Hyvää kansainvälistä sananvapauden päivää, sinä hyökkäävä nettikeskustelija.
Me kaikki tunnemme sinut sosiaalisesta mediasta, lehtien kommenttiketjuista ja keskustelupalstoilta. Sinulla on monet kasvot. Olet isänmaallinen raksaduunari, menestyksekäs sosiologi, työtön lähiömutsi, feministisen keskusteluryhmän ylläpitäjä, mikä milloinkin.
Siviilissä käyttäydyt yleensä varsin ystävällisesti. Hymyilet naapurin lapsille, tervehdit bussikuskia ja pitelet auki kaupan ovea, jotta tutiseva mummo rollaattoreineen pääsee sisään.
Näyttöpäätteen sininen valo paljastaa kuitenkin raateluhampaasi ja repäisee maailmasi kahtia. Meihin ja demoneihin. Hyviksiin ja pahiksiin.
Riippuen siitä, millaisten kasvojen takaa kulloinkin löydyt, kutsut pahiksiasi rajakeiksi tai suvakeiksi, natseiksi tai mädättäjiksi, hompansseiksi tai homokommareiksi, ihmisperseiksi tai hiekkapilluiksi, käppäukoiksi tai kukkeleiksi, valkoiseksi roskaväeksi tai soijapojiksi.
Julistat riveillä tai ainakin rivien välissä, että olet hyvän puolesta pahaa vastaan. Kuulut hyveellisiin antirasisteihin, ja siksi natsit ja tolkun ihmiset saavat painua v*****n. Kuulut hyveellisiin kansallismielisiin, ja siksi maahantunkeutujat ja matupatjat saavat painua v*****n. Kuulut hyveellisiin intersektionaalisiin feministeihin, ja siksi ämpärit ja manspleinaajat saavat painua v*****n. Kuulut hyveellisiin miesasiamiehiin, ja siksi feminatsit ja sotanorsut saavat painua v*****n.
Mikään provokaatio ei ole sinulle liian pieni eikä mikään vastareaktio liian suuri. Tykillä hyttystä, se on pelisi henki.
Et pysähdy ajattelemaan, mitä vastaanväittäjät todella sanovat, koska pahiksien kanssa ei neuvotella. Pidät kärkkäyttäsi katkaista keskusteluyhteys linjakkuutena.
Luulet keskustelevasi, mutta tyydyt huutamaan omiesi kanssa samaan suuntaan. Luulet kuuntelevasi, mutta suostut kuulemaan vain oman äänesi ja sen kaiut. Luulet olevasi hyvän puolesta, mutta olet lähinnä viholliskuvaasi vastaan.
Määrität itsesi sen kautta, mitä vihaat. Et kuitenkaan huomaa, että vihasi on napanuora, joka kuljettaa ravintoaineita sinusta vihasi kohteeseen. Kasvatat sitä, mitä julistat vastustavasi, ja kutistut itse ihmisenä.
***
Hyvä hyökkäävä nettikeskustelija, kyseenalaistan keinosi, en niinkään perimmäisiä motiivejasi. Ymmärrän tiettyyn pisteeseen asti, miksi toimit niin kuin toimit. Kulttuuriamme leimaa ontologinen ja moraalinen kaksijakoisuus, ja kun vakuuttuu jostain ehdottoman hyvästä, sitä kahlitsevat voimat näyttäytyvät helposti ehdottoman pahoina.
Koska hyvän voi kuitenkin määritellä niin monella tavalla ja sen puolesta huutajia on keskenään vastakkaisissa leireissä, volyymit ovat monilla foorumeilla korvanneet keskustelun. Sen seurauksena huutokilpailuihin ja leimaamiseen väsyneet ovat alkaneet vaieta.
Kyllä, sinulla on vapaus sanoa tai huutaa miltei mitä haluat. Puolustan sananvapauttasi ja muita ihmisoikeuksiasi henkeen ja vereen, mutta koska puolustan myös tulilinjallesi joutuneiden sananvapautta ja ihmisoikeuksia, haastan sinut katsomaan peiliin. Ja miettimään, voisitko taistella arvojesi puolesta johdonmukaisemmin.
Jos maahanmuuton vastustajana arvostelet muslimimaahanmuuttajia naisten sortamisesta, voisit lakata lähettelemästä raiskausuhkauksia pakolaisista kirjoittaville naistoimittajille. Jos ihmisoikeussoturina haluat huutaa kumoon oman kulttuurisi rasistit, voisit lakata huutamasta kumoon niitä, jotka huomaavat rasismia myös muiden uskontojen ja kulttuurien piirissä.
Jos feministinä vaadit naisten kohtelemista ihmisinä, voisit lakata typistämästä setämiehiä vain oman sukupuolensa ja ikäluokkansa edustajiksi. Jos miesasiamiehenä vaadit miesten tasa-arvoa, voisit lakata suhtautumasta naisten oikeuksiin kuin kohtalokkaisiin siirtoihin nollasummapelissä.
Jos sitten huomaisit syyllistyneesi samaan, mistä olet pahiksiasi haukkunut, oivaltaisit ehkä myös, ettei maailma jakaudu hyviksiin ja pahiksiin. Taipumus hyvään ja pahaan on meissä jokaisessa, ja sota hyvän ja pahan välillä käydään ideoiden eikä ihmisten kesken.
Maailma ei koostu meistä ja niistä, on vain me. Sen, minkä teet vihasi kohteelle, teet myös itsellesi.
Älä siis koskaan unohda, että sinulla on paitsi sananvapaus myös vapaus olla hyökkäämättä. Muista, että voit koska vain tulla pois sieltä, minne aurinko ei paista, ja alkaa rohkeasti kasvaa kohti valoa.
Kristiina Sarasti
Kirjoittaja on retoriikkaa opiskeleva kustannustoimittaja, feministi ja haja-ajattelija, joka uskoo ihmisen synnynnäiseen myötätuntoisuuteen. Kansainvälinen sananvapauden päivä on 3. toukokuuta.
