Sananvapauskylän peruuntuminen Maailma kylässä -festivaaleilla on aiheuttanut huomiota mediassa ja keskustelupalstoilla. Tarkennuksena tapahtumien kulkuun todettakoon, että Kepa ry ei ole estänyt järjestöjä osallistumasta tapahtumaan. Me sananvapaustoimijat päätimme olla osallistumatta, sillä näyttelyitä, jotka haluttiin tuoda osastolle Sananvapauskylän ohjelmaa, haluttiin sensuroida. Uutisoinnissa on enimmäkseen kierretty kehää Muhammed-pilakuvien ja terrorismin uhan ympärillä. Sananvapauskylän kohtalon sinetöi pelko, oli kyse sitten loukkaamisen pelosta tai jostakin vakavammasta, nimettömästä turvallisuusuhasta. Viimeksi mainitusta Sananvapauskylän järjestäjät eivät saaneet minkäänlaista konkreettista tietoa viranomaisten tai festivaalia järjestävän Kepa ry:n toimesta.
Suomalaisten sarjakuvataiteilijoiden Minä olen Charlie -näyttely kunnioittaa Pariisissa kuolleita taiteilijoita ja toimituksen jäseniä. Jos jotain, se vastustaa pelkoa. Ville Rannan moniääniset sarjakuvat herättävät tunteita, sillä ne paljastavat jotain perustavanlaatuista juuri meistä suomalaisista ja suhtautumisestamme muihin. Se tieto ei aina ole mukavaa eikä helppoa niellä. Kysyimme eilisessä tiedotteesamme, onko sananvapauden ykkösmaa valmis luopumaan asemastaan mukavuussyistä, vain sen pelossa että joku työ saattaisi ärsyttää tai herättää keskustelua.
Näyttelyt olivat osa kokonaisuutta. Tärkein päämäärämme oli tehdä sananvapaustyötä yhdessä Maailma kylässä -festivaalien yleisön kanssa. Meidän oli tarkoitus antaa yleisön pohtia sitä, mikä on oikein, paheksuttavaa, laillista tai kiellettyä. Tarkoitus oli keskustella paitsi sananvapaudesta Suomessa myös lehdistönvapaudesta ja viestintäprojekteista festivaalin teema-alueilla Afrikassa ja Lähi-idässä, vedota oikeasti uhattujen tai vangittujen kirjoittajien puolesta ja näyttää suomalaisille, mihin johtaa sananvapaudettomuus. Tarkoitus oli myös esitellä kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien kirjoa ja tarjoja rauhallinen hengähdysalue äänekkään festivaalialueen sydämessä. Opiskelijoiden oli määrä toimittaa tapahtumaa ja kokeilla jotain sellaista, mitä Maailma kylässä -festivaaleilla ei ole vielä nähty.
Sinne asti ei päästy, mutta prosessi vei järjestäjät silti sananvapauden tilanteen ja suomalaisen nyky-yhteiskunnan toimintakulttuurin kylmään sydämeen.
Sananvapauskylää ei tullut, mutta asian ydin pysyy. Kylän suunnitteluun ja toteutukseen aktiivisesti osallistuneet Haaga-Helian journalistiopiskelijat kysyivät tutuilta ja tuntemattomilta suomalaisilta, mitä sananvapaus heille merkitsee. Tässä näyte siitä. Sananvapaus määritellään joka päivä uudelleen!
Sananvapauskylää koordinoinut Kultti ry julkaisi näyttelyiden sisällöt sivuillaan Sarjakuvakeskuksen luvalla edistäkseen asiallista keskustelua sananvapaudesta ja näytteilyiden sisällöistä. Minä olen Charlie -näyttelyyn voi tutustua toukokuun loppuun asti Sellon kirjastossa Espoossa, jossa näyttely on avoinna pidennetysti 1.6.2015 saakka. Näyttelystä
