Norjan hallituksen vuonna 2020 asettama sananvapauskomissio on juuri julkaissut raporttinsa (lue Norjan sananvapauskomission raportti tästä). Tanskan sananvapauskomissio julkaisi raporttinsa huhtikuussa 2020. Tarvitseeko Suomi sananvapauskomission?
Tanskan hallitus päätti vuonna 2017 asettaa sananvapauskomission arvioimaan sananvapauden tilaa Tanskassa. Komissiolla oli 11 jäsentä, joihin kuului muun muassa professoreita, päätoimittaja ja ajatushautomoiden asiantuntijoita. Komissiolla oli suuri tehtävä, johon muun muassa kuului sananvapauden historiallisen kehityksen kuvaaminen Tanskassa.
Tärkeä osa Tanskan sananvapauskomission työtä oli kysely, joka pyrki selvittämään eri väestöryhmien näkemyksiä ja kokemuksia sananvapaudesta. Kyselyn mukaan sananvapaudella on vahva kannatus Tanskassa, mutta kysely myös toi esille esimerkiksi, että maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä maista, joissa on muslimienemmistö, arvostavat sananvapautta huomattavasti vähemmän kuin muu väestö.
Raportissaan Tanskan sananvapauskomissio totesi, että sananvapaudella on vahva perusta ja hyvät edellytykset, mutta varoitti, että on myös monia haasteita. Terrori, väkivalta ja uhkaukset, jotka kohdistuvat ihmisiin heidän ilmaisunsa tai vakaumuksensa vuoksi, ovat suurin uhka sananvapaudelle. Komissio myös ilmaisi huolensa laajalle levinneestä häirinnästä.
Komissio korosti, että pitää saavuttaa laajempi ymmärrys ja hyväksyntä, että sananvapaus ei suojaa vain harmittomia ja neutraaleja ilmaisuja.
Tanskan sananvapauskomissio myös painotti, että nykypäivän haasteisiin ei pitäisi vastata lisäämällä lainsäädäntöä, joka rajoittaa sananvapautta.
(Lue ensimmäinen osa Tanskan sananvapauskomission raportista tästä) (Lue toinen osa Tanskan sananvapauskomission raportista tästä).
Myös Norjan sananvapauskomission tehtävään kuului sananvapauden tilan arvioiminen. Komissiolla oli 17 jäsentä, joihin kuului muun muassa professoreita, toimittajia, muusikko ja järjestöjen edustajia. Norjan komission mandaatti oli yksityiskohtaisempi kuin Tanskan, ja siihen kuului muun muassa eri ryhmien, esimerkiksi lasten ja nuorten, sekä etnisten, uskonnollisten, kielellisten ja seksuaalisten vähemmistöjen kokemusten ja näkemysten kokoaminen.
Norjan sananvapauskomissio totesi, että sananvapauden tila Norjassa on erittäin hyvä. Rangaistusten ja kieltojen lisääminen ei ole oikea vastaus julkisten keskustelujen haasteisiin. Komission mukaan keskustelut vihapuheesta ja häirinnästä voivat antaa vaikutelman, että viha ja häirintä hallitsevat julkisia keskusteluja, mutta komission kartoitus ei antanut perustaa tällaiselle johtopäätökselle.
Norjan sananvapauskomissio esitti yli 90 suositusta raportissaan. Suosituksiin kuului, että Norjan perustuslain sananvapautta koskeva pykälä pitäisi arvioida. Tähän kuuluisi suvaitsevuuden ja moniarvoisuuden mahdollinen lisääminen tekstiin.
Suomessa vihapuhe, häirintä ja julkisen keskustelun negatiivinen sävy ovat herättäneet paljon huolia viime vuosina. Erimielisyydet sananvapauden rajoista ovat usein osa näitä keskusteluja.
Voisiko sananvapauskomissio selventää sananvapauden rajoja nyky-yhteiskunnassa? Tämä riippuisi muun muassa komission toimeksiannosta, koostumuksesta, työmenetelmistä ja resursseista.
Kannattaisiko Suomessa harkita sananvapauskomission asettamista? Kyllä. Tätä kannattaisi harkita, koska muita aloitteita, jotka voisivat auttaa parantamaan nykypäivän julkisia keskusteluja ja selventämään sananvapauden rajoja ei ole näkyvissä. Tämä on erityisen tärkeätä nyt kun kansallinen turvallisuusympäristö on muuttunut radikaalisti ja demokratia tarvitsee vahvan perustan (lue raportti Tarvitseeko Suomi sananvapauskomission? tästä).
Joy Hyvärinen työskentelee Sananvapaus digitaalisena aikakautena -työryhmässä ja on Suomen PEN:in johtokunnan jäsen
