivistin Nasrin Sotoudehin vapauttamiseksi. Sotoudehin läheiset saivat tiedon vetoomuksesta ja kiittivät Suomen PENiä nopeasta toiminnasta. Euroopan Parlamentti käsitteli Sotoudehin tapausta joulukuussa.

Vuoden aikana Vainottujen kirjailijoiden komitea sai Suomen PENin jäseniltä useita avunpyyntöjä. Ne koskivat mm. työssä kohdattua häirintää ja maalittamista sekä turvapaikkahakemuksia ja niihin liittyviä uhka-arvioita. Näihin avunpyyntöihin vastatessaan komitea mm. lausui Maahanmuuttovirastolle Irakin sananvapaustilanteesta ja kirjailijoihin ja toimittajiin kohdistuvasta uhasta sekä keräsi suomalaisille oikeusavustajille tietoa eri tapauksista sananvapauden näkökulmasta.

Komitean puheenjohtajana toimi vuonna 2020 kirjailija Elina Hirvonen.

Naiskomitea (Women Writers’ Committee)

Naiskomitea kartoittaa kirjoittaviin naisiin liittyviä erityisiä sananvapaudellisia kysymyksiä ja pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan maailman kirjoittavien naisten asemaan. Komitea toimii ympäri Suomen ja järjestää kirjallisia iltoja, seminaareja, tapaamisia ja mielenosoituksia tarpeen mukaan, kirjoittaa vainotuille kirjailijoille vankiloihin, kampanjoi vainottujen naiskirjailijoiden puolesta yhteistyössä kansainvälisen naiskomitean kanssa.

Koronapandemian johdosta perinteinen Ainon päivää PENin toimesta ei järjestetty.

Uusi puheenjohtaja ehdotti naiskomitean perehtyvän maahanmuuttajanaisten tilanteeseen. Naiset ovat yhteisössään haavoittuvassa tilanteessa: usein kielitaidoltaan miehiä heikommin pärjäävinä he jäävät myös herkemmin työelämän ulkopuolelle ja täten myös vailla työkaluja ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan tukirakenteita. Tämä, sekä se tosiasia, että maahanmuuttajanaisiin myös kohdistuu vihapuhetta herkimmin kuin miehiin, vaikeuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista.

Kesäkuussa annettiin lausunto Valtioneuvoston ihmisoikeusselontekoon maahanmuuttajataustaisten naisten asemasta ja esitettiin konkreettisia ehdotuksia maahanmuuttajanaisten ja -tyttöjen tasavertaiseen mahdollisuuteen yhteiskunnassa.

Elokuussa Naiskomitea seurasi yhdessä PENin vainottujen kirjailijoiden komitean kanssa Rovaniemen hovioikeuden Oulussa käsiteltävää sananvapausjuttua, jossa toimittaja Johanna Vehkoota syytettiin kaupunginvaltuutettu Junes Lokan kunnian loukkaamisesta. Vainottujen kirjailijoiden komitea raportoi oikeudenkäynnin tapahtumat ja oikeudessa käytetyt argumentit livenä PENin twitter-tilillä.

Oikeudenkäynnin yhteydessä Naiskomitean puheenjohtaja ja Vainottujen kirjailijoiden komitean puheenjohtaja päättivät yhteisessä kokouksessa komiteoiden välisestä yhteistyöstä. Kokouksessa päätettiin, että tutkitaan mahdollisuutta luoda PENin nimissä naisia yhteentuova ja voimaannuttava kokoontumismahdollisuutta.

Elokuussa pidettiin myös Kansainvälisen naiskomitean kokous Zoom-tapahtumana. Tapahtuma oli kaksipäiväinen. Naiskomitean puheenjohtaja osallistui molempiin päiviin. Myös PEN Suomen puheenjohtaja osallistui toisena päivänä runonlausuntatapahtumaan. Tarkempi selonteko kokouksesta löytyy kohdasta Kansainvälinen toiminta.

Komitean puheenjohtajana toimi huhtikuuhun saakka kirjailija Nina Honkanen ja sen jälkeen kirjailija Sabine Forsblom.

Kieli- ja käännöskomitea (Translation and Linguistic Rights Committee)

Kieli- ja käännöskomitea edistää kielten ja kulttuurien vuoropuhelua ja toimii pienten ja huonossa asemassa olevien kielten tukemiseksi. Gironan julistuksen periaatteiden mukaisesti PEN puolustaa ihmiskunnan monikielisyyttä ja kielellisiä oikeuksia kaikkialla maailmassa. Erityisesti edistetään pieniä, uhattuja kieliä ja pienten kielialueiden kirjallisuuden kääntämistä.

Suomen PEN on alustavasti sopinut Suomen Kirjailijaliiton ja Finlands Svenska Författereförening rf:n kanssa keskustelutilaisuudesta, jossa käsitellään ulkomaalaistaustaisten kirjailijoiden asemaa Suomessa. Tilaisuus on kuitenkin siirtynyt pandemian vuoksi.

Kansainvälisen Kieli- ja käännöskomitean kokous järjestettiin pandemiatilanteen vuoksi Zoomissa 17.10.2020. Kokouksessa valittiin komitean uudeksi puheenjohtajaksi Urtzi Urrutikoetzea Espanjan Baskimaasta ja samalla päättyi Simona Škrabecin kuusivuotinen kausi komitean puheenjohtajana. Škrabec esitteli kokouksessa kautensa loppuraportin vuosilta 2014–2020. Kokouksen tyhjä tuoli oli varattu uiguurirunoilija ja kääntäjä Chimengül Awutille, joka on pidätetty heinäkuussa 2018 ja siirretty uudelleenkoulutusleirille. Hänen nykyinen tilanteensa ei ole tiedossa. Kokouksessa esittäytyi myös vasta perustettu PEN Chiapas Multicultural, joka on ensimmäinen alkuperäiskansojen kieliä puhuvien kirjailijoiden PEN-keskus, jossa mukana on 12 eri alkuperäiskielellä kirjoittavia kirjailijoita Meksikosta, Chiapasin alueelta. Kaikkiaan kokoukseen osallistui 64 edustajaa 44 PEN-keskuksesta ympäri maailman. Suomesta kokoukseen osallistui komitean puheenjohtaja Leena Manninen.

Vuoden päähanke oli Monikielinen vapaasanakirja, jonka työstäminen jatkuu vielä vuonna 2021. Monikielinen vapaasanakirja esittelee Suomessa asuvien kirjailijoiden erilaisia kielitaustoja julkaisemalla heidän teoksiaan alkukielillä ja käännöksin. Ajatus on, että lukija tai kuulija voi havaita kuinka monella tavalla runo taipuu eri kielillä ja kuinka kielten rytmiä ja moninaisuutta voi verrata. Tämä on perinne myös PENin kansainvälisissä kohtaamisissa ja Free the Word -tilaisuuksissa. Kirjailijoilta valitaan runo, lyhyt tarina tai katkelma, josta tehdyt käännökset esitellään rinnakkain. Kustakin runosta ja käännöksestä tehdään myös video projektin nettisivulle. Sivulta voi käydä kuuntelemassa kutakin runoa/tekstiä tahtomallaan kielellä. Lisäksi järjestetään yleisötapahtumia. Tapahtumissa luetaan käännöksiä eri kielillä, mutta käydään myös keskustelua kirjailijoiden kansainvälisestä vuorovaikutuksesta ja se eduista omalle kulttuurillemme.

Avoin kirjoituskutsu lähetettiin syyskuun puolivälissä Suomen PENin jäsenille sekä Suomessa asuville ulkomaalaistaustaisille kirjailijoille, joiden yhteystietoja oli kerätty erilaisten kontaktien kautta. Lokakuun puoliväliin mennessä tekstejä saatiin 25 kirjoittajalta 12 eri kielellä. Tämän jälkeen pyydettiin vielä tilauksesta muutamia tekstejä, jotta saatiin täydennettyä kielivalikoimaa myös kaikkien kotimaisten kielten osalta. Lopulta Vapaasanakirjaan valikoitui tekstejä 20 eri kirjailijalta 15 eri kielellä. Kielinä ovat mukana arabia, burma, englanti, espanja, islanti, kreikka, marathi, persia, punjabi, ukraina, unkari ja venäjä sekä kotimaiset kielet suomi, ruotsi ja pohjoissaame. Kaikki tekstit käännetään alkukielestä riippuen vähintään kahdelle kielelle, suomeksi ja englanniksi. Kielivalikoimaa pyritään kuitenkin laajentamaan vielä käännösten avulla ja näin eri kieliä tulee kirjassa olemaan yhteensä lähes 20. Käännösurakka aloitettiin vuoden lopulla ja kirja on tarkoitus julkaista keväällä 2021.

Komitean puheenjohtajana toimi vuonna 2020 kielentutkija Leena Manninen.

Rauhankomitea (Writers for Peace Committee)

Suomen PENin Rauhankomitea pyrkii edistämään rauhantyötä, ilmaisunvapautta ja kansainvälistä yhteistyötä järjestämällä keskustelutilaisuuksia, tapahtumia ja tekemällä yhteistyötä muiden alan organisaatioiden kanssa. Rauhankomitea järjestää mahdollisuuksia kommunikaatioon eritaustaisten kirjailijoiden ja muiden tahojen välillä, ja tarjoaa siten mahdollisuuksia keskinäisen yhteisymmärryksen ja tiedon lisäämiseen.

Helmikuussa Suomen PEN (Daniel Malpica, Leena Manninen ja Elina Hirvonen) kävi eduskunnassa keskustelemassa kansanedustaja Veronika Honkasalon (VAS), Mai Kivelän (VAS) ja asianajaja Mikko Aarnion kanssa mahdollisista tavoista parantaa maahanmuuttajien työllistymistä ja yhteiskunnallista sopeutumista ja edistää joustavampia työllistymiskäytäntöjä. Kokous järjestettiin yhdessä Globe Art Pointin varapuheenjohtajan Sepideh Rahan kanssa.

Elokuussa Globe Art Pointista, joka puolustaa kirjallisuus-, kulttuuri- ja taideyhteisön oikeuksia Suomessa, tuli Suomen PENin yhteistyökumppani. Globe Art Point on organisaatio, jonka ydin on kulttuurisen oikeudenmukaisuuden, monimuotoisuuden ja osallisuuden edistäminen taiteen ja kulttuurin alalla Suomessa. G.A.P. toimii myös tietokeskuksena ja kohtaamispaikkana taiteilijoille, kulttuurityöntekijöille sekä taide- ja kulttuurilaitoksille Suomessa. He keskittyvät ulkomailla syntyneisiin taiteilijoihin ja kulttuurityöntekijöihin, jotka asuvat ja työskentelevät Suomessa, ja yhdessä sidosryhmiensä ja yhteistyökumppaneidensa kanssa on sitoutunut parantamaan olemassa olevia rakenteita ja rakentamaan yhteiskuntaa, jossa ei ole kulttuurista syrjintää tai muuta sortoa.

Elokuussa järjestettiin paneelikeskustelu sananvapaudesta intialaisen runoilijan Surjit Gagin, Elina Hirvosen ja Daniel Malpican kanssa Runokuun kansainvälisellä runofestivaalilla Helsingissä.

Syyskuussa Rauhankomitean puheenjohtaja Daniel Malpica oli yhteydessä ihmisoikeusaktivistin ja kirjailijan Erlin Mejiaan, joka on kärsinyt Hondurasin hallituksen poliittisesta vainosta ja tappouhkauksista vammaisten oikeuksien puolustamisen vuoksi. Erlinin ja hänen perheensä joutuivat pakenemaan Ruotsiin, jossa he hakivat turvapaikkaa vuonna 2017. Kolmen vuoden kuluttua Erlin ja hänen perheensä joutuivat huonojen lakineuvojen ja sen myötä sääntörikkomusten vuoksi karkotettavaksi. Tapauksesta on lähetetty käsittelypyyntö Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Komitea auttoi myös Erliniä Ruotsin PENin jäsenyyden hakemisessa. Rauhankomitea otti lisäksi yhteyttä yhdysvaltalais-meksikolaiseen kirjailijaan ja antropologiin Claudia Moralesiin löytääkseen keinon tuoda esille Erlinin tapaus. Tuloksena oli Erlinille tehty haastattelu, joka julkaistiin myöhemmin Suomen PENin verkkosivuilla. Morales tukee aktiivisesti maahanmuuttajaorganisaatioita, ensisijaisesti hondurasilaisia yhteisöjä Yhdysvalloissa.

Lokakuussa Rauhankomitea teki yhteistyötä Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n kanssa puertoricolaisen muusikon ja lauluntekijän Ale Diazin tapauksessa. Diaz on joutumassa karkotettavaksi kymmenen vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Suomen PEN julkaisi verkkosivullaan Diazin kirjoittaman artikkelin.

Joulukuussa Rauhankomitean puheenjohtaja Malpica haki ja sai menestyksekkäästi rahoitusta Suomen PENin sananvapautta käsittelevän monikielisen kirjan tekemiseen.

Suomen PENin Rauhankomitean puheenjohtajana vuonna 2020 toimii kirjailija, graafikko Daniel Malpica.

Kansainvälinen Rauhankomitea järjestää vuosittain konferenssin, jossa PEN-kirjailijat ympäri maailmaa kokoontuvat keskustelemaan konfliktien, rauhan ja ilmaisunvapauden kysymyksistä ja luomaan tilaa keskustelulle kaikkialta maailmasta ja erityisesti konfliktialueilta saapuvien kirjailijoiden välille.

Suomen PENin Rauhankomitean rooli on keskeinen PENin kansainvälisen Rauhankomitean toiminnassa ja käynnissä olevassa uusiutumisessa puheenjohtaja Veera Tyhtilän tultua valituksi PENin kansainvälisen rauhankomitean varapuheenjohtajaksi 2019. Tyhtilä osallistuu aktiivisesti toiminnan suunnitteluun ja kansainväliseen yhteydenpitoon.

Vuonna 2020 Suomi valmisteli rauhankomiteoiden Pariisin kokoukseen vihapuhetta käsittelevän lausunnon sekä osuuden PEN Internationalin sääntöjen mukaiseen komitean strategiseen suunnitelmaan 2020-2023. Suomen rooli suunnitelman koostamisessa oli keskeinen. Komitean johtokunta kokoontuu kerran kuussa.

Kansainvälisen komitean toimintaa voi seurata sivulla https://www.facebook.com/Comit%C3%A9-des-%C3%89crivains-pour-la-Paix-Pen-International-Centre-Paris-132353107229852/

Tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea (Non-fiction Writers and Reseachers)

Suomen PENin vuosikokouksessa 2017 perustettu Tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea työskentelee tiedon vapauden ja saavutettavuuden puolesta PENin peruskirjan mukaisesti. Komitean syntyyn on vaikuttanut tieteentekijöiden huoli kaventuvasta sananvapaudesta ja tutkimustyön edellytysten heikkenemisestä, ja yhteistyö Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) kanssa. TJNK:n tiedotteessa 16.2.2017 todetaan, että yhteistyön tavoitteena on ”luoda verkosto, joka tukee yksittäisiä tutkijoita, (tieto)kirjailijoita ja toimittajia kohtaamaan heidän saamansa häiritsevä palaute – jopa vihapuhe – ja auttaa heitä välttämään pelkoon perustuva itsesensuuri”.

Komitea työskentelee PENin peruskirjan mukaisesti tutkijoiden toimintavapauden turvaamiseksi. Komitea pyrkii rakentamaan sekä Suomen PENin jäsenistön, että yhdistyksen ulkopuolisten henkilöiden verkoston, jonka piiriin kootaan tutkijoiden kohtaamista sananvapausongelmista kiinnostuneita ja omassa työssään näihin ongelmiin törmänneitä tutkijoita ja tietokirjailijoita.

Komitean toiminnan tavoitteena on luoda PENin kansainväliseen toimintaan malli vastaavien komiteoiden perustamisen ja toiminnan aloittamisen helpottamiseksi. Samalla komitea pitää silmällä tutkijoihin ja tietokirjailijoihin myös Suomen ulkopuolella kohdistuvia häirintä- painostus- ja uhkatilanteita.

Vuonna 2020 komitea toteutti yhdessä Suomen Tietokirjailijat ry:n kanssa kyselytutkimuksen tutkijoiden ja tietokirjailijoiden julkaisujensa ja esiintymisiensä takia kohtaamasta häirinnästä. Suomen Tietokirjailijoiden jäsenille osoitettuun kyselyyn tuli runsaasti vastauksia. Niiden perusteella häirintää – solvaamista, uhkailua ja muuta asiatonta palautetta – kokee noin joka neljäs julkisesti esiintyvä tietokirjailija. Suomen PENin tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea työstää vastausten perusteella raportin, joka antaa pohjaa tilanteen hahmottamisella ja jatkotoimien pohtimiselle.

Ensimmäiseksi nimikkovangikseen komitea on valinnut Venäjällä pitkään vankeusrangaistukseen tuomitun historioitsija Juri Dmitrijevin, jonka välitöntä vapauttamista komitea vaatii. Komitean asialistalla on ollut myös yhteistyösuhteen luominen kansainväliseen Scholars at Risk -verkostoon, jonka kautta pystymme tehokkaammin seuraamaan ja ajamaan tutkimustyönsä ja julkaisujensa takia vainon kohteiksi joutuvien tutkijoiden asiaa.

Tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitean jäseninä ovat vuonna 2020 toimineet Anne Rutanen, Eero Hämeenniemi, Oula-Antti Labba, Joonas Maristo ja Oula Silvennoinen (pj). Komitea on kokoontunut vuoden 2020 kuluessa pääosin etäyhteyksien varassa.

Tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitean puheenjohtajana toimi filosofian tohtori, historioitsija Oula Silvennoinen.

Vapaa sana -palsta

Vapaa sana on Suomen PENin verkkosivuilla ilmestyvä kirjoitussarja. Julkaisemme etupäässä jäsentemme runoutta, proosakatkelmia, esseitä ja artikkeleita sekä tekstejä kirjoittajilta, joiden ilmaisunvapaus on uhattuna. Vapaa sana on myös alusta, jonka kautta voi ottaa kantaa ajankohtaisiin sananvapauden kysymyksiin.

Vuonna 2020 Vapaa sana -palstalla julkaistut tekstit:

• Yaseen Ghaleb: Cc: NO BODY (runo)
• Judyth Hill: The Hand That Holds the Pen Can Rock the World
• Joonas Maristo: Sananvapaus ja vastuu – tutkijan paikka vapaana?
• Tapani Kärkkäinen: Taistelua Puolasta käydään nyt sateenkaarilipun väreissä
• Uladzimir Njakljajeu: Valko-Venäjän tilanne
• Claudia Morales: Erlin Mejía – Walking the refugee’s destiny
• Kaisa Pylkkänen: Ei, vastuu ei aina ole kuulijalla
• Ale Díaz: My Odyssey in the Migration System
• Elina Hirvonen: Väkivallan hetkellä on puolustettava satiirikkojen sananvapautta
• Kianoush Ramezani: Vapaus sanomisen jälkeen: uusi haaste
• Ville Ranta: Uskonnolliset tunteet
• Miriam Attias: Rauha ei tarkoita hiljaisuutta, vaan kykyä käydä vaikeita keskusteluja

Sananvapauspalkinto

Suomen PENin yhdeksäs sananvapauspalkinto myönnettiin Ujuni Ahmedille.

Palkinnon perustelut:

Ujuni Ahmed on ihmisoikeusasiantuntija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka käyttää sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Kansalaisjärjestö Fenix Helsinki Ry:n toiminnanjohtajana toimiva Ahmed on sekä työssään että yhteiskunnallisena vaikuttajana puhunut erityisesti naisten sukuelinten silpomista, kunniaan liittyvää rajoittamista ja väkivaltaa vastaan.

Ihmisoikeudet eivät synny eivätkä säily tyhjiössä. Kaikkialla maailmassa ihmisoikeuksien vahvistaminen ja ihmisoikeusloukkausten tekeminen näkyväksi on vaatinut rohkeiden ja sitkeiden ihmisten työtä. Ujuni Ahmed on vuosien ajan käyttänyt sananvapauttaan puolustaakseen kaikille yhdenvertaisesti kuuluvia ihmisoikeuksia ja parantaakseen erityisesti niiden ihmisten asemaa, joiden suomalaisessa yhteiskunnassa on vaikeinta puolustaa oikeuksiaan. Sananvapauden käyttö näiden asioiden puolesta on asettanut myös hänet alttiiksi häirinnälle ja uhkailuille. Ujuni Ahmed on asettanut itsensä rohkeasti alttiiksi sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolesta, ja toiminut esikuvana myös muille ihmisille, joille sananvapauden käyttö merkitsee henkilökohtaista riskiä.

Suuri osa maailman räikeimmistä ihmisoikeusloukkauksista kohdistuu yhä tyttöihin ja naisiin. Maailman valtiot ovat sitoutuneet suojelemaan ihmisiä, jotka toimivat ihmisoikeuksien puolesta. Käytännössä niin ei tapahdu. Viime vuosina erityisesti naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuva häirintä, uhkaukset, väkivalta ja vankeustuomiot ovat lisääntyneet eri puolilla maailmaa. Ihmisoikeuksien puolustajia ei saa jättää yksin. Sananvapauden ja ihmisoikeuksien arvoihin sitoutuneiden ihmisten ja instituutioiden on kaikkialla maailmassa toimittava sen puolesta, että ihmisoikeuksia ja oikeudenmukaisuutta voi puolustaa joutumatta häirinnän, uhkailun tai vaientamisen kohteeksi.

Sananvapauspalkintona Ujuni Ahmedille luovutettiin saamelaistaiteilija Marja Helanderin lahjoittama teos “Veden suojassa toinen maailma”. Palkinto jaettiin 12.2.2020 Suomen PENin vuosikokouksessa Lapinlahden Lähteellä.

Kannanotot ja vetoomukset

• Lausunto Ulkoministeriölle: Lausuntopyyntö valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta; Suomen PEN
• Suomen PEN vaatii kunniajäsenemme Nasrin Sotoudehin vapauttamista välittömästi; Suomen PEN
• Hovioikeuden päätös sivuutti poliittisen toiminnan – Johanna Vehkoon tuomio; Suomen PEN
• Freedom of Expression and Hate Speech; Internationa Writers for Peace Committee
• PEN International centres condemn arrest of Belarus PEN members and employees; PEN International
• PEN Resolution on China; PEN International
• PEN Resolution on Freedom of Expression in the Time of COVID-19; PEN International

Muu toiminta

International Cities of Refuge Network, ICORN

ICORN (https://www.icorn.org/) toivoo lisäkaupunkeja turvakaupunkikirjailijaresidenssiensä verkostoon ja keskustelimme uudesta startista alustavasti. Jyväskylän kirjailijayhdistys on alustavasti ilmoittautunut halukkaaksi keskustelemaan asiasta kaupungin kanssa. Näitä keskusteluja jatketaan PENin tuella.

PENin arkistomateriaalien läpikäynti ja liittäminen osaksi kansainvälistä arkistoa.

Vuonna 2020 Suomen PEN jatkoi arkistomateriaaleja huolellisesta läpikäymistä kootessaan aineistokokoelman Kansainvälisen PENin digitaalista satavuotisarkistoa varten. Arkisto julkaistaan Oxfordissa vuonna 2021.

Suomen PENin arkisto on ollut säilössä SKS:n tiloissa, muttei virallisesti osana sen arkistoa. Materiaalin järjestäminen ja virallistaminen on tärkeä tuleva projekti ja tarvinnee erillisen rahoituksen. Tämä tapahtuu vuoden 2021 aikana.

Tekstin talo ry

PEN on yksi yhdestätoista kirjallisuusalan järjestöstä, jotka perustivat vuonna 2019 Tekstin talo – Textens hus ry:n. Yhdistyksen tavoitteena on saada Helsinkiin Tekstin talo, jonka ideana on toimia taiteilijoiden kohtaamis- ja kotipaikkana, ja jossa eri järjestöjen yhteistyö voisi synnyttää myös uudenlaista toimintaa. Yhdistyksen perustivat Helsinki Poetry Connection, Kriittinen korkeakoulu, Kääntäjien ja tulkkien liitto, Labbet, Nuoren Voiman Liitto, Poesia, Runoyhdistys Nihil Interit, Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat, Suomen PEN, Teatterin tiedotuskeskus TINFO ja Tutkijaliitto.

Verkostot

Yhteistyö jatkuu vuonna 2021 myös esimerkiksi seuraavien järjestöjen kanssa: Kirjailijaliitto, Toimittajat Ilman Rajoja, Suomen tietokirjailijat ry, Tiedetoimittajien liitto, Muusikkojen liitto, Kriittinen Korkeakoulu, Nuoren voiman liitto, Globe Art Point, kustantajat.

Viestintä

VERKKOSIVUT

Suomen PENin pääasiallinen viestintäkanava (www.suomenpen.fi).

Sivuilta löytyy tuoreiden uutisten lisäksi esimerkiksi jäsenhakemuslomake sekä vetoomuslomake, jonka kautta voi osallistua kampanjoihin vainottujen kirjailijoiden tukemiseksi.

Poimintoja Suomen PENin kotisivuillaan julkaisemista tiedotteista:

12.2.2020 Suomen PENin sananvapauspalkinto 2020 ihmisoikeusasiantuntija Ujuni Ahmedille
11.5.2020 Julian Assangen oikeudenkäynti luovutuksesta Yhdysvaltoihin siirtyi syyskuulle
20.8.2020 PEN mukana Runokuussa ja Helsinki puhuu -tapahtumassa
1.10.2020 Hovioikeuden päätös sivuutti poliittisen toiminnan
8.12.2020 Suomen PEN vaatii kunniajäsenemme Nasrin Sotoudehin vapauttamista välittömästi
14.12.2020 Suomen PEN osallistui keskusteluun Valko-Venäjän tilanteesta

JÄSENVIESTINTÄ

Suomen PENin jäsenet saavat noin 10 sähköistä jäsenkirjettä vuosittain. Vuonna 2020 jäsenkirjeitä lähetettiin vähemmän, sillä suuri osa tapahtumista peruuntui pandemiatilanteen vuoksi. Kirjeissä tiedotetaan yhdistyksen tilaisuuksista, muusta toiminnasta sekä ajankohtaisista ihmisoikeus- ja sananvapauskysymyksistä. Jäsenmaksulomake lähetettiin toista kertaa sähköpostitse niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa yhdistykselle. Postitse on lähetetty 4 jäsenkirjettä, joiden ohessa on lähetetty jäsenmaksulomake sekä jäsenmaksumuistutukset. Suomen PEN käyttää FloMembers-jäsenpostitus- ja laskutusjärjestelmää.

JÄSENTAPAHTUMAT

Jäsentapahtumissa keskeisenä sisältönä on vapaamuotoista keskustelu ajankohtaisista sananvapausasioista sekä yhdistyksen toiminnasta. Vuonna 2020 ei pandemiatilanteen vuoksi voitu vuosikokouksen lisäksi järjestää muita ensisijaisesti jäsenistölle suunnattuja tapahtumia.

SOSIAALINEN MEDIA

Facebook-sivun toiminta on aktiivista; 31.12.2020 sivulla oli 3 196 seuraajaa ja 3 211 tykkääjää. Facebookin avulla on tiedotettu PENin kotimaisista tapahtumista sekä Kansainvälisen PENin uutisista, kampanjoista sekä muista ajankohtaisista sananvapauteen liittyvistä kotimaan ja maailman uutisista. Vuonna 2020 sivuilla tiedotettiin 4 Suomen PENin yksin tai yhteistyönä järjestämästä tapahtumasta, ja tapahtumasivut tavoittivat yli 6 900 ihmistä Facebookissa vuonna 2020.

Suomen PENillä on Twitter-tili sekä Youtube-tili videomateriaalin julkaisua varten.

Toimintavuonna 2020 yhdistys julkaisi myös lehdistötiedotteita.

Suomen PEN Mediassa 2020

Electronic freedom of speech and burning books / Veera Tyhtilän kirjoitus Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen blogisivuilla. https://www.liwre.fi/en/blog/veera-tyhtila-electronic-freedom-of-speech-and-burning-books/

Taiteilija Daniel Malpican koko elämä ja ura on Suomessa, ja silti häntä uhkaa karkottaminen – viimeinen vaihtoehto on mennä naimisiin / HS 31.1.2020. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006389950.html

”Virkailija kehotti menemään naimisiin” – runoilija Daniel Malpica sai vain viikkoja aikaa poistua maasta / Nuori Voima 28.1.2020. https://nuorivoima.fi/lue/juttu/virkailija-kehotti-menemaan-naimisiin-runoilija-daniel-malpica-sai-vain-viikkoja-aikaa

Digimaailman varjopuolet. Näytelmäkirjailija Veera Tyhtilä kirjoitti näytelmän psykiatri Hannu Lauerman kirjan pohjalta / HS Metro 7.2.2020.

Konstnären Daniel Malpica utvisas inte / Ny Tid 14.2.2020. https://www.nytid.fi/2020/02/konstnaren-daniel-malpica-utvisas-inte/

Taiteilija Daniel Malpica sai kahden vuoden oleskeluluvan mutta arvostelee yhä Maahanmuuttovirastoa: ”On uskomatonta, kuinka he kohtelevat ihmisiä” / HS 17.2.2020. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006410525.html

Suoma PEN-klubba stivrii válljejuvvui dál nuppe háve sámi ovddasteaddji: Oula-Antti Labba bođii Pirita Näkkäläjärvi sadjái / Yle Sápmi 13.2.2020. https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/suoma_pen-klubba_stivrii_valljejuvvui_dal_nuppe_have_sami_ovddasteaddji_oula-antti_labba_boii_pirita_nakkalajarvi_sadjai/11206380?fbclid=IwAR0iA2CPGqhIOkPbSPvFHzvng64IJLQZ7Mh5D8jmT5V6qmLmIo7gowLE9SU

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen” / Maailma.net 13.2.2020. https://www.maailma.net/uutiset/suomen-penin-sananvapauspalkinto-naisten-ja-tyttojen-oikeuksia-ajavalle-ujuni-ahmedille

Suomen PENin sananvapauspalkinto ihmisoikeusasiantuntijalle / IS 13.2.2020. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006406498.html

http://victoriamedia.fi/2020/02/12/sananvapaus-suomen-penin-sananvapauspalkinto-2020-ihmisoikeusasiantuntija-ujuni-ahmedille/

Kiitos Suomen PENille tämänvuoden sananvapauspalkinnosta / Me Naiset -blogit: Ujuni 14.2.2020. https://www.menaiset.fi/blogit/ujuni/kiitos-suomen-penille-tamanvuoden-sananvapauspalkinnosta

Sananvapauspalkittu Ujuni Ahmed: sukuelinten silpominen pitää kieltää Suomessa lailla / Voima 27.2.2020. https://voima.fi/artikkeli/2020/sananvapauspalkittu-ujuni-ahmed-sukuelinten-silpominen-pitaa-kieltaa-suomessa-lailla/

HS:n jääveistos Kansalaistorilla juhlistaa sananvapautta, joka tutkijan mukaan vaatii tekoja kestääkseen: ”Meillä on kaikki elementit, mutta ne ovat vajaakäytössä” / HS 7.1.2020. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006363982.html

70-vuotias. Iloiselta vaikuttava Kai Nieminen suree joka päivä: ”Vaikeimpia ovat aamut. Kun herää yksin, alkaa miettiä, mikä tänään on elämän tarkoitus” / HS 10.5.2020. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006501473.html

Ulkoministeriö: Koronakriisi on ihmisoikeuksien testi / UM 12.5.2020. https://um.fi/uutiset/-/asset_publisher/GRSnUwaHDPv5/content/koronakriisi-on-ihmisoikeuksien-testi

Internet-ajan manipulaatiosta kertova Usko, toivo, huijaus -näytelmä nähdään tällä viikolla suoratoistona internetissä / Voima 26.5.2020. https://voima.fi/artikkeli/2020/internet-ajan-manipulaatiosta-kertova-usko-toivo-huijaus-naytelma-nahdaan-talla-viikolla-suoratoistona-internetissa/

Words are actions / 20.8.2020. https://www.patreon.com/posts/40657943?fbclid=IwAR3tR0MhguoQXFByesaG679jta9FZuH6a4oIim1nTD_RmCexJFKudd1WUME

Kirja, joka ei kelvannut kirjastoon / Kirjastolehti 5/2020, 26.11.2020. http://kirjastolehti.fi/artikkelit/kirja-joka-ei-kelvannut-kirjastoon/

Sananvapausjärjestö PEN toivoo Vehkoon tapauksen käsittelyä korkeimmassa oikeudessa – ”Hovioikeuden päätös sivuutti poliittisen toiminnan” / Kansan Uutiset 1.10.2020. https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4334005-sananvapausjarjesto-pen-toivoo-vehkoon-tapauksen-kasittelya-korkeimmassa-oikeudessa-hovioikeuden-paatos-sivuutti-poliittisen-toiminnan

European Parliament resolution on Iran, in particular the case of 2012 Sakharov Prize laureate Nasrin Sotoudeh:  https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/B-9-2020-0440_EN.html

Duellen: Samhälle: En organisation? Svaren: PEN / HBL 25.10.2020.