Sananvapauspalkinnon 2020 saaja Ujuni Ahmed (vas.) ja teoksensa “Veden suojassa toinen maailma” palkinnoksi lahjoittanut saamelaistaiteilija Marja Helander.
(Sámegillii vuolábealde)
Ujuni Ahmed on ihmisoikeusasiantuntija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka käyttää sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia.
Kansalaisjärjestö Fenix Helsinki Ry:n toiminnanjohtajana toimiva Ahmed on sekä työssään että yhteiskunnallisena vaikuttajana puhunut erityisesti naisten sukuelinten silpomista, kunniaan liittyvää rajoittamista ja väkivaltaa vastaan.
Ihmisoikeudet eivät synny eivätkä säily tyhjiössä. Kaikkialla maailmassa ihmisoikeuksien vahvistaminen ja ihmisoikeusloukkausten tekeminen näkyväksi on vaatinut rohkeiden ja sitkeiden ihmisten työtä. Ujuni Ahmed on vuosien ajan käyttänyt sananvapauttaan puolustaakseen kaikille yhdenvertaisesti kuuluvia ihmisoikeuksia ja parantaakseen erityisesti niiden ihmisten asemaa, joiden suomalaisessa yhteiskunnassa on vaikeinta puolustaa oikeuksiaan. Sananvapauden käyttö näiden asioiden puolesta on asettanut myös hänet alttiiksi häirinnälle ja uhkailuille. Ujuni Ahmed on asettanut itsensä rohkeasti alttiiksi sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolesta, ja toiminut esikuvana myös muille ihmisille, joille sananvapauden käyttö merkitsee henkilökohtaista riskiä.
Suuri osa maailman räikeimmistä ihmisoikeusloukkauksista kohdistuu yhä tyttöihin ja naisiin. Maailman valtiot ovat sitoutuneet suojelemaan ihmisiä, jotka toimivat ihmisoikeuksien puolesta. Käytännössä niin ei tapahdu. Viime vuosina erityisesti naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuva häirintä, uhkaukset, väkivalta ja vankeustuomiot ovat lisääntyneet eri puolilla maailmaa. Ihmisoikeuksien puolustajia ei saa jättää yksin. Sananvapauden ja ihmisoikeuksien arvoihin sitoutuneiden ihmisten ja instituutioiden on kaikkialla maailmassa toimittava sen puolesta, että ihmisoikeuksia ja oikeudenmukaisuutta voi puolustaa joutumatta häirinnän, uhkailun tai vaientamisen kohteeksi.
Sananvapauspalkintona Ujuni Ahmedille luovutettiin saamelaistaiteilija Marja Helanderin lahjoittama teos “Veden suojassa toinen maailma”. Palkinto jaettiin 12.2.2020 Suomen PENin vuosikokouksessa Lapinlahden Lähteellä.
Suomen Penin sananvapauspalkinnon ovat saaneet aiemmin: Johanna Vehkoo (2019) Kai Ekholm (2018), Sunniva Drake (2017), Matti Suurpää (2016), Abdirahim Hussein (2015), Kimmo Oksanen (2014), Eva Neklyaeva (2013) ja Ville Ranta (2012).
Marja Helander lahjoitti teoksensa “Veden suojassa toinen maailma” sananvapauspalkinnoksi.
Helander on laaja-alainen, pitkän linjan saamelainen valokuva- ja videotaiteilija, joka tekee myös kansainvälistä uraa lyhytelokuvaohjaajana. Helander ottaa teoksissaan usein kantaa vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen puolesta.
Marja Helander (s.1965) on käsitellyt teoksissaan muun muassa identiteettiään suomalaisen ja saamelaisen kulttuurin välissä sekä ihmisen suhdetta ympäristöön. Viime vuosina Helanderin valokuvataide on keskittynyt pohjoisen maisemaan, jonka synkkiä puolia – muun muassa globaalin kaivosteollisuuden jättämiä syviä jälkiä alkuperäiskansan maahan – hän on tuonut ilmi ilman ihmisiä. Toisaalta Marja Helanderin videoteokset ovat leikkisiä ja tutkivat perinteisen saamelaisen elämäntavan ja modernin yhteiskunnan välistä ristiriitaa.
Marja Helander on voittanut Suomen Taiteilijaseuran kuvataiteilijapalkinnon 2018, ja vuonna 2019 hän oli yksi opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi-palkinnon saajista. Suomi-palkinnon perusteluissa nostetaan esille hänen lyhytelokuvansa Eatnanvuloš lottit – Maan sisällä linnut (2018), joka on saanut tunnustusta useilla kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla sekä muun muassa Tampereen elokuvajuhlien Risto Jarva-palkinnon 2018. Vuonna 2019 Helander oli myös kiitellyn ja katsojaennätyksen tehneen Mäntän Kuvataideviikkojen kuraattori, jossa nostettiin esille monikulttuurisuuteen ja ympäristökysymyksiin liittyviä teemoja.
Suomen PEN ry:n vuosikokouksessa valittiin myös kolme uutta johtokunnan jäsentä.
Uudet johtokunnan jäsenet ovat:
kirjailija, journalisti, opettaja Sabine Forsblom,
juristi, tutkija, Oula-Antti Labba,
tutkija, tietokirjailija, suomentaja Joonas Maristo.
Toimikauttaan johtokunnassa jatkavat näytelmäkirjailija-elokuvakäsikirjoittaja Veera Tyhtilä (puheenjohtaja), filosofian tohtori ja historioitsija Oula Silvennoinen (varapuheenjohtaja), kirjailija, dokumenttielokuvaohjaaja ja toimittaja Elina Hirvonen, kirjailija-käsikirjoittaja Nina Honkanen, vapaa toimittaja, kriitikko ja tietokirjailija Heikki Jokinen ja runoilija, multimedia-artisti Daniel Malpica.
Suomen PEN ry:n johtokunta 2020, vasemmalta oikealle Veera Tyhtilä (pj), Daniel Malpica, Oula Silvennoinen (vpj), Elina Hirvonen, Oula-Antti Labba, Heikki Jokinen ja Joonas Maristo. Kuvasta puuttuvat Sabine Forsblom ja Nina Honkanen.
Johtokunnasta jäivät pois kirjallisuuden emeritusprofessori Clas Zilliacus, kauppatieteiden sekä median ja viestinnän maisteri, ent. Yle Saamen päällikkö Pirita Näkkäläjärvi ja valtiotieteiden tohtori Mojibur Doftori.
Suomen PEN kiittää lämpimästi johtokunnasta poisjääviä jäseniä arvokkaasta työstä ja toivottaa uudet jäsenet tervetulleiksi työskentelemään sananvapauden puolesta. Lämmin kiitos kaikille.
Fenix Helsinki ry:n kotisivu
Marja Helanderin kotisivu
Suoma PENa sátnefriijavuođabálkkášupmi Ujuni Ahmedii ‒ Bálkkášupmin Marja Helandera dáidda
Suoma PEN -klubba lea juolludan sátnefriijavuođabálkkášumi olmmošriekteáššedovdi Ujuni Ahmedii. Bálkkášupmin geigejuvvui dáiddaduodji “Čázi duohken nubbi máilbmi”, man dáiddar Marja Helander lea skeŋken. Suoma PEN-klubba doalai maiddái jahkečoahkkima 12.2.2020. Stivrii válljejuvvui nuppe háve sámi ovddasteaddji (jurista Oula-Antti Labba).
Suoma PEN-klubba jagi 2020 sátnefriijavuođabálkkášumi oažžu olmmošriekteáššedovdi Ujuni Ahmed. Bálkkášupmi juogáduvvui Suoma PEN-klubba jahkečoahkkima oktavuođas Helssegis 12.2.2020.
Suoma PEN-klubba juohká sátnefriijavuođabálkkášumi juohke jagi. Ovdal dan leat ožžon Johanna Vehkoo (2019) Kai Ekholm (2018), Sunniva Drake (2017), Matti Suurpää (2016), Abdirahim Hussein (2015), Kimmo Oksanen (2014), Eva Neklyaeva (2013) ja Ville Ranta (2012). Bálkkášupmin lea álo dáiddaduodji, man muhtin dáiddar lea skeŋken.
Ujuni Ahmed lea olmmošriekteáššedovdi ja servodatváikkuheaddji. Ahmed geavaha iežas sátnefriijavuođa bealuštit daid nissonolbmuid ja nieiddaid, geat leat heajumus sajádagas suopmelaš servodagas.
Ujuni Ahmed lea bargan World Vision -organisašuvnna áššedovdin ja Fenix Helsinki -searvvi doaimmajođiheaddjin. Fenix Helsinki lea máŋgakultuvrralaš suopmelaččaid jienaguottiheaddji ja dat bargá erenoamažit sisafárrejeaddjiid servošiiguin.
Ujuni Ahmed lea hállan olu nissonolbmuid sohkaealániid čuohpadeami vuostá, ja maiddái gudnái laktaseaddji ráddjema ja veahkaválddi vuostá.
Olmmošrievttit eai šatta eaige seaillo guoros sajis. Dárbbašuvvojit roahkkadis ja sitkadis olbmot, geat barget dan ovdii, ahte miehtá máilmmi olmmošrievttit nannejuvvojit ja olmmošriekteloavkideamit čalmmustahttojuvvojit.
Ujuni Ahmed lea jahkeviisáid geavahan iežas sátnefriijavuođa, go son lea bealuštan buohkaid rievtti ovttaveardásaš olmmošrivttiide, ja go son lea geahččalan buoridit daid olbmuid sajádaga, geaid lea váttis bealuštit iežaset rivttiid. Dát lea dagahan dan, ahte Ujuni Ahmed lea heađuštuvvon ja áitojuvvon. Son lea lihkká roahkkadit bargan sátnefriijavuođa ja olmmošvuoigatvuođaid beales. Ujuni Ahmed lea maid doaibman ovdagovvan sidjiide, geaidda sátnefriijavuođa geavaheapmi mearkkaša persovnnalaš riskka.
Sámi dáiddar Marja Helander skeŋkii bálkkášumi
Sátnefriijavuođabálkkášupmin Ujuni Ahmedii geigejuvvui sámi dáiddar Marja Helandera dáiddaduodji “Čázi duohken nubbi máilbmi”.
Marja Helandera mii dovdat čuovgagovva- ja videodáiddarin, ja maid oanehisfilmmaid bagadallin. Son váldá iežas dáidagis dávjá beali vehádagaid ja eamiálbmogiid beales. Marja Helander lei okta jagi 2019 Suopma- bálkkášumi vuostáiváldiin.
Ođđa lahtut stivrii ‒ mielde fas sámi ovddasteaddji
Suoma PEN -klubba doalai jahkečoahkkima 12.2.2020 Helssegis ja válljii ođđa lahtuid stivrii. Mielde lea vuot maid sámi lahttu. Ođđa lahtut leat suomaruoŧŧelaš girječálli, doaimmaheaddji ja oahpaheaddji Sabine Forsblom, sápmelaš jurista ja dutki Oula-Antti Labba, ja arábagiela jorgaleaddji, dutki ja diehtogirječálli Joonas Maristo.
Labba bođii stivrii Pirita Näkkäläjärvi sadjái. Ekonoma ja media- ja gulahallandiehtágiid magisttar Pirita Näkkäläjärvi doaimmai Suoma PEN-klubba stivrras jagi 2019. Son lei vuosttas sápmelaš Suoma PEN-klubba stivrras. Jagis 2019 Suoma PEN-klubba ordnii vuosttas háve ságastallandilálašvuođaid sámeáššiin ja sámi girjjálašvuođas. Dáhpáhusat ledje Ijahis idja -festiválas Anáris, Suoma álbmotmuseas Helssegis ja Helssega girjemeassuin.
Suoma PEN-klubba stivrras báziiga eret maid girjjálašvuođa emeritusprofessor Clas Zilliacus ja stáhtadiehtágiid doavttir Mojibur Doftori. Stivrra lahttun jotket ain čájálmasgirječálli-ealligovvagiehtačálli Veera Tyhtilä (sátnejođiheaddji); filosofiija doavttir ja historjjádutki Oula Silvennoinen (várresátnejođiheaddji); girjéčálli, dokumeantabagadalli ja doaimmaheaddji Elina Hirvonen; girječálli-giehtačálli Nina Honkanen; friddja doaimmajeaddji, kritihkar ja diehtogirječálli Heikki Jokinen; ja diktačálli, multimediaartista Daniel Malpica.
Suoma PEN lea jagis 1928 vuođđuduvvon girječálliid álbmogiidgaskasaš sátnefriijavuođaorganisašuvdna. Dat gullá álbmogiidgaskasaš PEN-organisašuvdnii, mii doaibmá 100 riikkas. Vuođđogirjjis mielde PEN bealušta ja ovddida girjjálašvuođa sihke dáidaga ja cealkima friijavuođa miehtá máilmmi.
