PEN International Main Assembly
Yli kaksisataa edustajaa 70 PEN-keskuksesta ympäri maailmaa kokoontui Reykjavikiin 9-12. syyskuuta. PEN Internationalin 79. kongressiin. Suomen PENin kuusi edustajaa osallistui aktiivisesti kokouksiin ja työryhmiin, joissa pohdittiin vainottujen kirjailijoiden asemaa, kielellisiä- ja kulttuurisia oikeuksia ja vainottujen naiskirjailijoiden tilannetta eri puolilla maailmaa.
Yleiskokouksessa hyväksyttiin useita julkilausumia eli resoluutioita. Paljon keskustelua herättivät esimerkiksi Syyriaa ja Venäjää koskevat julkilausumat. PEN American Centerin aloitteesta hyväksyttiin julkilausuma, jossa vaadittiin yksityisyyden suojan vahvistamista ja laittomien urkintaohjelmien paljastajien suojelua.
Kokouksen aikana syntyi ajatus Venäjä-päätöslauselman viemisestä Venäjän Reykjavikin suurlähettiläälle. Kongressi marssi halki kaupungin keskustan ja sääkin suosi hetkellisesti. Päätöslauselmassa kiinnitettiin erityisesti huomiota tuoreisiin lakimuutoksiin, jotka rajoittavat ilmaisunvapautta merkittävästi Venäjällä. Suurlähettiläs otti kokousedustajat vastaan turvamiesten ja poliisien ympäröimänä. PEN Internationalin presidentti John Ralston Saul, Islannin PENin puheenjohtaja Sjón ja englantilainen runoilija ja kriitikko James Fenton keskustelivat hetken lähettilään kanssa.
Kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Suomen PENin puheenjohtaja Jarkko Tontti valittiin PEN Internationalin hallituksen johtoryhmän (Executive Board) jäseneksi International Treasurer-tehtävään. Uusiksi hallituksen (Board) jäseniksi valittiin myös norjalainen kustantaja Anders Heger, Korean PENin puheenjohtaja, runoilija Lee Gil-Won sekä Sierra Leonen PENin puheenjohtaja, kirjailija ja toimittaja Mohammed Sheriff.
Ensimmäiseen PEN-kongressiinsa osallistuneet Marianne Bargum ja Tiina Lehtoranta kuuntelivat erityisen kiinnostuneena pienten kielten asemaa koskevaa, ajoittain hyvinkin kiivasta keskustelua, joka lainehti kääntämisestä baskien televisioaseman sulkemiseen ja Turkin kurdien sortoon. Afrikan maiden keskinäisen kommunikaation esteenä puolestaan on rahan puute sekä jyrkät rajat eli kielten välillä. Lukuisien paikallisien kielien lisäksi Afrikkaa jakaa kahden suuremman kielen, ranskan ja englannin, käyttö virallisena kielenä vielä useassa maassa. PEN tekee tärkeää työtä ja painottaa uusia hankkeita erityisesti lasten ja nuorten koulutuksen edistämiseksi eri maanosissa.
Niin ikään ensikertalainen Vilja-Tuulia Huotarinen osallistui naiskirjailijakomitean kokoukseen ja raportoi Suomen komitean viimevuotisista tapahtumista: mielenosoituksesta Vladimir Nekljajevin puolesta, sateenkaari-runoillasta, sananvapausseminaarista ja yhteisen runon kirjoittamisesta Malala Yousafzaille. Myös Ruotsin NKK oli järjestänyt lukuisia runo- ja performanssi-iltoja. Naiskirjailijakomitean kokouksen tärkein päätös oli pyrkiä vaikuttamaan voimakkaasti siihen, että kohta 80 vuotta täyttävä kansainvälinen PEN saisi seuraavissa vaaleissa ensimmäistä kertaa naisen puheenjohtajakseen. ”Tällä kertaa vaadimme positiivista diskriminaatiota, koska emme voi hyväksyä odottavamme enää toiset 80 vuotta”, totesi skottilaisen PEN:n edustaja.
Ales Bialiatskin tyhjä tuoli.
Vangitun kirjailijan tyhjää tuolia pidettiin esillä koko kongressin ajan. Se oli tänä vuonna omistettu valkovenäläiselle Ales Bialiatskille, joka kärsii pitkää vankeusrangaistukseen Valko-Venäjällä.
PEN-kongressin yhteydessä järjestiin Reykjavikin kansainväliset kirjamessut. Kymmenien PEN-kirjailijoiden esityksiä kuultiin iltaisin ympäri Reykjavikia.
