Jamal Khashoggi oli Washington Postin tunnettu kolumnisti. Vielä tunnetumpi hänestä tuli sen jälkeen, kun hän kuoli kidutettuna ja paloiteltuna Saudi Arabian Istanbulin konsulaatissa.
Saudi-Arabian tähänastisten selityksien mukaan Khashoggi tuli konsulaattiin ja ryhtyi nyrkkitappeluun edellisenä päivänä Saudi-Arabiasta saapuneen kymmenhenkisen sotilasjoukon kanssa. Joukkoon kuului muun muassa kruununprinssi Muhammed Bin Salmanin henkivartijoita.
Tappelun seurauksena Saudi-Arabian ilmoituksen mukaan Khashoggi kuoli. Saudi-Arabian aiemman selityksen mukaan Khashoggi poistui konsulaatista itse. Dead man walking?
Turkkilaisten viranomaisten kertomien tietojen mukaan yhdellä Saudi-Arabiasta saapuneista sotilaista oli mukanaan luusaha.
Khashoggi oli elävänä Saudi-Arabian johdolle ja kruununprinssi Muhammed bin Salmanille korkeintaan kiusallinen. Paloiteltuna hänestä tuli painajainen.
Amerikkalaislehdissä on jo kysytty, olisiko saudeilla kruununprinssin tilalle esittää jotakuta muuta vallanperijäksi. Nykyinen kruununprinssi kuuluisi palatsin sijasta vankilaan. Hän on jo saanut nimikirjaimilleen MBS vähemmän mairittelevan nimen – Mister Bone Saw. Herra Luusaha.
Amerikkalaisten tiedustelutietojen mukaan määräys Khashoggin murhaamiseksi tuli suoraan kruununprinssiltä.
Venezuelassa tunnettu oppositiopoliitikko Fernardo Alban hyppäsi lokakuun alussa maan turvallisuuspoliisin Sebinin 10. kerroksen ikkunasta. Venezuelan valtionsyyttäjän mukaan hän hyppäsi vessan ikkunasta kadulle, sisäministerin mukaan turvallisuuspoliisin odotushuoneesta. Viranomaistiedon koordinointi on jäänyt puutteelliseksi. Entinen venezuelalainen poliittinen vanki sanoi, että itsemurha olisi teknisesti mahdotonta, turvallisuuspoliisi Sebinin tiloissa vessaankin mennään kahden agentin saattamana.
Egyptissä Hosni Mubarakin aikana ikkunasta hyppäämällä tehdyt itsemurhat olivat hyvin yleisiä. Yleensä ikkunoista hyppivät kiusallisia kysymyksiä esittäneet toisinajattelijat.
Egyptiin ja Venezuelaan sopii sanonta, joka ei oikein käänny suomeksi: ”They were committed suicide”. Jos salamurhat naamioidaan itsemurhiksi, niin kukaan ei ole vastuussa. Paitsi onneton ihminen itse, joka päätyi epätoivoiseen ratkaisuun. Eikä alamaisten tarvitse uskoa, riittää, että uskottelee uskovansa eikä kysele enempää.
Tuskin Vladimir Putinkaan uskoi, että tarina Salisburyn nähtävyyksiä katselevista GRU-upseereista menisi läpi muualla kuin Venäjällä.
Jos alamainen haluaa, että hänelle valehdellaan ei tarvitse mennä Saudi-Arabiaan, Venäjälle tai Venezuelaan asti. Riittää kun menee Espanjaan. Korkeimman oikeuden syyttäjä Pablo Llarena pitää katalaanipoliitikkoja vangittuina ilman oikeudenkäyntiä, koska Llarenan mukaan he edelleen hautovat ajatuksia Katalonian itsenäisyydestä. Siksi on vaara, että he syyllistyisivät rikokseen uudelleen.
Paitsi, että poliitikkojen rikollisuutta ei ole vielä arvioitu, oikeudenkäynti ei ole edes alkanut. Arvioinnin tekee korkein oikeus ensi vuoden puolella. Ja toisekseen, jos ihmisiä pidetään vankilassa sen perusteella, miten he ajattelevat, niin sillä on nimi. Poliittinen vanki. Sitä ei Espanjassa saa sanoa.
Venezuelassa kukaan ei usko, että tasapainoisena tunnettu oppositiopoliitikko yhtäkkiä tekisi itsemurhan hyppäämällä ikkunasta.
Espanjassa Llarena saa polkea maan perustuslakia ajaessaan katalaanipoliitikoille kovia tuomioita hyvin kyseenalaisen kapinasyytteen perusteella. Kysymyksiä esittävät lähinnä oikeusoppineet, joita espanjalainen kova nationalismi ja niin kovin muodikas katalanofobia ei ole sokaissut.
Saudi-Arabian selityksiä avioliittopapereita kysymään menneen toimittajan nyrkkitappelusta ei usko kukaan. Paitsi Donald Trump.
_______________
Pertti Pesonen
Pertti Pesonen on YLE:n Ulkolinjan toimittaja. Hän on tehnyt noin 50 dokumenttia eri puolilta maailmaa, erityisesti Espanjasta, Lähi-Idästä ja Latinalaisesta Amerikasta. Ulkolinjalla hän on työskennellyt vuodesta 2000 asti, mitä ennen hän oli Yleisradion tv-uutisten ulkomaantoimittaja alkaen vuodesta 1986. Pesosen erityisiä mielenkiinnon kohteita ovat Lähi-Itä ja Latinalainen Amerikka, erityisesti Venezuela, josta hän on tehnyt viisi dokumenttia vuodesta 2004 lähtien. Näistä viimeisin, Pako tuhotusta maasta, oli ehdokkaana vuoden 2018 parhaaksi dokumentiksi Prix Europa –kilpailussa.
Pesonen pyrkii dokumenteissaan kertomaan ihmisyydestä ja siitä, miten poliittiset päätökset näkyvät niiden ihmisten elämässä, joilla ei ole valtaa eikä voimaa vaikuttaa päätöksiin. Ne ovat tarinoita ihmisten arjesta, eri puolilta maailmaa.
