Internetin ja sosiaalisen median käytön nopea kasvu on tuonut uusia mahdollisuuksia monelle toteuttaa oikeuttaan sananvapauteen ja tiedon saamiseen, mutta myös uusia vaikeita haasteita.
Kasvava huoli ongelmista kuten verkkoviha, terroristisen verkkosisällön leviäminen, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö netissä, misinformaatio (tahattomasti levitetty väärä tieto) ja disinformaatio (tahallisesti levitetty väärä tieto) on johtanut lainsäädäntöhankkeisiin monessa maassa.
Odotukset että suuret verkkoalustat kuten Facebook, Google, TikTok ja Twitter ottaisivat enemmän vastuuta siitä miten heidän palvelujaan käytetään ovat lisääntyneet.
Suuret verkkoalustat dominoivat verkkomaailmaa. Tavallinen käyttäjä on yhtiöiden ehtojen ja käytäntöjen armoilla. Monikansalliset jättiyhtiöt määrittelevät käyttöehtojensa ja moderointipäätöksiensä kautta suurilta osin sananvapauden rajat internetissä. Facebookin omistama Instagram esimerkiksi ei hyväksynyt kuvia Suomen valokuvataiteenmuseon näyttelystä, koska niissä oli alastomia ihmisiä.
Verkkoalustojen säännöt ja päätösten perusteet ovat usein epäselviä. Alustat usein sallivat sisältöä joka rikkoo käyttöehtoja ja soveltavat omia sääntöjään ristiriitaisella tavalla, tai ei ollenkaan. Kun Twitter päätti poistaa twiitit jotka toivoivat Presidentti Trumpin kuolemaa sääntöjensä vastaisena, monet muut julkiset (ja tavalliset) henkilöt toivat esille että Twitter ei reagoinut ollenkaan heihin kohdistuviin tappouhkauksiin.
Käyttäjät lataavat valtavan määrän sisältöä verkkoon. Osa siitä on lainvastaista tai rikkoo verkkopalveluiden sääntöjä. Esimerkiksi Googlen omistamalla YouTubella on yli 2 miljardia kirjautunutta käyttäjää joka kuukausi. Viime vuonna YouTube poisti kolmen kuukauden aikana, lokakuun ja joulukuun välillä, 9 321 948 videota, jotka rikkoivat yhteisösääntöjä.
Verkkoalustat käyttävät automatisoituja systeemejä valtavan verkkosisällön määrän moderointiin. Algoritmit tekevät paljon virheitä. Esimerkiksi artikkeli rasismista voi tulla poistetuksi rasistisena aineistona. Käyttäjällä voi olla suuria vaikeuksia saada tietoa siitä miksi sisältö poistettiin ja saada erehdyksessä poistettu sisältö palautettu verkkoon. Joskus käyttäjän tili suljetaan.
On hyvin tärkeätä että verkkoalustat parantavat käytäntöjään ja investoivat enemmän moderointiin ja käyttäjien suojaamiseen.
EU valmistelee tällä hetkellä suurta verkkoalustoja koskevaa lainsäädäntöpakettia. Tarkoitus on että Digipalvelusäädös (Digital Services Act) tulee sisältämään uusia sääntöjä verkkoalustojen velvollisuuksista, käyttäjien oikeuksista ja esimerkiksi suurten systeemiriskien hallinnasta. Siihen kuuluu erityissäännöt erittäin suurille verkkoalustoille, jotka tavoittavat yli 10 prosenttia EU:n väestöstä. Digimarkkinasäädös (Digital Markets Act) pyrkii puuttumaan suurten verkkoalustojen – ”portinvartijoiden” – dominanssiin reilumpien pelisääntöjen kautta.
Monet sananvapausjärjestöt ovat tyytyväisiä että EU-komissio ei ole ehdottanut että nykyistä pääsääntöä verkkoalustojen vastuuvapaudesta muutettaisi. Sen mukaan verkkoalusta ei ole vastuussa käyttäjän lataamasta lainvastaisesta sisällöstä, jos alusta ei ole tietoinen siitä. Monet järjestöt jotka puolustavat sananvapautta pitävät pääsääntöä vastuuvapaudesta hyvin tärkeänä sananvapauden turvaamiseksi. Ilman sitä verkkoalustat pyrkisivät poistamaan kaiken mahdollisesti lainvastaisen sisällön etukäteen, joka voisi kaventaa internetin sananvapautta merkittävästi.
EU:n lainsäädäntöpaketilla, josta neuvotellaan tulevina kuukausina, on heikkouksia. Se antaisi esimerkiksi tietyissä tilanteissa verkkoalustoille vallan päättää jos sisältö on lainvastaista, ilman oikeusviranomaisen päätöstä. Hyviin puoliin kuuluu uudet avoimuusvelvoitteet, kuten raportoiminen sisältöjen poistoista ja päätösten perusteleminen. Erittäin suuret verkkoalustat velvoitettaisiin myös antamaan käyttäjille tietoja menetelmistä joita käytetään sisällön suosittelemiseen.
Tällä hetkellä EU viimeistelee myös uutta lakia terroristisen verkkosisällön leviämisen estämisestä, jolla voi olla merkittäviä seurauksia sananvapaudelle internetissä. Monet järjestöt ovat ilmaisseet huolia mm. riskistä että uutta lakia voitaisi väärinkäyttää poliittiseen sensuuriin.
EU:n internetiä koskevalla lainsäädännöllä tulee olemaan vaikutuksia monessa muussa maassa, jotka kehittävät omaa lainsäädäntöään. Jos EU:n lainsäädäntö onnistuu se voi olla malli muille ja tämän kautta auttaa edistämään sananvapautta ja muita ihmisoikeuksia muualla maailmassa.
Joy Hyvärinen
Kirjoittaja työskentelee Sananvapaus digitaalisena aikakautena -työryhmässä ja on Suomen PEN:in johtokunnan jäsen
