Alkuperäiskansa saamelaiset viettävät kansallispäiväänsä 6. helmikuuta. Saamelaisten perinteistä asuinaluetta Sápmia halkovat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän valtion rajat. Saamelaisten kansallispäivän juuret ovat Trondheimissä Norjan puolen Saamenmaassa helmikuun 6. päivänä vuonna 1917 järjestetyssä kokouksessa, johon saamelainen Elsa Laula-Renberg kokosi saamelaisia ensimmäiseen yhteiseen valtioiden rajat ylittävään kokoukseen. Saamelaisten pohjoismaisen poliittisen kokouksen järjestämisen tavoitteena olivat mm. saamelaisten oikeusaseman parantaminen ja saamelaisten syrjinnän lopettaminen. Syrjinnän konkreettisena ilmentymänä oli esimerkiksi valtaväestön kuuluvien uudisasukkaiden saamelaisiin kohdistama sorto ja vaino, joka oli valloillaan mm. Elsa Laula-Renbergin synnyinseudulla eteläsaamelaisalueella.
Monet asiat, joita Trondheimin vuoden 1917 kokouksessa puitiin, ovat valitettavasti yhä ajankohtaisia yli sadan vuoden jälkeenkin. Ruotsin saamenradion uutisjutun mukaan juurikin eteläsaamelaisella alueella saamelaiset poronhoitajat Jijnjevaerien saamelaiskylässä (ruots. sameby) Jämtlandissa joutuivat viime viikonloppuna järkytyksekseen huomaamaan, että joku oli kirjoittanut rasistisia kirjoituksia saamelaisista ja muslimeista kahdelle eri poroista ilmoittavaan liikennemerkkiin, jotka saamelaiskylä oli asettanyt E45-tien varrelle Hammerdalin ja Strömsundin alueelle, jotta mahdollisilta porokolareilta vältyttäisiin.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Jijnjevaerien saamelaiskylä kohtaa ja kokee rasismia. Viime vuonna heidän porojen ruokintaan tarkoitettu rehusiilo sabotoitiin. Asiasta ilmoitettiin poliisille, mutta alustava tutkinta keskeytettiin jo varhaisessa vaiheessa.
Myös tästä tuoreesta porovaroitusmerkeille tapahtuneesta kirjoittelusta on ilmoitettu poliisille. Saamelaiskylän jäsenen Inger-Helene Gråikin mukaan on he ovat tehneet kaksi erillistä rikosilmoitusta tapahtuneesta, yksi vahingontekonimikkeellä ja toinen viharikosnimikkeellä. Poliisin mukaan esitutkinta lopetettiin todisteiden puuttuessa.
Jijnjevaerien saamelaiskylän esimerkki on yksi monista viimeaikaisista hyökkäyksistä saamelaisia poronhoitajia vastaan erityisesti Ruotsin puolella. Girjásin saamelaiskylä Norrbottenin läänin pohjoisosassa voitti reilu vuosi sitten Ruotsin valtion korkeimmassa oikeudessa tapauksessa, jossa oli kyse pienriistan ja kalastuksen hallinnoinnista Girjásin saamelaiskylän alueella. Korkein oikeus totesi tuomiossaan, että Girjásin saamelaiskylällä on ylimuistoiseen nautintaan perustuen yksinoikeus hallinnoida kalastusta ja pienriistan pyyntiä Girjásin saamelaiskylän alueella ns. viljelysrajan yläpuolella. Oikeudenkäynti kesti haastehakemuksen lähettämisestä aina korkeimman oikeuden tuomioon yhteensä lähes 11 vuotta. Lähestulkoon heti tuomion jälkeen Girjásin saamelaiskylän jäsenet ja muutkin saamelaiset kohtasivat uhkailua. Saamelaisten henkeä uhattiin ja heidän porojaan tapettiin. Saamelaisten poronhoitajien hyvinvointi ja henkinen terveys on ollut viime aikoina muutoinkin koetuksella varsinkin, kun viime talvi (2019-2020) oli poronhoidon kannalta katastrofaalinen. Lunta oli paljon ja lumipeitteessä oli useita jääkerroksia, jonka teki porojen ravinnon kaivamisen lumipeitteen alta lähes mahdottomaksi. Lisäksi lumi satoi maahan varhain ja suli myöhään. Nämä seikat aiheuttivat porokuolemia ympäri Pohjoismaita.
Vihapuhe on viestintää, joka levittää tai lietsoo vihaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää vastaan. Paikallistasolla tapahtuvan saamelaisiin kohdistuvan uhkailun ja rasistisen toiminnan lisäksi erityisesti saamelaisiin kohdistuva vihapuhe on lisääntynyt sosiaalisen median ja internetin keskustelufoorumien myötä, mikä on myös vaikuttanut saamelaisten sananvapauteen negatiivisesti. Saamelaisten yhdenvertaista oikeutta nauttia sananvapaudesta Suomessa uhkaavat muun muassa vaientamisyritykset, vähempiarvoiseksi tekeminen esimerkiksi stereotypioin ja saamelaisten historiasta systemaattisesti levitettävä disinformaatio.
Norjan Hålogalandin laamanninoikeus tuomitsi vuonna 2019 miehen 18 päivän ehdolliseen vankeuteen ja 15 000 kruunun sakkoihin Norjan rikoslaissa rangaistavaksi säädetystä vihapuheesta johtuen miehen rasistisista kommenteista saamelaisia kohtaan sosiaalisessa mediassa. Tuomioistuin antoi siis selkeän signaalin siitä, että rasistinen kirjoitus ja vihapuhe saamelaisia kohtaan ei ole hyväksyttävää. Tämä lainvoimainen tuomio on tärkeä ennakkotapaus ja se toimii suunnannäyttäjänä toivottavasti myös sille, että lainsäädäntö uudistuisi rakenteellisesti kaikissa niissä maissa, joissa saamelaiset perinteisesti asuvat, jotta erityisesti vähemmistöihin kohdistuvaan vihapuheeseen ja maalittamiseen pystyttäisiin jatkossa puuttumaan tehokkaammin. Sananvapauden turvin ei voida sallia muiden perusoikeuksien tai ihmisarvon loukkaamista.
Buori sámi álbmotbeaivvi! Hyvää saamelaisten kansallispäivää!
Oula-Antti Labba
Kirjoittaja on saamelainen juristi ja Suomen PEN ry:n johtokunnan jäsen.
Lähteet:
SR Sameradio: Rasism mot samer på renvarningsskyltar. https://sverigesradio.se/artikel/nedsattande-ord-om-samer-klottrat-pa-renvarningsskylt
Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Mikä on rangaistavaa vihapuhetta internetissä? https://yhdenvertaisuus.fi/vihapuhe
Civil Rights Defenders: Civil Rights Defenders fördömer ökad rasism och våld mot samer efter Girjasdomen. https://crd.org/sv/2020/03/13/civil-rights-defenders-fordomer-okad-rasism-och-vald-mot-samer-efter-girjasdomen/
NRK Sápmi: Samerasisme-dom blir stående – historisk seier. https://www.nrk.no/sapmi/samerasisme-dom-blir-staende-1.14583996
Oikeusministeriö: Oikeusministeriön vihapuheselvitys 2016. https://oikeusministerio.fi/-/selvitys-vihapuhe-vaikuttaa-uhrin-turvallisuuden-tunteeseen
Ruotsin korkeimman oikeuden tuomio Girjás-asiassa. https://www.domstol.se/hogsta-domstolen/avgoranden/2020/47294/
Yle: Nainen, joka kokosi saamelaiset. https://areena.yle.fi/1-4149299
