Kansainvälinen PEN-kongressi järjestettiin 24.–27. syyskuuta 2024 Oxfordissa Englannissa. Kokouksen teemana oli Kirjailijat sotaa käyvässä maailmassa (Writers in a World at War). Suomesta kongressiin osallistuivat puheenjohtaja Peter Mickwitz, varapuheenjohtaja Iida Simes sekä sihteeri Leena Manninen. Kongressiin osallistui yhteensä 232 delegaattia 94 PEN-keskuksesta.
90. PEN-kongressi järjestettiin Oxfordissa syyskuussa 2024. Kokouksen delegaatit ryhmäkuvassa. Kuva: Robert Brooks
TIISTAI 24.9.2024
Ensimmäisenä kokouspäivänä järjestettiin komiteoiden kokoukset. Suomen PENin edustajat osallistuivat kieli- ja käännöskomitean sekä vainottujen kirjailijoiden komitean kokouksiin. Illalla ohjelmassa oli kongressin avajaistilaisuus.
Kieli- ja käännöskomitean kokoukseen osallistuivat Suomen PENin edustajina puheenjohtaja Peter Mickwitz sekä kieli- ja käännöskomitean puheenjohtaja Leena Manninen. Kansainvälisen komitean puheenjohtajana toimii toista kolmivuotiskauttaan Urtzi Urrutikoetzea (Baski-PEN). Kokouksessa käsiteltiin kesäkuussa Inarissa valmisteltuja asioita, mm. komitean lausuntoa saamen kielistä ja kirjallisuudesta. Kongressi hyväksyi lausunnon.
Vainottujen kirjailijoiden komitean kokoukseen osallistui Suomen PENin edustajina varapuheenjohtaja Iida Simes. Kansainvälisen komitean puheenjohtajana toimivan Ma Thidan (PEN Myanmar) kolmivuotinen kausi oli päättymässä, ja hän haki toiselle kaudelle. Komiteassa oli valmisteltu resoluutiota vainottujen kirjailijoiden suojelumekanismeista, josta äänestettiin kongressissa. Kongressi valitsi Ma Thidan jatkokaudelle sekä hyväksyi resoluution.
Äänestystulokset sekä linkit kaikkiin lausuntoihin ja resoluutioihin ovat tämän raportin lopussa.
90. PEN-kongressin avajaisyleisöä. Keskellä kirjailija Ben Okri ja Kansainvälisen PENin toiminnanjohtaja Romana Cacchioli. Kuva: Robert Brooks.
Avajaistilaisuus järjestettiin tiistai-iltana Weston-kirjastossa (Bodleian-kirjastot, Oxford). Pääpuhujana oli palestiinalainen kirjailija Adania Shibli, joka pohti puheessaan ”ajatusten esteettömän välittämisen periaatetta”. Puheenvuoron pitivät myös kansainvälisen PENin puheenjohtaja Burhan Sönmez, Englannin PENin puheenjohtaja Margaret Busby ja Bodleian-kirjastojen Anthony Brewerton.
Burhan Sönmez ja Adania Shibli 90. PEN-kongressin avajaistilaisuudessa Oxfordissa. Kuva: Robert Brooks.
KESKIVIIKKO 25.9.2024
Kansainvälisen PENin yleiskokous pidettiin keskiviikosta perjantaihin. Kaikkiin päiviin mahtui myös paneelikeskusteluja ja kirjallista ohjelmaa.
Paneelikeskusteluun PENIn peruskirjan merkityksestä nykypäivänä osallistuivat mm. Ola Larsmo, Maggie Orford, Jennifer Finney Boylan, Rachel Potter ja Peteer McDonald. Kuva: Robert Brooks.
Keskiviikon paneeli käsitteli PENin peruskirjaa ja sen nykymerkitystä (The PEN Charter: Its History and Relevance Today). Keskustelun moderoi Margie Orford ja panelisteina olivat PENin historiaa ja peruskirjaa tutkineet Peter MacDonald ja Rachel Potter, Kansainvälisen PENin johtokunnan jäsen Ola Larsmo (Ruotsin PEN), PEN Yhdysvaltojen puheenjohtaja Jennifer Finney Boylan sekä Kansainvälisen PENin kunniapuheenjohtaja Boris A. Novak.
Keskustelun tallenne on katsottavissa Kansainvälisen PENin YouTube-kanavalta. Keskustelussa pohdittiin PENin peruskirjan pysyvää merkitystä sananvapauden, maailmanrauhan ja väärän tiedon torjunnan näkökulmista. Keskustelussa käsiteltiin peruskirjan historiallista merkitystä ja sen roolia kirjailijoiden yhdistämisessä maailmanlaajuisesti torjumaan sensuuria ja edistämään vuoropuhelua ja ymmärrystä. Paneelissa korostettiin, kuinka peruskirjan periaatteet inspiroivat ja ohjaavat PEN-liikettä vastaamaan nykyajan globaaleihin haasteisiin, kuten disinformaation torjumiseen ja autoritaarisuuden nousun haastamiseen.
Katso keskustelun tallenne täältä: The PEN Charter: Its History and Relevance Today
Illalla Englannin PEN järjesti yhteistyössä kansainvälisen PENin kanssa yleisölle avoimen paneelikeskustelun Ashmolean-museossa. Otsikkona oli Valta, etuoikeus ja ilmaisun oikeudenmukaisuus: tapoja harjoittaa maailmanlaajuista solidaarisuutta (Power, privilege and equity of expression: ways of practising global solidarity). Paneelikeskustelussa pohdittiin ihmisoikeuksien ja kirjallisuuden, vallan ja vapauden suhteita sekä solidaarisuuden harjoittamisesta.
Panelisteina olivat Nedim Türfent, Mahi Ramakrishnan ja Gioconda Belli. Keskustelua johti Juliet Jacques.
TORSTAI 26.9.2024
Torstaina jatkettiin keskiviikkona alkanutta yleiskokousta.
90. Kansainvälisen PEN-kongressin yleiskokouksen osallistujia Oxfordissa. Kuva: Robert Brooks.
Iltapäivän paneelikeskustelun aiheena oli Kirjailijat sodan (ja konfliktin) aikoina. Suomen PENin varapuheenjohtaja Iida Simes johti keskustelua. Paneeliin osallistuivat Ethson Otilien, PEN Haiti, Nour Hariri, hyväksyntää keskukseksi odottava PEN Syyria maanpaossa ja Irina Starovoit, PEN Ukraina.
* Haitin pahin ongelma on kansalaisyhteiskunnan romahdus, joka puolestaan johtuu monista asioista: rikollisjengit, poliittinen korruptio ja saarta tuhonneet luonnonkatastrofit ovat tehneet Haitista vaikean paikan elää. Kansan lukutaito on heikoissa kantimissa, eikä monella ole pääsyä internetiin. Silti maassa sinnittelee rohkeita kirjailijoita ja journalisteja. Ethson Otilien itse asuu Pariisissa ja tutkii kirjallisuutta Sorbonnen yliopistossa.
* Syyria on sisällissotien takia monin paikoin täysin tuhoutunut, ja katastrofia lisäävät maata tuhoavat ulkovallat kuten erityisesti Venäjä. Miljoonia syyrialaisia on pakolaisina omassa maassaan, naapurimaissa ja Euroopassa, kuten Nour Hariri, joka asuu Berliinissä ja tekee filosofian väitöskirjaa. Kirjallisuus on edelleen syyrialaisille tärkeää, ja kirjoittajat pystyvät jotenkuten työskentelemään jopa pakolaisleireillä. Sen sijaan syyrialaisen journalismin tila on katastrofaalisen huono.
* Venäjän hyökkäyssodan moukaroiman Ukrainan tilanne on varmasti Suomen PENin jäsenille tuttu. Lvivissä asuva runoilija ja kulttuurin tutkija Irina Starovoit painotti, ettei ukrainalainen kirjallisuus ja kieli ole minnekään kadonnut. Sota on hirveää, sodassa kuolee myös journalisteja ja kirjailijoita, kuten PENin kongressissa muisteltu runoilija Victoria Amelina, mutta kirjoja kirjoitetaan ja niitä luetaan silti koko ajan. Muutenkin PENin kongressissa Ukraina oli hyvin näkyvä ja aktiivisesti keskusteluihin osallistunut keskus.
* Turvallisuussyistä Venäjän edustajat eivät päässeet edustamaan maataan julkisesti, joten kansainvälisen PENin johdon pyynnöstä Iida Simes toi keskusteluun terveiset myös Venäjältä. Simeksen hiljattain tapaama, elokuussa vankilasta vapautunut historioitsija ja toisinajattelija Vladimir Kara-Murza muistutti Helsingissä – neuvostoliittolaista mielipidevankia Andrei Saharovia puolestaan lainaten – miten “poliittisen vangin pahin pelko on jäädä unohdetuksi”. Niinpä Kara-Murzan mielestä ei saa unohtaa venäläistä Andrei Gorinovia ja valko-venäläistä Maryja Kalesnikavaa. Juuri heidät Simes nosti esiin Oxfordissa Kara-Murzan terveisinä. Sotaa vastaan helmikuussa 2022 puhunut Gorinov ja Valko-Venäjän demokratian puolesta mieltään osoittanut taiteilija ja oppositiopoliitikko Kalesnikava saivat surullisen kunnian edustaa kaikkia tuhansia venäläisiä ja valkovenäläisiä henkitoreissaan vankiloissa viruvia mielipidevankeja. Moni heistä on hengenvaarassa, kuten Gorinov ja Kalesnikava, koska heidän terveydentilansa on pitkään ollut heikko.
Keskustelun tallenne on katsottavissa Kansainvälisen PENin YouTube-kanavalta. Kirjailijat pohtivat, kuinka konfliktit ovat muokanneet heidän luovuuttaan, haastaneet heidän filosofiansa ja vaikuttaneet heidän tarinankerrontakykyynsä. Keskustelu korosti kirjallisuuden keskeistä roolia mullistusten aikoina.
Katso keskustelun tallenne täältä: Writers in times of War (and Conflict)
Illalla Englannin PEN järjesti yhteistyössä kansainvälisen PENin kanssa yleisölle avoimen paneelikeskustelun Ashmolean-museossa. Otsikkona oli Miksi oikeus protestoida on sananvapauskysymys (Why the right to protest is a free expression issue). Paneelikeskustelussa pohdittiin protestin ja sananvapauden, häirinnän ja rauhan suhteita sekä protestointioikeudesta käytyjä keskusteluja.
Panelisteina olivat Miyo Peck-Suzuki, Hanna Komar, Sanaa Seif ja David Mead. Keskustelua johti Daniel Gorman.
PERJANTAI 27.9.2024
Perjantai oli yleiskokouksen viimeinen päivä. Päivällä ohjelmassa oli kolme paneelikeskustelua. Iltapäivällä julkistettiin vaalien tulokset. Kongressin päätöstilaisuus huipentui illalla monikieliseen runoiltaan.
Kirjailija Ben Okri oli yksi kongressin kunniavieraista. Kuva: Robert Brooks.
Kongressissa esiteltiin aloite nuorten kirjailijoiden komitean perustamisesta. PEN tunnistaa jäsenistönsä ikääntymisen ja tarpeen saada nuoria kirjailijoita mukaan järjestön toimintaan.
Nuorten kirjailijoiden komitea keskittyy tukemaan alle 35-vuotiaita kirjailijoita, mutta kutsuu mukaan myös vanhempia jäseniä, jotka haluavat liittyä komiteaan mentoroimaan ja tukemaan nuoria kirjailijoita.
Komitea tuo esiin ja vahvistaa nuoria ääniä PEN-verkostossa ja sen ulkopuolella ja samalla perustaa aktiivisen ja monipuolisen kansainvälinen yhteisön, jossa on mahdollisuus oppia toisilta, jakaa työkaluja, tietoa ja kokemuksia sekä luoda yhteyksiä.
Nuorten kirjailijoiden keskusteluun PEN-kongressissa Oxfordissa osallistuivat mm. Louis D. Hall, Yara Rodriguez Fowler ja Ege Dündar. Kuva: Robert Brooks.
Aamupäivän paneelikeskustelun otsikkona oli Kriisin ja muutoksen kautta kirjoittaminen: Nuorten kirjoittajien haasteita ja toiveita (Writing Through Crisis and Change: Challenges and Aspirations of Young Writers).
Keskustelijoina olivat Louis D. Hall, Yara Rodriguez Fowler, Ammal A. Haj ja Renaud Ayi Dossavi. Keskustelua moderoi Kansainvälisen PENin johtokunnan jäsen Ege Dündar.
Keskustelun tallenne on katsottavissa Kansainvälisen PENin YouTube-kanavalta. Keskustelijat käsittelivät nuorten kirjailijoiden haasteita ja toiveita heidän navigoidessaan erilaisten kriisien leimaamassa maailmassa. Lisäksi he pohtivat kuinka henkilökohtaiset ja globaalit haasteet muokkaavat heidän töitään.
Katso keskustelun tallenne täältä: Writing Through Crisis and Change: Challenges and Aspirations of Young Writers
Iltapäivän keskustelun otsikkona oli Kirjallisuus ei tunne rajoja (Literature knows no frontiers). Keskustelijoina olivat Elif Shafak ja David Roche.
Elif Shafak ja David Roche keskustelivat 90. PEN-kongressissa Oxfordissa. Kuva: Robert Brooks.
Kirjailija Elif Shafak esitteli uusinta kirjaansa. Hän keskusteli David Rochen kanssa, kuinka kirjallisuus voi haastaa yhteiskunnan rajoja. Keskustelun tallenne on katsottavissa Kansainvälisen PENin YouTube-kanavalta.
Katso keskustelun tallenne täältä: Literature knows no frontiers
VAALITULOKSET
Kongressissa valittiin uusia jäseniä useisiin kansainvälisen PENin tehtäviin. Kongressissa äänestettiin myös resoluutioista sekä uuden PEN-keskuksen hyväksymisestä.
Kaikki äänestystulokset:
Kansainväliseksi puheenjohtajaksi toiselle kaudelle valittiin Burhan Sönmez (Englannin PEN, Kurdi-PEN ja Turkin PEN).
Kansainväliseksi sihteeriksi valittiin Arne Svingen (Norjan PEN).
Kansainvälisen PENin uudet johtokunnan jäsenet ovat Kim Echlin (PEN Kanada) ja Salil Tripathi (Englannin PEN ja PEN Yhdysvallat).
Kansainvälisen vainottujen kirjailijoiden komitean puheenjohtajaksi toiselle kaudelle valittiin Ma Thida (PEN Myanmar).
Kansainvälisen naiskirjailijoiden komitean puheenjohtajaksi valittiin Judyth Hill (PEN San Miguel).
Vaalivalmistelukomitean (Search Committee) jäseniksi valittiin Angela Christofidou (PEN Kypros), Folu Agoi (PEN Nigeria) ja Jacob Søndergaard (Tanskan PEN).
Kansainvälisen PENin kunniapuheenjohtajaksi hyväksyttiin Carles Torner (Katalaani-PEN).
Uutena PEN-keskuksena hyväksyttiin PEN Dominikaaninen tasavalta.
Päätettiin perustaa uusi PEN-komitea: Nuorten kirjailijoiden komitea.
Dominikaanisen tasavallan PEN hyväksyttiin uutena keskuksena mukaan kansainväliseen PEN-yhteisöön. Kuva: Robert Brooks.
Resoluutiot:
Kongressissa hyväksyttiin kaksi resoluutiota. Ne koskevat sananvapautta Palestiinassa ja Israelissa sekä vainottujen kirjailijoiden suojelumekanismeja. Molemmat resoluutiot ovat luettavissa englanniksi, espanjaksi ja ranskaksi kansainvälisen PEN nettisivuilta:
Muut kongressissa hyväksyt lausunnot ja julkaisut:
Kieli- ja käännöskomitean kesäkuussa Inarin kokouksessa valmistelema lausunto saamen kielten ja kirjallisuuden tukemisesta hyväksyttiin kongressissa.
Lausunnon voi lukea täältä: Lausunto saamen kielistä ja kirjallisuudesta (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi).
Kongressissa julkaistiin kansainvälisen PENin raportti HÄTÄAPU – Haasteet kirjailijoiden turvallisuuden varmistamisessa kriisiaikoina. Raportti havainnollistaa, mitä ongelmia PEN on kohdannut auttaessaan kirjailijoita, jotka ovat joutuneet pakenemaan esimerkiksi Afganistanista, Valko-Venäjältä, Eritreasta ja Nicaraguasta.
Raportti nostaa esiin ilmaisunvapauteen kohdistuvia uhkia autoritaarisuuden lisääntyessä maailmanlaajuisesti, ja siinä vaaditaan koordinoitua kansainvälistä suojelua kirjailijoille, jotka ovat joutuneet vainon kohteeksi, jotka on vangittu tai jotka ovat lähteneet maanpakoon kirjallisen ilmaisun harjoittamisen vuoksi. Toisin kuin muut riskiryhmät, heillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta saada tarpeellista ja oikea-aikaista suojaa.
Voit lukea koko raportin täältä: Emergency Assistance Report (englanniksi).
90. PEN-kongressin osallistujia Oxfordissa: Rodriguez Fowler, Dündar, Hall, A. Haj, Ayi Dossavi, Farazdel ja Aguilar Acevedo. Kuva: Robert Brooks.
