Helsingin Sanomat käsitteli sunnuntaina 10.3. kunnianloukkausrikosten oikeuskäsittelyä Suomessa. Toimittajat kävivät läpi 867 kunnianloukkaustapausta kolmen viime vuoden ajalta. Sekä syyttäjänvirastojen että yksittäisten syyttäjien linjat vaihtelevat niin paljon, että on mahdotonta ennustaa, päätyykö kunnianloukkauksesta tehty rikosilmoitus oikeuden käsiteltäväksi vai ei.
Selvityksen mukaan oikeuskäytännöt vaihtelevat myös uhrin sukupuolen mukaan: syyttäjillä näyttää olevan korkeampi kynnys viedä käräjille juttuja, joissa kunnianloukkauksen uhri on nainen. Korkeimman oikeuden vastakkaisesta linjauksesta huolimatta huorittelu johtaa hyvin harvoin syytekynnyksen ylittämiseen. Natsiksi tai rasistiksi nimittäminen taas voi selvityksen mukaan johtaa sattumanvaraisesti joko syytteeseen ja tuomioon tai tutkinnan lopettamiseen.
On sananvapauden kannalta vakava ongelma, että oikeuskäytännöt vaihtelevat rajusti, ja päätäntävalta lain tulkinnasta on korkeimman oikeuden linjausten sijaan yksittäisillä syyttäjillä.
Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota käyttämällä puolustetaan kaikkia muita ihmisoikeuksia. Ihmisoikeussopimukset velvoittavat valtioita turvaamaan sananvapauden lisäksi myös muita oikeuksia, kuten ihmisarvon, syrjimättömyyden ja yksityisyyden suojan. Keskeinen arvo sananvapauden ja kaikkien muiden perusoikeuksien taustalla on yhdenvertaisuus.
Kunnianloukkaukset eivät kuulu sananvapauden piiriin. Mutta sananvapauden rajoja määrittävät tuomioistuimet ovat paljon vartioina tilanteessa, jossa vihapuhe uhkaa sananvapautta kahdelta suunnalta: toisaalta pyrkimällä vaientamaan vihapuheen kohteeksi joutuvat, usein jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, ja toisaalta lisäämällä paineita sananvapautta rajaavan lainsäädännön kiristämiseen.
Kansalaisten yhdenvertaisten perusoikeuksien turvaamiseksi sananvapauden rajojen määrittelyn on oltava johdonmukaista, täsmällistä ja tarkkarajaista sekä lain kirjaimen, että sen tulkinnan tasolla. Tilanne, jossa yksittäiset syyttäjät määrittelevät sananvapauden rajoja toisistaan poikkeavilla tavoilla, on oikeusvaltiolle kestämätön.
Suomen PEN vetoaa oikeuslaitokseen ja oikeusministeriöön kunnianloukkausrikosten oikeuskäsittelyjen yhdenmukaistamisen varmistamiseksi. Ongelmaan on kiinnitettävä huomiota myös tulevan hallitusohjelman valmistelussa.
Suomen PENin johtokunta
