- Mitä sanotaan naiselle, jolla on molemmat silmät mustana?
- Ei mitään, sille on sanottu jo kahdesti.
Ha ha ha! Niin hauska! Vai mitä, kuka siellä ei naura? Joku ämmä taas. Naiset on niin tosikkoja.
Tunnustan, että olen nuorempana itsekin nauranut näissä kohdissa, etten saisi ankeuttajan ja tosikon mainetta. Että kelpaisin. Nimittäin jos naisiin kohdistuva alistaminen ja väkivalta ei naurata, vika on sinussa. Tsemppaas vähän, älä aiheuta kiusallista tilannetta vitsinkertojalle ja murjota tuolla lailla. Äläkä pilaa hyvää tunnelmaa olemalla noin huumorintajuton. Sehän on vain vitsi, miten sinä teitkin tästä taas noin vakavaa?
Vitsi pitää kuitenkin sisällään oletuksen hierarkiasta: nainen on alisteinen muille, ja tottelematonta naista sietääkin vähän lyödä. Ainakin vitsillä pitää vähän mätkiä. Että tulee selväksi, että täällä ei akat hypi silmille. Se on koko vitsin ydin. Ja jos tätä ei koe hauskaksi, on ilonpilaaja.
Eikö mitään saa enää sanoa? Sananvapaus on tuhottu!
Näitä lauseita on toisteltu viime vuodet ympäri maailmaa, myös komedian kentässä. Komedia on pilalla, kuuluu manaus Britanniasta Yhdysvaltoihin. Nimittäin maailmalle on alkanut putkahdella klubeja, joissa on sääntöjä sisällön suhteen. Tämä on ymmärrettävästi monelle koomikolle punainen vaate, komiikan tehtävähän on kokeilla rajoja, rikkoakin niitä. Sanoa ääneen se, mitä muut eivät uskalla. Haastaa konsensus, haistattaa konventioille pitkät ja tehdä se juuri niin törkeästi kuin suinkin osaa.
Näitä sisältörajoituksia on asetettu muutamille yliopistojen klubeille, joiden lisäksi alalle on syntynyt muutamia pieniä turvallisen tilan klubeja. Olen itsekin esiintynyt Yhdysvalloissa tällaisella klubilla, jossa jokaisen koomikon oli luvattava, että heidän setissään ei esiinny rasismia, homofobiaa, transfobiaa, islamofobiaa eikä naisvihaa. Pitkä lista. Itseäkin jännitti.
Mutta että komedia olisi tämän takia pilalla? Reaktio on yhtä absurdi kuin jos yhden kasvisravintolan perustaminen johtaisi kokkien raivostumiseen, kuinka itunpuputtajat on tuhonneet ruokakulttuurin! Vaikka kaikki muut ravintolat myisivät pihviä entiseen tapaan.
Nämä klubit ovat siis tulleet entisten rinnalle, ei tilalle. Kaikkea saa sanoa ja tehdä kaikkialla muualla aivan vanhaan malliin, mutta juuri näillä muutamalla klubilla on tarkoitus tavoittaa se yleisö, joka ei viihdy, vaan ärsyyntyy tai ahdistuu valtavirtaklubeilla. Joten koomikoiden kanssa sovitaan, että täältä pidetään poissa ne jutut, joiden takia yleisö ei halua muilla klubeilla käydä.
Jos miettii listaa, mitä näiden klubien jutuissa ei saanut ilmetä, niin ehkä kasvisravintolaa parempi analogia löytyisi koulumaailmasta. Kuvitelkaa, että perustettaisiin pieni koulu, jossa kiusaaminen on kielletty, ja opettajat nousisivat barrikaadeille. Että kyllä on mahdottomaksi mennyt – aina on kiusaaminen kuulunut koulumaailmaan, eikö täällä enää edes läskejä saa nälviä? Katsokaa nyt tuokin yhdeksänvuotias betauros, nörttiluuseri, hehhehhee!
Palataanpa alun silmät mustana -vitsiin. Otetaanpa pieni ajatusleikki. Mieti nainen –sanan tilalle vaikka juutalainen, tai homo, tai aviomies. Vieläkö naurattaa? Vai tulko vitistä yllättäen vain ihan hirveä?
Kun tätä kiellettyjen asioiden listaa vähän rapsuttaa, alta paljastuu jännä kuva. Ei rasismi ja homo- tai islamofobia nimittäin ole tähänkään asti kuuluneet komediaklubeille. Komediassa kuuluu lyödä ylöspäin, ei potkia vähemmistöjä, seksuaali- tai muitakaan. Eli jäljelle jää naisviha.
Sekö on se kynnyskysymys, jota ilman komedia on pilalla – naisvihamieliset vitsit? Samoille koomikoille, jotka räyhäävät podcasteissa ja BBC:n kanavilla, kuinka sananvapaus on viety ja komiikka kuohittu, ei tuota mitään ongelmaa tehdä tilauskeikkoja firmoille, jotka sanelevat esityksen reunaehdot ja sisällön rajoitteet. Ei kiroilua, politiikkaa eikä alapään juttuja? Kyllä tämä passaa, kun raha vain liikkuu. Mutta kun muutama lähisuhdeväkivallan tai raiskauksen uhri, tai ehkä sukupuolenkorjausprosessissa oleva katsoja, haluavat klubin, jossa he voisivat nauraa ilman pelkoa, että kaikki vitsit pilkkaavat heitä, onkin sananvapaus uhattuna ja tämä yleisö on pilannut komedian.
Mitä jos todellinen pelko onkin aivan muualla. Jos tässä on nyt vain isompi porukka alkanut vihjaista, että jäbät hei, tsempatkaa te vaihteeksi vähän. Asettukaa te vaihteeksi muiden asemaan ja miettikää omia juttujanne sieltä vinkkelistä. Me muut emme jaksa enää esittää, että keisarilla olisi vaatteet. Naisten alistaminen, vähättely ja naisiin kohdistuvalla väkivallalla leikittely ei ole koskaan ollut sen hauskempaa kuin rasismikaan. Me emme pilaa tunnelmaa, vaan te teette sen ihan itse. Kyllä vastuu on ihan puhujalla.
Kaisa Pylkkänen
Kaisa Pylkkänen on käsikirjoittaja ja koomikko, joka tunnetaan niin draaman, komedian kuin poliittisen satiirin tekijänä. Stand upin saralla Pylkkänen on keikkaillut kymmenen vuoden ajan myös kansainvälisillä lavoilla ja hänet on palkittu vuoden koomikkona keväällä 2020. Hän on koomikkokollektiivi All Female Panelin perustajajäsen.