Suomen PEN järjesti 4.–7.6.2024 Inarissa kansainvälisen kieli- ja käännöskomitean kokouksen, jonka teemana oli Keskusteluja Saamenmaalla – Näkökulmia alkuperäiskansojen kieliin ja kirjallisuuteen.
Kokous oli ensimmäinen pandemian jälkeen kasvokkain järjestetty kieli- ja käännöskomitean kokous. Edellinen järjestettiin Meksikossa toukokuussa 2019.
Neljän kokouspäivän aikana osallistujat paneutuivat saamelaisten asemaan Pohjoismaissa, saamen kieliin ja kulttuuriin, saamelaiseen kirjallisuuteen sekä laajemminkin alkuperäiskansojen, vähemmistökielten ja sananvapauden kysymyksiin.
Inarin kokoukseen osallistui yli 50 henkilöä joko henkilökohtaisesti tai etäyhteyksin. Useiden PEN-keskusten edustajien lisäksi paikalla oli saamelaisia kirjailijoita, kääntäjiä, kustantajia, kirjallisuudentutkijoita ja muita saamelaisaktivisteja Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Kaukaisimmat PEN-keskusten edustajat saapuivat Malawista ja Guatemalasta.
Suomen PENiä kokouksessa edustivat puheenjohtaja Peter Mickwitz, varapuheenjohtaja Iida Simes, johtokunnan jäsenet Minna Castrén, Olli Heikkonen ja Laura Lindstedt sekä kieli- ja käännöskomitean puheenjohtaja, PENin sihteeri Leena Manninen.
PENin kansainvälisen kieli- ja käännöskomitean kokouksen osallistujia
Kansainväliset osallistujat arvostivat tilaisuutta tavata saamelaisia kirjailijoita, kääntäjiä ja muita kulttuuriaktivisteja sekä kuulla heidän projekteistaan, haasteistaan ja tarpeistaan. Myös kokousjärjestelyt keräsivät paljon kiitosta.
Paneelikeskustelujen, esitelmien ja virallisten päätösasioiden lisäksi kokouksessa tutustuttiin saamelaiskulttuuriin mm. inarinsaamenkielisen rap-musiikin, koltansaamenkielisen elokuvan sekä pohjoissaamenkielisen runouden kautta. Opastettu kierros palkittuun Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidaan keräsi kiitosta kansainvälisiltä vierailta. Paikallisia tavattiin Ivalon kirjastossa järjestetyssä kansainvälisessä kirjailijaillassa.
Elämyksiä tarjosi myös pohjoisen luonto ja yöttömän yön aurinko. Kuten kansainvälisen kieli- ja käännöskomitean puheenjohtaja Urtzi Urrutikoetxea totesi: ”Meillä on ollut täällä neljä kokouspäivää, muttei yhtään yötä.”
Päivät oli jaettu väljiin teemoihin. Tiistain ohjelmassa olivat avajaiset otsikolla Tervetuloa Saamenmaalle. Keskiviikkona perehdyttiin vähemmistökieliin ja saamelaiskulttuuriin. Torstain teemana oli saamen kielten ja kirjallisuuden menneisyys ja nykyisyys. Perjantaina teema laajeni alkuperäiskansoihin ja yhteisiin sananvapauskysymyksiin.
Tiistai 4.6.2024 ”Tervetuloa Saamenmaalle”
Tiistain teemana oli Tervetuloa Saamenmaalle ja ohjelmassa oli kokouksen avajaistilaisuus. Kansainväliset vieraat pääsivät ensimmäisenä tutustumaan Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen aulaan pystytettyyn porojen korvamerkkejä esittelevään näyttelyyn.
Näyttelyä esitteli Hannu Antti Magga, joka on tutkinut poromerkkejä pitkään ja kasvanut tutkimusaiheeseensa lapsuudesta lähtien. Poromerkit ja yksittäisten korvamerkkileikkausten erilaiset yhdistelmät kertovat saamelaisperheistä ja merkkien siirtymisestä sukupolvelta toiselle. Näyttelyssä oli esillä yli 1 200 tuohesta tehtyä poromerkkiä. Poromerkkien leikkaaminen tuoheen on myös perinteinen saamelainen tapa säilyttää perinteistä poronhoitotietoa.
Varsinainen avajaistilaisuus koostui puheista, paneelikeskustelusta ja musiikista. Peter Mickwitz avasi kokouksen. Avajaisissa kuultiin puheenvuorot myös saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärveltä, Kansainvälisen PENin toiminnanjohtaja Romana Cacchiolilta sekä kansainvälisen kieli- ja käännöskomitean puheenjohtaja Urtzi Urrutikoetxealta.
Avajaisillan paneelikeskustelun aiheena oli saamelaisten itsemääräämisoikeudet ja keskustelijoina Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi ja poromies ja saamelaispoliitikko Lars Anders Baer Ruotsista. Keskustelua moderoi Suomen PENin Leena Manninen. Keskustelussa käsiteltiin mm. jo 12 vuotta viivästynyttä saamelaiskäräjälakiuudistusta, Suomen korkeimman hallinto-oikeuden määräämiä saamelaiskäräjien uusintavaaleja ja muita saamelaisia koskettavia ajankohtaisia asioita.
Avajaisillan päätteeksi kuultiin inarinsaamenkielistä rap-musiikkia Amocin esittämänä.
Keskiviikko 5.6.2024 ”Vähemmistökielet ja saamelaiskulttuuri”
Keskiviikon teemana olivat Vähemmistökielet ja saamelaiskulttuuri. Aamupäivä oli varattu kieli- ja käännöskomitean virallisille kokousasioille.
Iltapäivällä tutkija Lia Markelin esitteli vähemmistökielten tilannetta Suomessa, minkä jälkeen kokouksen osallistujat tutustuivat Saamelaismuseo Siidan näyttelyihin. Tänä vuonna eurooppalaisena vuoden museona palkittu Siida teki vaikutuksen kokousvieraisiin.
Illan ohjelmassa oli Ivalon kirjaston kanssa yhteistyössä järjestetty kansainvälinen kirjailijailta, jossa esiintyivät Suomen PENin johtokunnan jäsen, kirjailija Laura Lindstedt, pohjoissaameksi kirjoittava runoilija Inger-Mari Aikio sekä kirjailijat Sophie Sumburane Saksasta ja Miguel Ángel Oxlaj Cúmez Guatemalasta.
Torstai 6.6.2024 ”Saamen kielet ja kirjallisuus, menneisyys ja nykyhetki”
Torstain teemana oli Saamen kielten ja kirjallisuuden menneisyys ja nykyisyys. Päivä alkoi Katja Gauriloffin elokuvalla Je’vida, joka on ensimmäinen koltansaamenkielinen pitkä elokuva. Näytöksen jälkeen Iida Simes haastatteli Katja Gauriloffia. Elokuvan teemat kielen menettämisestä ja valtakulttuuriin pakottamisesta olivat monille kokoukseen osallistujille tuttuja, jopa henkilökohtaisia.
Iltapäivällä saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan puheenjohtaja Anni Koivisto kertoi oppimateriaalien tuottamiseksi tehtävästä työstä. Haasteena on valtava työsarka, sillä saamelaiskäräjien tehtävänä on tuottaa oppimateriaalit kaikille kouluasteille ja kaikkiin oppiaineisiin kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä. Koivisto kertoi, että työ on tasapainottelua kokonaan puuttuvien ja toisaalta vanhentuneiden materiaalien välillä.
Kääntäjä ja Kieletär Inari -kustantamon perustaja Kaija Anttonen puolestaan kertoi saamenkielisen kirjallisuuden kääntämisen ja julkaisemisen haasteista.
Kokouspäivä huipentui saamelaiskirjallisuutta käsittelevään keskustelun, johon osallistuivat runoilija Inger-Mari Aikio Utsjoelta sekä saamelaiskirjallisuuden professori Harald Gaski ja kirjailija ja taiteilija Kirsi Máret Paltto Norjasta.
Viimeistä yhteistä kokousiltaa vietettiin Menesjärvellä kotaruokailun ja kokouksen osallistujien esittämän runo-ohjelman merkeissä.
Perjantai 7.6.2024 ”Sananvapaus ja alkuperäiskansat”
Perjantain teemana oli Alkuperäiskansat ja sananvapaus. Perjantaina kokouspaikkana oli Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen parlamenttisali Solju, siis sama sali, jossa saamelaiskäräjät kokoontuu. Perjantai oli kokouksen hybridipäivä, ja PEN-delegaatteja ympäri maailmaa osallistui kokoukseen Zoomin välityksellä.
Aamupäivällä esiteltiin kaksi Latinalaisen Amerikan alkuperäiskielillä kirjoittavien kirjailijoiden esiin nostamiseen liittyvää hanketta.
Kansainvälisen PENin Romana Cacchioli ja PEN Guatemalan Miguel Ángel Oxlaj Cúmez kertoivat Hawthornden säätiön rahoittamasta hankkeesta, jossa on mukana viisi PEN-keskusta Latinalaisesta Amerikasta: PEN Argentiina, PEN Chiapas, PEN Chile, PEN Guatemala ja PEN Quechua. Hankkeen tavoitteena on nostaa esiin Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansojen kirjailijoiden ääniä ja tukea heidän kirjallisuuttaan kirjallisuuden valtavirran sisällä sekä kannustaa alkuperäiskansojen kirjailijoita suurempaan edustukseen PEN-toiminnassa.
Saamelainen runoilija Inger-Mari Aikio ja meksikolainen kustantaja ja runoilija Luis Enrike Moscoso esittelivät hankettaan Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansojen ja saamelaisten yhteisestä runoantologiasarjasta, johon kuuluu kuusi osaa. Antologiat ovat monikielisiä eli runot julkaistaan runoilijan omalla kielellä sekä pohjoissaameksi, espanjaksi ja englanniksi. Jokaiseen teokseen valitaan kymmenen alkuperäiskansoihin ja eri kieliryhmiin kuuluvaa runoilijaa Latinalaisesta Amerikasta sekä yksi saamelainen runoilija. Antologiasarjan maat ovat Meksiko, Kolumbia, Guatemala, Peru, Ecuador, Bolivia ja Saamenmaa. Aikio ja Moscoso toimittavat antologiasarjan, ja teokset julkaistaan vuosina 2024–2026.
Iltapäivän ohjelmassa oli paneelikeskustelu otsikolla Vähemmistöt ja sananvapaus. Eri puolilla maailmaa vähemmistöillä on vaikeuksia saada äänensä kuuluviin. Joskus kyse voi olla hiljaisesta, passiivisesta sorrosta, joskus aktiivisesta vähemmistöjen äänen tukahduttamisesta tiedotusvälineissä tai kirjallisuudessa. Keskusteluun osallistuivat Welat Nehri, PEN Kurdi, Hanan Awwad, PEN Palestiina, Júlia Ojeda, PEN Katalaani ja Wezi Glory Msukwa, PEN Malawi. Keskustelun moderoi Suomen PENin varapuheenjohtaja Iida Simes.
Kokouksen päätteeksi koottiin vielä päätöksiä yhteen ja sovittiin tulevista toimista. Komitean kokouksessa valmisteltiin kahta julkilausumaa.
Lausunto saamen kielistä ja kirjallisuudesta hyväksyttiin lokakuussa 2024 PENin kansainvälisessä kongressissa Oxfordissa. Lue lausunto saamen kielistä ja kirjallisuudesta.
Tyhjät tuolit
Tyhjä tuoli on 80-luvulla alkanut kansainvälinen PEN-perinne. PENin tapahtumissa tyhjä tuoli symboloi kirjailijaa, joka ei voi olla paikalla, koska hänet oli vangittu, pidätetty, hän on kadonnut, häntä on uhkailtu tai hänet on tapettu.
Kieli- ja käännöskomitean kokouksessa tyhjät tuolit oli omistettu viidelle kirjailijalle. Nämä olivat Ales Bjaljatski Valko-Venäjältä, Dumesky Kersaint Haitista, Idris Said ’Aba Arre’ Eritreasta, Ilham Tohti Kiinan Xinjiangista sekä Mahvash Sabet Iranista.
Ales Bjaljatski, Valko-Venäjä. Kirjailija, ihmisoikeusaktivisti ja Nobelin rauhanpalkinnon voittaja Ales Bjaljatski pidätettiin heinäkuussa 2021 useiden kollegoidensa kanssa Valko-Venäjän viranomaisten tehtyä ratsioita kymmeniin kansalais- ja ihmisoikeusjärjestöön. Hänet tuomittiin tekaistujen syyteiden perusteella kymmeneksi vuodeksi vankeuteen 3.3.2023. Bialiatski on eristyssellissä. Kansainvälinen PEN vaatii hänen välitöntä ja ehdotonta vapauttamistaan. PEN tuomitsee edelleen pahenevan ihmisoikeustilanteen Valko-Venäjällä ja vaatii jälleen kerran lopettamaan hallituksen harjoittaman laajan eriävien mielipiteiden tukahduttamisen.
Dumesky Kersaint, Haiti. Haitilainen toimittaja Dumesky Kersaintin tapettiin 16.4.2023 varhain aamulla hänen kuvatessaan jengiväkivaltaa Carrefourissa, Haitin länsiosassa. Hänen artikkelinsa käsittelivät mm. eri sosiaalisten ryhmien järjestämiä mielenosoituksia. Toimittajiin kohdistuvien rikosten ja ihmisoikeusloukkausten rankaisematta jättäminen on lisääntynyt Haitissa dramaattisesti. Kansainvälinen PEN kehottaa Haitin valtiota tutkimaan toimittajiin kohdistuvia rikoksia ja ryhtymään tarvittaviin toimiin, jotta toimittajat, kirjailijat ja taiteilijat voivat työskennellä ilman pelkoa kuolemasta.
Idris Said ’Aba Arre’, Eritrea. Eritrean vapaussodan veteraani Idris Said ’Aba Arre’ on kirjailija, toimittaja, kääntäjä ja Eritrean äidinkielisen koulutuspolitiikan äänekäs kriitikko. Idris pidätettiin syyskuussa 2001 massiivisessa iskussa, jossa Eritrean turvallisuusjoukot ottivat mielivaltaisesti kiinni kymmeniä riippumattomia toimittajia, kirjailijoita ja taiteilijoita. Kaksikymmentäkaksi vuotta myöhemmin he ovat edelleen laittomasti vangittuina. Idris Saidin olinpaikkansa tai tilansa on tuntematon. Kansainvälinen PEN uskoo, että hänen laiton pidätyksensä on poliittisesti motivoitunut ja osa Eritrean viranomaisten harjoittamaa järjestelmällistä kriittisten äänten tukahduttamista.
Ilham Tohti, Kiina, Xinjiang. Kirjaillija ja akateemikko Ilham Tohti pidätettiin 15.1.2014 poliisin hänen kotiinsa tekemässä ratsiassa Pekingissä. Vaikka YK:n mielivaltaisia vangitsemisia käsittelevä työryhmä tuomitsi hänen pidätyksensä, Tohti tuomittiin separatismista elinkautiseen vankeuteen kahden päivän oikeudenkäynnin jälkeen syyskuussa 2014. Hän on sitoutunut edistämään etnisten ryhmien välistä vuoropuhelua ja ajamaan uiguurien ja muiden vähemmistöjen oikeuksia Kiinassa.
Mahvash Sabet, Iran. Runoilija ja opettaja Mahvash Sabet vietti vuosikymmenen vankilassa uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi. Iranin viranomaiset pidättivät hänet uudelleen 31.7.2022. Sabetia kidutettiin julmasti kuulustelussa elokuussa 2022 vankilassa, minkä seurauksena hänen molemmat polvilumpionsa murtuivat. Huoli hänen terveydestään ja hyvinvoinnistaan kasvaa jatkuvasti, sillä kirjailijoiden ja muiden mielipidevankien hoitoa laiminlyödään Iranissa tahallisesti. Kansainvälinen PEN vaatii Mahvash Sabetin välitöntä ja ehdotonta vapauttamista sekä kiireellistä pääsyä riittävään lääketieteelliseen hoitoon.
Rahoittajat ja yhteistyökumppanit
Kansainvälisen kieli- ja käännöskomitean kokouksen järjestämisen Inarissa mahdollistivat Svenska kulturfonden, Taike – Taiteen edistämiskeskus, Nordisk Kulturfond, Ulkoministeriö, Otavan kirjasäätiö sekä PEN International ja Inarin kunta.
Kiitämme yhteistyöstä myös Saamelaiskulttuurikeskus Sajosta, Saamelaismuseo Siidaa, Suomen saamelaiskäräjiä, Inarin kunnankirjastoa, Tekstin taloa sekä Suomen kääntäjien ja tulkkien liittoa.
