Suomen PEN – Finlands PEN on vuonna 1928 perustettu kirjailijoiden kansainvälinen sananvapausjärjestö. Se on osa yli 100 maassa toimivaa PEN Internationalia. Peruskirjansa mukaisesti PEN puolustaa ja edistää kirjallisuutta, taiteen- ja sananvapautta ja kansakuntien välistä yhteisymmärrystä. PEN pyrkii vaikuttamaan hallituksiin ja viranomaisiin sekä yleiseen mielipiteeseen kaikkialla maailmassa näiden ihanteiden toteuttamiseksi.
Suomen PEN seuraa sananvapauden tilaa, järjestää keskustelutilaisuuksia, kirjallisuustapahtumia, tekee kannanottoja, julkaisee kaunokirjallisia ja muita kirjoituksia ja tukee kunniajäseniksi valitsemiaan, mielipiteittensä vuoksi vangittuja kirjailijoita ja toimittajia sekä toimii heidän vapauttamisekseen. Suomen PEN osallistuu PEN Internationalin toimintaan kansainvälisissä kokouksissa ja olemalla yhteistyössä muiden maiden PEN-keskusten kanssa.
VUOSIKOKOUS
Yhdistyksen vuosikokous järjestettiin 5.2.2014 Pressiklubilla. Puheenjohtajana toimi Antti Kasper. Yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi ja Jarkko Tontin seuraajaksi kolmivuotiskaudeksi 2014–2016 valittiin kirjailija Sirpa Kähkönen. Erovuoroiset johtokunnan jäsenet Jukka Koskelainen ja Leena Parkkinen valittiin uudelleen kolmivuotiskaudelle. Johtokunnan uudeksi jäseneksi valittiin Juha Pekka Pulkkinen kesken kauden johtokunnasta eronneen Tiina Raevaaran tilalle.
Marianne Bargum, Vilja-Tuulia Huotarinen ja johtokunnan kiitokset Jarkko Tontille.
Vuosikokouksessa julkistettiin vuoden 2014 Suomen PENin sananvapauspalkinnon voittaja Kimmo Oksanen.
JOHTOKUNTA
Vuosikokouksen valitsemaan johtokuntaan kuuluivat vuonna 2014 puheenjohtaja Sirpa Kähkönen, varapuheenjohtaja Marianne Bargum ja johtokunnan jäseninä Jukka Laajarinne, Vilja-Tuulia Huotarinen, Jukka Koskelainen, Tiina Lehtoranta, Leena Parkkinen, Juha Pekka Pulkkinen ja Iida Simes. Johtokunnan sihteerinä toimi Johanna Sillanpää.
Johtokunta kokoontui vuonna 2014 kahdeksan kertaa ja kokoontui myös sähköpostitse.
Writers in Prison -komitea (WiPC, Vangittujen kirjailijoiden komitea)
Writers in Prison -komitea toimi vuonna 2014 vangittujen kirjailijoiden puolesta eri tavoin. Vetoomuskirjeitä oli esillä tilaisuuksissa ja yleisölle kerrottiin vangittujen kirjailijoiden ja toimittajien tilanteesta. Adoptiovankimme eli kunniajäsenemme, iranilainen juristi ja journalisti Nasrin Sotoudeh, ruotsalais-eritrealainen journalisti ja kirjailija Dawit Isaak olivat vetoomusten kautta esillä kirjamessuilla ja muissa tilaisuuksissa.
Tammikuussa Suomen PENin turvakaupunkikirjailija Oksana Tselysevalle myönnetiin kansainvälinen Oxfam Novibin ja PEN Internationalin Free Expression Award 2014.
Helmikuussa Suomen PEN osallistui PEN Internationalin Out in the Cold -kampanjaan, jossa nostettiin esiin Venäjän sananvapausongelmia Sotšin olympialaisten yhteydessä. Kampanjatietoa ja materiaalia levitettiin verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.
4.6.2014 vietettiin Tiananmenin joukkomurhan vuosipäivää.
Toimittaja Anna Politkovskajan murhasta tuli 7.10.2014 kuluneeksi kahdeksan vuotta. Amnesty Internationalin järjestämässä muistomielenilmauksessa PEN:in edustaja Marianne Bargum toi puheenvuorossaan terveisiä Bishkekin kongressista ja kertoi Suomen PEN:in tukevan sananvapautta ja sen puolesta kamppailevia Venäjällä. Iida Simeksen muistokirjoitus Anna Politkovskajalle julkaistiin Suomen PEN:in Vapaa sana -kirjoitussarjassa.
Joulukuussa Kiseleffin kirjatalolla vedottiin Dawit Isaakin, kiinalaisen toimittajan Gao Yun, iranilaisen opettajan ja runoilijan Mahvash Sabetin ja Kirgisian uzbekkiaktiivin Azimjon Askarovin vapauttamisen puolesta.
Writers in Prison -komitean puheenjohtajana toimi Iida Simes.
Naiskirjailijakomitea (NKK, Women Writers’ Committee)
Naiskirjailijakomitea järjesti vuoden 2014 aikana useita tilaisuuksia, joissa tuotiin esille kotimaisten ja ulkomaisten naiskirjailijoiden tilannetta.
Naiskirjailijakomitea järjesti 14.2. Villa Kivessä yhteistyössä Kivi-talo Säätiön kanssa perinteisen Ystävänpäivän kirjailijaillan otsikolla ”Poikien välisestä ystävyydestä”. Tilaisuudessa kuultiin Juha Itkosta, Riku Korhosta ja Markku Kaskelaa. Illan päätteeksi musisoi harmonikansoittaja ja säveltäjä Meri-Tuuli Saarnio soololevyltään Nieve.
Kuva: Nicklas Häggblom
Naiskirjailijakomitea järjesti Eduskuntatalon portailla 22.4. tempauksen kielten välisen tasa-arvon puolesta, jossa kirjailijat lukivat ääneen ruotsinkielistä suomalaista kaunokirjallisuutta. Mukana lukemassa mm. Kristiina Lähde, Vilja-Tuulia Huotarinen, Leena Parkkinen, Laura Lindstedt, Barbro Holmberg ja Rosa Meriläinen.
Naiskirjailijakomitean perinteinen Ainon-päivän tilaisuus järjestettiin SKS:n juhlasalissa 9.5. Tilaisuudessa puhuivat kirjailija Laura Honkasalo, runoilija Ville Hytönen sekä kirjailija Kätlin Kaldmaa (Viron PEN, pj.). SKS:n Aino Kallas -arkistosta kertoi Ulla-Maija Peltonen. Musiikkia esitti Duo Poronheinä (Teresa Heino ja Aino Poroila). Laura Honkasalon raportti tilaisuudesta julkaistiin Vapaa sana -sarjassa.
Naiskirjailijakomitean puheenjohtajana toimi Vilja-Tuulia Huotarinen.
Kieli- ja käännöskomitea (Translation and Linguistic Rights Committee)
PEN Internationalin Gironan kielellisten oikeuksien julistuksen mukaisesti PEN puolustaa monikielisyyttä ja kielellisiä oikeuksia kaikkialla maailmassa. Erityisesti edistetään pieniä, uhattuja kieliä ja niiden kirjallisuuden kääntämistä.
Vuonna 2014 PEN Internationalin toiminnan painopisteenä oli kääntäminen ja kielelliset oikeudet. Katalonialaisessa Gironan kaupungissa järjestettiin 25–27.6.2014 kansainvälisen PENin alaisen Translation and Linguistic Rights Committeen kokous. Euroopan maiden lisäksi kokoukseen osallistui mm. Tiibetin, Japanin, Etelä-Afrikan ja Kanadan PEN-keskusten edustajia. Suomesta kokoukseen osallistui Marianne Bargum. Kokouksen jälkeen Suomen PEN julkaisi Tiibetin PENin varapuheenjohtaja Lobsang Choktan kirjoituksen Vapaa sana -sarjassa.
Kieli- ja käännöskomitean puheenjohtajana toimi Tiina Lehtoranta.
Rauhankomitea (Writers for Peace Committee)
Pen Internationalin Writers for Peace -komitea järjesti perinteisen Bledin konferenssin 7.-10.5.2014. Konferenssiin ei tänä vuonna osallistunut ketään Suomen PEN:istä.
Rauhankomitea oli aktiivinen Bishkekin kongressissa, jossa jatkettiin Bledin konferenssissa käsiteltyjen asioiden valmistelua. Lisäksi keskusteltiin tilanteista Ukrainassa, Syyriassa ja eri Afrikan maitten kriisialueilla sekä tiedotettiin Israelin ja Palestiinan välisistä konflikteista. Rauhankomitea vetosi julkilausumassaan YK:hon rauhan puolesta.
Rauhankomitean puheenjohtaja toimi Elisabeth Nordgren.
JÄSENMÄÄRÄ
Suomen PENin jäsenmäärä oli vuoden 2014 lopussa 387.
VIESTINTÄ
Verkkosivuilla (www.suomenpen.fi) tiedotettiin yhdistyksen toiminnasta. Vapaa sana -sarjassa ilmestyi 14 kirjoitusta: runoja, esseitä ja puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista. Myös Facebook-sivun toiminta oli aktiivista, sivulla on 1 760 seuraajaa. Erityisesti Facebookin avulla on kerrottu myös Kansainvälisen PEN:in uutisista ja kampanjoista. Jäsensähköpostissa tiedotettiin yhdistyksen tilaisuuksista ja muusta toiminnasta sekä ajankohtaisista ihmisoikeus- ja sanavapauskysymyksistä. Postitse lähetettiin kaksi jäsenkirjettä sekä Marianne Bargumin ja Vilja-Tuulia Huotarisen toimittama Vapaasanakirja.
VAPAA SANA 2014
1. Cathal Sheerin: “Out in the Cold: Russia and the Sochi Winter Games”
2. Jukka Koskelainen: “TARUJEN MATKAAJAN SATTUMAT TROPIIKISSA eli demonikraattinen näkemys sananvapauden mahdolliseen puutteeseen”
3. Gil Won-Lee: Runoja
4. Riitta Cankoḉak: Hurilere Mektuplar
5. Laura Honkasalo: Sudenmorsiamen jäljissä
6. Jukka Laajarinne: Sanomattomuuden vapaus
7. Essi Kummu: Muuan uskonyhteisön jäsenten hengellinen häpeämurha
8. Lobsang Chokta Trotsik: Tiibetiläisen tarina
9. Panu Pulma: Kaaleen kieli – kuoleva kieli?
10. Iida Simes: Hänen äänensä kertoo tahdosta
11. Marianne Bargum: Kongressi vastakohtien Kirgisiassa
12. Johanna Sillanpää: Tahdon asia
13. Lari Kotilainen: Pienten kielten puhujat
14. M. R. Doftori: Globaali radikaali islam: muslimien on aika rikkoa hiljaisuus
YLEISÖTAPAHTUMAT
15.1. järjestettiin runotilaisuus ’Neljä runoilijaa, neljä kieltä’ Arkadia-kirjakaupassa Helsingin Nervanderinkadulla. Tilaisuudessa kuultiin Tua Forsströmin, Kári Tuliniuksen (IS), Jarkko Tontin ja Vilja-Tuulia Huotarisen runoja suomen, ruotsin, islannin ja englannin kielillä.
Vilja-Tuulia Huotarinen ja Tua Forsström.
13.3. Turkin PEN:in puheenjohtaja, runoilija Tarik Günersel vieraili Helsingissä. Vierailun yhteydessä järjestettiin yleisötilaisuus kirjakauppa Arkadiassa, jossa Günersel luki runojaan ja keskusteli Turkin sananvapaustilanteesta Suomen PEN:in vieraana.
24.8. Suomen PEN järjesti yhteistyössä Runokuu-festivaalin ja Helsingin kaupungin rakennusviraston kanssa Runopuutarha-tilaisuuden Talvipuutarhassa. Jyrki Heikkinen ja Jukka Koskelainen keskustelivat runouden ja julkaisemisen vapaudesta sekä lukivat runojaan. Runopuutarhassa nähtiin myös Jenni Hurmerinnan ja Anna-Sofia Sysserin runoesitys.
6.12. Suomen PEN, Sadankomitea ja Kiila ry järjestivät Itsenäisyyspäivän matinean Cafe Mascotissa Helsingissä. Vilja-Tuulia Huotarinen ja Islannin PEN:in Kári Tulinius lukivat tilaisuudessa runojaan.
MEDIASSA
5.2. TS: PEN luovutti sananvapauspalkinnon toimittaja Kimmo Oksaselle
5.2. HS: PENin sananvapauspalkinto HS:n toimittajalle Kimmo Oksaselle
5.2. SS: Kirjailija Sirpa Kähkösestä Suomen PEN:in puheenjohtaja
6.2. KSML: Kulttuurihenkilöt kautta maailman vetoavat Venäjän sananvapauden puolesta
6.2. TS: Kulttuurihenkilöt vetoavat Venäjän sananvapauden puolesta
Maaliskuu: Marianne Bargumin artikkeli Tarik Günerselin vierailusta ja Turkin sananvapaustilanteesta HBL:ssa.
22.4. PEN:in naiskirjailijakomitean lukutempaus Eduskuntatalon portailla kielten välisen tasa-arvon puolesta. Tapauksesta uutisoivat HBL ja Svenska Yle: De slåss för svenskan – med högläsning
9.10. HS: Hannu Launonen kieltäytyi merkittävästä palkinnosta Unkarissa
11.12. YLE: Kustantajat: Kirjamessujen Venäjä-teeman moniäänisyys varmistettava
SANANVAPAUSPALKINTO
Vuosikokouksessa 5.2. julkistettiin Suomen PENin sananvapauspalkinnon saaja toimittaja, tietokirjailija ja kolumnisti Kimmo Oksanen (s. 1960).
Kimmo Oksanen ja Marjatta Tapiolan maalaus ”Kaksi kalloa”
Kimmo Oksanen on tarttunut aiheisiin, joita voi pitää vähintäänkin vaikeina: Hän on kirjoittanut Suomessa asuvista romanikerjäläisistä useita juttuja (varsinkin vuosina 2006 – 2010). Hän on pohtinut kerjäämisen syvimpiä ongelmia ja taustoja kuten vääristyneitä yhteiskunnallisia rakenteita. Oksanen on korostanut sitä, ettei köyhän ihmisen halveksiminen tai poistaminen näköpiiristä ole mikään ratkaisu.
Oksanen on rohkea ja tinkimätön kirjoittaja, joka ottaa aiheestaan selvää ja tutkii sitä tarkkaan erikulmista. Romaneista kirjoittaessaan hänelle ei ole riittänyt mennä siitä missä aita on matalin. Hän on keskustellut romaneiden kanssa sekä Suomessa että ongelman alkulähteillä, Romaniassa. Oksasta ei ole lannistanut rankka negatiivinen ja rasistissävyinen palaute, jota on kuulemma tulvinut, eikä hän ole sortunut itsesensuuriin. Pelottavatko vihaa uhkuvat sähköpostit, keskusteltiin Tietokirja.fi -tapahtumassa syksyllä 2013. Panelisti-Oksaselle haukut olivat kuin bensaa liekkeihin: ”Sellaisestahan minä innostun vaan enemmän”, Oksanen huudahti.
Kimmo Oksanen kirjoittaa Huomio! Romaneja tiellä -teoksen artikkelissa vuonna 2012: ”[Runoilija Paul Polansky sanoi että] jos näen epäoikeudenmukaisuutta, puutun siihen. Tuon motiivin jakavat myös useimmat toimittajat, ainakin uransa varhaisvaiheessa.”
Oksasta arvostetaan toimittajakollegoiden keskuudessa rehellisen ja humanistisen työtapansa takia. Suomen PEN toivookin, että muut journalistit saavat häneltä hyviä vaikutteita tärkeään työhönsä.
Suomen PENin sananvapauspalkintona Kimmo Oksaselle luovutettiin kuvataiteilija Marjatta Tapiolan lahjoittama maalaus ”Kaksi kalloa”.
Vuonna 2014 PENin toiminnan yhtenä painopisteenä ympäri maailmaa on kirjallisuuden kääntäminen ja kielelliset oikeudet. PEN muistuttaa, että romanien kielelliset ja kulttuuriset oikeudet eivät toteudu asianmukaisesti missään Euroopan maassa.
KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
14.5. Marianne Bargum, Iida Simes ja Sirpa Kähkönen lounastivat kirjailija Ljudmila Ulitskajan ja hänen kustantajansa Touko Siltalan kanssa. Keskusteltiin Venäjän sananvapaustilanteesta ja Venäjän PEN:in näkymistä.
24.5. puheenjohtaja Sirpa Kähkönen tapasi Meksikon PEN:in entisen puheenjohtajan Jennifer Clementin sekä esiintyi tämän kanssa Maailma kylässä -tapahtuman yhteydessä Kansallisteatterin Lava-klubilla.
9.6. Varapuheenjohtaja Marianne Bargum osallistui Tukholman PEN-konferenssiin, jossa keskusteltiin Venäjän ja Ukrainan tilanteesta. Tilaisuuteen osallistuivat mm. John Ralston Saul, Ljudmila Ulitskaja, Jarkko Tontti, Tomas Tranströmer ja Mario Vargas Llosa. Tilaisuudessa laadittiin julkilausuma ”Venäjän ja Ukrainan PEN yhtenä rintamana propaganda-aaltoa vastaan”, joka julkaistiin 11.6.
11.6. PEN Internationalin puheenjohtaja John Ralston Saul vieraili Helsingissä. Hän lounasti ravintola Bellevuessa Marianne Bargumin, Jarkko Tontin ja Sirpa Kähkösen kanssa. Lounaalla keskusteltiin ajankohtaisista sananvapaus- ja järjestöasioista. Illalla järjestetyssä jäsentilaisuudessa Rikhardinkadun kirjastossa keskustelivat kehitysministeri Pekka Haavisto ja John Ralston Saul. Keskustelua johdatteli Sirpa Kähkönen.
Pekka Haavisto, John Ralston Saul ja Sirpa Kähkönen. Kuva: Jarkko Tontti.
21.8. Sirpa Kähkönen tapasi Viron PEN:in edustajat Eeva Parkin ja Kätlin Kaldmaan. Suunniteltiin tulevaa tilaisuutta Suomessa.
24.8. Sirpa Kähkönen tapasi Sigtunan kirjallisuusfestivaaleilla Ruotsissa Ruotsin PEN:in puheenjohtajan Ola Larsmon. Keskusteltiin tulevasta Bishkekin kongressista sekä yhteistyömahdollisuuksista.
29.9.-2.10. järjestettyyn Kansainvälisen PEN:in kongressiin Bishkekissä Kirgisiassa osallistuivat Suomen PEN:in edustajina Marianne Bargum, Iida Simes sekä Leena Parkkinen. Suomen PEN:in tuella Bishkekin kongressiin osallistuivat HBL:n ja Svenska Dagbladetin kirjeenvaihtaja, kirjailija Anna-Lena Laurén kansainvälisenä asiantuntijavieraana sekä Ukrainan PEN:in Andrei Kurkov. Lisäksi Elisabeth Nordgren oli kongressissa mukana Kansainvälisen PEN:in Search Committeen jäsenenä ja Jarkko Tontti Kansainvälisen PEN:in treasurerin toimessa.
Iida Simes, Elisabeth Nordgren, Leena Parkkinen Bishkekissä. Kuva: Jarkko Tontti
MUUTA TOIMINTAA
Ulkoasiainministeriön kansainvälisten ihmisoikeusasioiden neuvottelukunnassa Suomen PENin edustajana toimi Jarkko Tontti ja varaedustajana Iida Simes.
20.1. PEN järjesti yhdessä Toimittajat ilman rajoja kanssa workshopin Onko Turkissa sananvapautta? Ravintola Vltavan kabinetissa. Miten raportoida maasta, jossa hyvä dokumentti voi johtaa elinkautiseen vankeuteen? Toimittajat Minna Nalbantoglu ja Saana-Maria Jokinen kertoivat ilmaisuvapaudesta Turkissa ja valottivat, miten pystyvät raportoimaan maan tilanteesta todenmukaisesti ja samalla suojelemaan lähteitään.
7.5. PEN:in edustajat Marianne Bargum, Iia Simes ja Sirpa Kähkönen keskustelivat HIAP:n (Helsinki International Artists’ Program) edustajien kanssa turvakaupunkikirjailijasuunnitelmista ja yhteistyöstä.
5.6. Jukka Laajarinne edusti PEN:iä Arktinen ulottuvuus -työryhmässä, joka pyrkii edistämään ugrilaisia pieniä kieliä puhuvien lasten ja nuorten äidinkielen taitoa.
30.9. Suomen PEN julkisti kääntäjä Hannu Launosen tiedotteen, jossa hän kieltäytyy unkarilaisesta Janus Pannonius -palkinnosta.
4.10. ’PEN-kirjailijoita kautta aikain’. Suomen PENin tilaisuudessa Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla Vilja-Tuulia Huotarinen, Lauri Otonkoski, Kristiina Lähde ja Jani Saxell lukivat teoksiaan. Yhdistyksen entinen puheenjohtaja Lauri Otonkoski kertoi PEN:in toiminnasta ja historiasta. Yhteistyössä Suomen Kirjailijaliitto.
26.10. ’Mistä puhutaan, kun puhutaan sananvapaudesta?’ Suomen PEN:in keskustelu Helsingin Kirjamessuilla järjestettiin Suomen Kirjailijaliiton Takauma-lavalla; puhujina Sirpa Kähkönen, Jukka Laajarinne, Leena Parkkinen ja Jarkko Tontti. Tilaisuudessa vedottiin Suomen PEN:in kunniajäsenen Dawit Isaakin vapauttamisen puolesta.
Leena Parkkinen, Sirpa Kähkönen, Jarkko Tontti ja Jukka Laajarinne Helsingin Kirjamessuilla
7.11.2014 Sirpa Kähkönen ja Jarkko Tontti neuvottelivat Ulkoministeriön ihmisoikeusasiamiehen Rauno Merisaaren kanssa.
28.11.2014 Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi ja entinen päätoimittaja Riikka Venäläinen luovuttivat saamansa Kompassiruusu-palkinnon sananvapausjärjestöille, näiden joukossa Suomen PEN. Sanomatalossa järjestetyssä tilaisuudessa Suomen PEN:iä edustivat Marianne Bargum ja Sirpa Kähkönen.
9.12. Media, Security, Central Asia -seminaari Helsingin yliopistolla. Iida Simes ja Marianne Bargum ja osallistuivat.
Joulukuussa 2014 käytyjen neuvottelujen jälkeen Suomen PEN ryhtyi Helsingin kirjamessujen yhteistyökumppaniksi tavoitteena rakentaa moniäänistä Venäjä-teemamaatapahtumaa.
