Kansainvälisen PENin 88. kongressi järjestettiin 27.9.–1.10.2022 Uppsalassa Ruotsissa. Suomesta kongressiin osallistui kuuden hengen delegaatio, johon kuuluivat puheenjohtaja Peter Mickwitz, varapuheenjohtaja Iida Simes, johtokunnan jäsenet Joonas Maristo ja Hope Nwosu, sihteeri Leena Manninen sekä kansainvälisen PENin kunniajäseneksi ehdolla ollut, pitkäaikainen Suomen PENin puheenjohtaja ja toimittaja Elisabeth Nordgren.
Kokouspaikkoina toimivat Uppsalan yliopisto sekä Uppsalan linna. Kongressiin osallistui noin kaksisataa delegaattia yli sadasta PEN-keskuksesta ympäri maailmaa.
Kongressin keskusteluja käytiin Uppsalan yliopiston juhlasalissa. Kuvassa ukrainalaisesta kirjallisuudesta keskustelevat Daryna Gladun, Lesyk Panasiuk, Andrei Kurkov sekä moderaattori Jenny Aschenbrenner.
TIISTAI 27.9.2022
Kongressin avajaisissa tervetuliaispuheet pitivät Ruotsin PENin puheejohtaja Jesper Bengtsson sekä kansainvälisen PENin puheenjohtaja Burhan Sönmez. Kansainvälisen PENin 100-vuotishistoriikkia esitteli Carles Torner (PEN Catalan). Kirjailija Siri Hustvedt piti juhlapuheen otsikolla “The Power of Words” (“Sanojen voima”). Avajaisten lopuksi oli paneelikeskustelu ukrainalaisesta kirjallisuudesta otsikolla “Ukrainian Literature Set Free”. Keskusteluun osallistuivat ukrainalaiset kirjailijat Daryna Gladun, Andrei Kurkov ja Lesyk Panasiuk sekä moderaattori Jenny Aschenbrenner (Ruotsi).
Avajaistilaisuuden tallenne on katsottavissa oheisen linkin kautta: Uppsalan kongressin avajaissseremonia (englanniksi)
Avajaistilaisuuden jälkeen ohjelmassa olivat komiteoiden kokoukset.
Rauhankomitean kokous
Kokoukseen osallistuivat Suomen PENin edustajina puheenjohtaja Peter Mickwitz ja johtokunnan jäsen Joonas Maristo.
Rauhankomitea kokoontui komitean tilapäisen puheenjohtajan Tanja Tuman johdolla. Kokouksessa käytiin läpi maaraportteja, joista erikseen voi mainita Montenegron huolestuttavan polittiisen kehityksen, jossa Venäjän vaikutusvallalla on keskeinen rooli. Rauhankomitea valitsi uudeksi puheenjohtajakseen chileläisen Germán Rojaksen. Yleiskokous vahvisti myöhemmin Rojaksen valinnan. Seuraava kokous pidetään toukokuussa 2023 Bledissä, Sloveniassa. Kokouksen alustava teema on ”Constructions of Hope, Conditions for Peace”.
Vainottujen kirjailijoiden komitean kokous
Kokoukseen osallistui Suomen PENin edustajina varapuheenjohtaja Iida Simes.
Vainottujen kirjailijoiden komitea eli Writers in Prison Committee, WIPC, piti Upsalassa istuntonsa, joka – kuten kaikkialla, aina – venyi pitkälle yliaikaan. Kannanottoja kokous hyväksyi neljä, jotka siis menivät eteenpäin yleiskokouksen hyväksyttäviksi. Yleiskokous hyväksyi ne. (Linkit kannanottoihin ovat tämän raportin lopussa.)
Suomen PEN esitti tarkennuksia ja korjauksia kannanottoon, jossa kirjoitettiin Venäjän sotapropagandan vaikutuksista ilmaisunvapauteen. Muutokset hyväksyttiin yksimielisesti. Kuten sotakin, kannanotto on hyvin laaja. Ihmisuhrien lisäksi se nostaa esiin valtavan huolen kulttuuriperinnön laajoista tuhoista, sillä sota tuhoaa museoita ja kirjastoja.
Lisäksi komitea hyväksyi kannanoton, joka koski Wikileaksin perustajaa Julian Assangea: PEN vetoaa Britannian sisäministeriin, jottei tätä luovutettaisi Yhdysvaltoihin. Siellä Assangea uhkaavat yhteensä 175 vuoden vankeustuomiot.
Komitea keskusteli pitkään myös Kuubasta, jonka sananvapauden tila on edelleen huono, ja Turkista, jonka harjoittama sortopolitiikka on vuosikausia ollut monen eurooppalaisen PEN-keskuksen huolenaiheena. Turkin ja Kurdien PEN-keskusten edustajia oli useita paikalla. Turkin PENin puheenjohtaja Zeynep Oral ilmoitti, että heillä on komitean ”case listille” eli uhan alla tai vangittuna olevien kirjailijoiden ja journalistien luetteloon kymmeniä uusia nimiä, vaikka listalla jo nyt on pari sataa Turkissa asuvaa henkilöä.
WIPC kirjasi huolensa yleisestä ja maailmanlaajuisesta ilmaisunvapauden kaventumisesta vapaan tilan kutistumista vastustavaan kannanottoon.
Komiteaa ja sen kokousta puheenjohti myanmarilaissyntyinen kirjailija ja kirurgi Ma Thida. Hän on itsekin maanpaossa ja ollut aikoinaan yli viisi vuotta vankilassa. Komitea oli pyytänyt toiminnastaan arvioinnin, ja sen takia alussa komitean toimintaa puivat Britannian PENin Jo Glanville, American PENin Karin Deutsch Karlekar ja Kroatian Tomica Bajsic. He arvioivat tekeekö komitea kansainvälisesti asioita, joista on kansallisille PEN-keskuksille hyötyä. Kokous totesi, että esimerkiksi kannanotot ovat tärkeitä, samoin kuin listat vainotuista kirjoittajista. Tätä raporttia ei ole vielä julkistettu.
Naiskirjailijoiden komitean kokous
Kokoukseen osallistuivat Suomen PENin edustajina johtokunnan jäsen Hope Nwosu ja emeriittapuheenjohtaja Elisabeth Nordgren.
Komitean kokouksessa keskeiseksi aiheeksi nostettiin Elisabeth Nordgrenin kunniajäsenehdokkuus sekä hänen merkittävä roolinsa Naiskirjailijoiden komitean perustamisessa.
Toinen keskeinen aihe oli Mahsa Amini, jonka Iranin viranomaiset pidättivät viime syyskuussa, koska hän ei käyttänyt hijabia oikein ja ollut paljastamatta hiuksiaan. Hän menehtyi siveyspoliisin pahoinpitelyn seurauksena, mikä sai aikaan mielenosoituksia sekä Iranissa että muissa maissa. Naiskirjailijoiden komitea piti tärkeänä että myös PENin kongressi osoittaa solidaarisuutensa ja tukensa heille.
Kieli- ja käännöskomiteoiden kokous
Kokoukseen osallistui Suomen PENin edustajina kieli- ja käännöskomitean puheenjohtaja Leena Manninen.
Kansainvälisen kieli- ja käännöskomitean kokoukseen osallistui 47 henkilöä 36 eri PEN-keskuksesta. Komitean puheenjohtajana toimii Urtzi Urrutikoetzea (PEN Basque). Komitea ei ole voinut kokoontua kasvokkain kolmeen vuoteen ja siksi kokouksessa käytettiin runsaasti aikaa PEN-keskusten tilanteiden päivittämiseen sekä keskusteluun. Kokouksessa käsiteltiin myös kieli- ja käännöskomitean valmistelema resoluutio kurdin kielen ja kulttuurin asemasta Turkissa sekä suunniteltiin tulevaa toimintaa.
Kieli- ja käännöskomitean kokouksessa tyhjät tuolit oli omistettu Dom Phillipsille ja Innocent Bahatille.
KESKIVIIKKO 28.9.2022
Keskiviikkona ohjelmassa oli työpajoja, alueellisia tapaamisia sekä kolme julkisesti striimattua keskustelua sekä useita pienempiä keskusteluja.
Työpajat
Työpajoissa käsiteltiin nuorten saamista mukaan PENin toimintaan, sosiaalisen median merkitystä PENille, polarisaation ja syrjäytymisen vaikuttamista sekä yhteistyötä ICORN-järjestön kanssa.
Joonas Maristo osallistui työpajaan Tomorrow Club: Engaging Young People. Työpajassa keskusteltiin tavoista saada nuoret mukaan toimintaan. Workshopin osallistujat jaettiin pienempiin ryhmiin, jotka keskustelivat annetuista aiheista. Suomen edustajan kanssa samassa ryhmässä oli PENin jäseniä mm. Sloveniasta, Etelä-Afrikasta, Iso-Britanniasta ja Kanadasta. Keskustelussa nousseita ehdotuksia nuorten osallistamiseksi olivat mm. kirjoituskilpailut ja nuorten ottaminen tarkkailijajäseniksi järjestöön. Keskustelun lopputulema oli, että nuoria on kuunneltava ja nuorten ääni on tärkeä koko järjestön kehittymisen kannalta. Osallistujien sähköpostiosoitteet kerättiin ja puheenjohtaja lupasi viestitellä osallistujien kanssa ennen ensi vuoden kokousta.
Alueelliset tapaamiset
Euroopan tapaamiseen osallistuivat Suomen edustajina Peter Mickwitz, Iida Simes, Leena Manninen sekä Elisabeth Nordgren.
Euroopan maaosatapaamisessa Balkanin vaikea tilanne oli vahvasti läsnä. Paneelikeskustelussa, jossa oli edustajia useasta maasta Balkanilta, saimme hyödyllistä mutta huolestuttavaa tietoa. Etenkin Bosnian tilanne on näiden tietojen pohjalta lähestulkoon mahdoton. Sama nationalistinen narratiivi, joka aiheutti sodan, on edelleen valloillaan kaikissa leireissä, valtiokoneisto ei toimi kunnolla ja ulkopuolinen sekaantuminen (Serbia, Venäjä, Turkki) on vahvaa. Montenegron edustaja puolestaan totesi että ortodoksinen kirkko on keskeinen Venäjän vaikutuskanava Balkanilla. Montenegrosta kantautui myös tieto, että parlamentissa on syytetty PENiä fasistiseksi ja nationalistiseksi järjestöksi. Slovenian edustaja paneelikeskustelussa totesi, ettei kansainvälinen yhteisö ymmärrä tilannetta Balkanilla.
Ukrainan PENin edustaja puhui kokouksessa mm. siitä kuinka PEN Ukraina järjestää kirjallisuustapahtumia paikkakunnilla, jotka ovat joutuneet sodan takia, sekä tuhotusta kulttuuriesineistöstä, mm. yli 500 kirjastoa on vaurioitunut tai tuhoutunut kokonaan.
Afrikan aluetapaamiseen Suomen edustajana osallistui Hope Nwosu.
Tapaamisessa keskusteltiin siitä, miten tärkeää on, että Afrikan maiden ääni kuuluu kansainvälisessa PENissä, ja että Afrikan tulisi olla laajasti edustettuna kansainvälisessä kokouksessa. Jäsenmaita kehotettiin olemaan aktiivisia ja tarvittaessa hakemaan tukea, jotta tärkeä toiminta mantereella voisi jatkua.
Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan (MENA, Middle East and North Africa) aluetapaamiseen osallistui Joonas Maristo.
Mena-tapaamisessa olivat maakeskuksista paikalla mm. Egypti, Marokko, Jordan, Libanon, Iranin maanpaossa elävät kirjailijat ja kurdien edustaja. Monet keskuksista valittivat taloudellisista haasteista ja jäsenistön vanhenemisesta. Osallistujien sähköpostit kerättiin ja puheenjohtaja lupasi viestitellä osallistujien kanssa ennen ensi vuoden kokousta.
Paneelikeskustelut
Keskiviikkona iltapäivän keskustelut käsittelivät vihapuhetta, poissaolon ja katoamisen käsitteitä sekä kulttuurisia oikeuksia sodan ja konfliktin jälkeisenä aikana. Tilaisuuden tyhjä tuoli oli omistettu Ukrainassa sodan aikana kuolleille, kadonneille ja kaapatuille toimittajille. Tyhjän tuolin esitteli Ukrainan PENin varapuheenjohtaja Ostap Slyvynsky.
Vihapuheesta otsikolla “At the Limits of the Free Expression: The Problem of Hate Speech” keskustelivat Siri Hustvedt, Salil Tripathi (kansainvälinen PEN) sekä Danson Kahyana (PEN Uganda). Keskustelua moderoi Jesper Bengtsson (Ruotsin PEN).
Poissaolosta ja katoamisesta (“Absence and Disappearance”) keskustelivat kansainvälisen PENin puheenjohtaja Burhan Sönmez ja Yassin Al Haj Saleh.
Kulttuurisista oikeuksista sota-aikana sekä konfliktin jälkeen otsikolla “Cultural Rights in Times of War and Post-Conflict” keskustelivat Andrei Kurkov (PEN Ukraina), Hayder Hamzoz (PEN Irak), Neelufer Suhrabi (PEN Afganistan) sekä Andrea Lesic (PEN Bosnia). Keskustelua moderoi Germán Rojas (PEN Chile).
Näiden kolmen keskustelun tallenne on katsottavissa oheisen linkin kautta: Uppsalan kongressin keskustelut ke 28.9.2022 (englanniksi)
Kokouksen keskustelut tulkattiin kaikille kansainvälisen PENin virallisille kielille eli englanniksi, espanjaksi ja ranskaksi.
TORSTAI 29.9.2022
Kansainvälisen PENin yleiskokous pidettiin torstaina ja perjantaina. Molempiin päiviin mahtui kuitenkin myös julkisia paneelikeskusteluja.
Torstaina paneelikeskustelun aiheena oli “Is writing about Climate Change the PEN Question of Tomorrow” (Onko ilmastonmuutoksesta kirjoittaminen PENin tulevaisuuden haaste). Paneelin aluksi runoja luki Jonas Gren. Paneelikeskusteluun osallistuivat Jennifer Clement, Erik Halkjer ja Henrik Brandao Jönsson ja sitä moderoi Kerstin Almegård.
Englanninkielisen keskustelun tallenne on katsottavissa oheisen linkin kautta:
THE DANGER OF WRITING ABOUT CLIMATE CHANGE
Pohjoismainen tapaaminen
Torstai-iltana Suomen PEN oli kutsunut koolle pohjoismaiset PEN-keskukset. Tapaamispaikkana toimi Uppsalan Litteraturens Hus ja paikalla oli 17 henkilöä Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan PEN-keskuksista.
Tapaamisessa suunniteltiin pohjoismaisen yhteistyön tiivistämistä. Tapaamisessa todettiin, että Pohjoismaiden PEN-keskukset muodostavat yhdessä vahvan äänen kansainvälisessä järjestössä. Keskuksilla on paljon yhteistä annettavaa sekä toiminnan että toimintakulttuurin tasoilla. Tiiviimpi yhteistyö voisi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi tiedon jakamista eri maiden tilanteista sekä yhteisiä hankkeita ja lausuntoja. Alustavasti sovittiin myös tulevista tapaamisista sekä Zoomissa että kasvotusten. Seuraava tapaaminen sovittiin vuoden 2023 alkuun.
PERJANTAI 30.9.2022
Perjantaina jatkettiin torstaina alkanutta yleiskokousta. Päivällä ohjelmassa oli PENin tulevaisuutta käsittelevä paneelikeskustelu. Iltapäivällä julkistettiin vaalien tulokset.
Paneelikeskustelu
Kongressin päätöspäivänä yli 100-vuotiaan sananvapausjärjestön tulevaisuudesta otsikolla “Back to the Future” keskustelivat kansainvälisen PENin emerituspuheenjohtajat John Ralston Saul, Jennifer Clement, Per Wästberg ja Homero Aridjis. Keskustelua moderoi nykyinen puheenjohtaja Burhan Sönmez.
Englanninkielisen keskustelun tallenne on katsottavissa oheisesta linkistä: Uppsalan kongressi: BACK TO THE FUTURE
Vaalitulokset
Kongressissa valittiin uusia jäseniä useisiin kansainvälisen PENin tehtäviin. Kongressissa äänestettiin myös uusien PEN-keskusten hyväksymisestä.
Suomen näkökulmasta yksi hienoimmista valinnoista oli Suomen PENin emeriittapuheenjohtaja, journalisti ja kriitikko Elisabeth Nordgrenin valinta kansainvälisen PENin kunniapuheenjohtajaksi. Muita PENin kunniapuheenjohtajia ovat muun muassa Svetlana Aleksijevitš, Margaret Atwood, J. M. Coetzee, Joanne Leedom-Ackerman, William Nygård, Ngũgĩ wa Thiong’o ja Orhan Pamuk. Nordgren on hyvin ansioitunut ja tunnettu PENin aktiivi, joka on ollut muuttamassa järjestön hallintoa demokraattisemmaksi jo 1980-luvulla, perustamassa naiskirjailijoiden komiteaa vuonna 1992 ja järjestämässä kansainvälistä PEN-kongressia Helsingiin 1998. Nordgren toimi Suomen PENin puheenjohtajana 1994–2006, ja hän oli kansainvälisen PEN johtokunnassa 2002–2008.
Suomen PENin emeriittapuheenjohtaja, journalisti ja kriitikko Elisabeth Nordgren valittiin Uppsalan kongressissa Kansainvälisen PENin kunniapuheenjohtajaksi.
Kaikki äänestystulokset:
Kansainvälinen sihteeri: Regula Venske (Saksan PEN)
Kansainvälisen PENin uudet johtokunnan jäsenet: Beatrice Lamwaka (PEN Uganda), Gabriel Seisdedos (PEN Argentiina) ja Tanja Tuma (PEN Slovenia)
Kansainvälisen rauhankomitean puheenjohtaja: Germán Rojas (PEN Chile)
Vaalivalmistelukomitean jäsen (Search Committee): Arne Svingen (Norjan PEN)
Kansainvälisen PENin kunniapuheenjohtajat: Elisabeth Nordgren (Suomen PEN) ja Terry Carlbom (Ruotsin PEN)
Uudet PEN-keskukset: PEN Aromanian ja PEN Sri Lanka
Resoluutiot
Kongressissa hyväksyttiin viisi resoluutiota. Ne koskevat Kuuban tilannetta, sotaa Ukrainassa, kurdin kielen ja kulttuurin asemaa Turkissa, Julian Assangen tilannetta sekä sananvapauteen kohdistuvia uhkia.
Resoluutiot ovat luettavissa englanniksi, espanjaksi ja ranskaksi kansainvälisen PEN nettisivuilta seuraavien linkkien kautta:
Resolution on threats to freedom of expression
Resolution on the repression of Kurdish language
Kansainvälisen PENin 88. kongressiin osallistui noin kaksisataa delegaattia yli sadasta PEN-keskuksesta ympäri maailmaa. Kuva: Gustav Larsson
