Lyhyesti
Suomen PEN on vuonna 1928 perustettu kirjailijoiden sananvapausjärjestö, joka on osa yli 100 maassa toimivaa kansainvälistä kattojärjestöä PEN Internationalia. Peruskirjansa mukaisesti PEN puolustaa ja edistää kirjallisuutta, taiteen- ja sananvapautta ja kansakuntien välistä yhteisymmärrystä. PEN järjestää tiedotusta, tapahtumia, kirjallisia julkaisuja ja keskustelutilaisuuksia. PEN puolustaa vainottuja kirjailijoita ja toimittajia sekä Suomessa että ulkomailla, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä mediassa että ministeriöihin ja viranomaisiin vedoten ja pyrkii luomaan yhteiskunnassa yhteyksiä ja pelosta vapaata keskustelua. PENin toimialoihin kuuluvat siis kulttuuri, ihmisoikeudet ja yhteiskunnallinen työ.
Olennainen osa PENin työtä on yhteydenpito muihin PEN-keskuksiin ympäri maailman. Näin organisaatio pystyy levittämään tietoa ajankohtaisista asioista kussakin maassa ja nostamaan esiin kysymyksiä, joita kyseisissä maissa ei mahdollisesti voida julkisesti kysyä. Järjestön edustajat osallistuvat kattojärjestön kansainvälisiin kokouksiin.
Tämän hetken keskeisiä toiminnan huomiopisteitä ovat mm. vihapuheen analysointi ja rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun luominen, digitalisaation tuomat haasteet sananvapaudelle, globaalisti lisääntyvä aggressio toimittajia kohtaan, sekä tutkijoiden ja tiedekirjoittajien kohtaamat vaientamisyritykset.
Erityistoiminnan alueita: 1. Vainottujen kirjailijoiden komitea, 2. Kieli- ja käännöskomitea, 3. Naiskomitea 4. Rauhankomitea, 5. Tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea.
Yhdistys myös tuo Suomeen kansainvälisiä vieraita ja pyrkii viemään suomalaista kulttuuria kansainvälisten tahojen ulottuville.
Tavoitteet
Suomen PEN on kokonaan vapaaehtoisvoimin toimiva järjestö, joka tukee sananvapautta, ihmisoikeuksia ja pelosta vapaata yhteiskunnallista keskustelua. PEN puolustaa kaikkien vähemmistöjen oikeuksia ja pyrkii kitkemään vihaa ja väärinymmärryksiä. PEN puolustaa sananvapautta ja jokaisen oikeutta ilmaista itseään ja ajatuksiaan ilman pelkoa. PEN toimii pienten kielten puolustajana ja pyrkii käännöstyön tukemisella luomaan siltoja ja yhteisymmärrystä.
Sananvapauskysymykset ovat muuttuneet tiedonvälityksen pirstaloitumisen, sosiaalisen median kasvun ja globalisaation vuoksi yhä monimutkaisemmiksi. Voimistunut nationalismi, poliittinen polarisaatio ja erilaisten ääriliikkeiden nousu ovat korostaneet neutraalin, neuvottelevan välitystoiminnan merkitystä. Kansainvälisen PENin ja Suomen PENin yhteisenä tavoitteena on luoda konfliktitilanteissa propagandasta vapaita keskusteluareenoita.
Vuosi 2019 oli Suomen PEN:in 91. toimintavuosi. Vuonna 2019 Suomen PEN on panostanut erityisesti kansainvälistymiseen, tutkijoiden, toimittajien ja tietokirjailijoiden tilanteeseen, sekä alkuperäiskansojen asemaan. Johtokunnan jäsenet ovat osallistuneet Kieli- ja käännöskomitean alkuperäiskansojen kokoukseen Meksikon Chiapasissa, Vainottujen kirjailjoiden komitean kokoukseen Rotterdamissa ja kongressiin Filippiineillä.
Suomen PEN jatkoi ja syvensi yhteistyötä suomalaisten tutkijajärjestöjen kanssa tavoitteenaan kasvattaa synergiaa aloilla, joilla sananvapauden, vihapuheen ja itsesensuurin kysymykset ovat keskeisiä. Olemme aloittaneet yhteistyön Suomen tietokirjailijat ry:n ja Tiedetoimittajain liiton kanssa ja jatkaneet yhteistyötä Toimittajat ilman rajoja -järjestön kanssa.
Tärkeänä painopistealueenaan Suomen PEN pitää edelleen ICORN-turvakaupunkiresidenssin saamista Suomeen: kaikissa muissa Pohjoismaissa tällainen residenssi (tai useampia residenssejä) toimii, ja Suomen olisi ehdottomasti päästävä mukaan ICORN-verkostoon (International Cities of Refuge Network).
Vuonna 2019 Suomen PEN on panostanut erityisesti kansainvälistymiseen, tutkijoiden, toimittajien ja tietokirjailijoiden tilanteeseen, sekä alkuperäiskansojen asemaan. Vuoden vieraita ovat olleet mm. kirjailija Nancy Saili Sambiasta ja kolumbialainen kirjailija-toimittaja Elizabeth Torres.
PEN Islannin puheenjohtaja Sjón vieraili Suomessa keskustelemassa johtokunnan kanssa.
Ukrainan PEN:in puheenjohtaja Andrii Kurkov vieraili Kansainvälisessä illassa, jossa lukivat runoja runoilijat Yassen Ghaleb (Irak), Nkosilathi Emmanuel Moyo (Zimbabwe) ja Daniel Malpica (Meksiko). Olemme aloittaneet yhteistyön Suomen tietokirjailijat ry:n ja Tiedetoimittajain liiton kanssa ja jatkaneet yhteistyötä Toimittajat ilman rajoja -järjestön kanssa ja järjestäneet tilaisuuden historian ja sananvapauden suhteesta Kansallismuseossa. Vuonna 2019 Suomen PEN järjesti myös saamelaista kirjallisuutta ja kieltä käsitteleviä tilaisuuksia mm. Ijahis idja- eli Yötön yö -festivaalilla Inarissa ja Helsingin Kirjamessuilla. Syksyllä ja talvella 2019 Suomen Penin johtokunnan jäsenet seurasivat Helsingin hovioikeudessa toimittaja Jessikka Aron vainoamiseen liittyvää oikeudenkäyntiä. Johtokunnan varapuheenjohtaja Oula Silvennoinen ja jäsen Elina Hirvonen kirjoittivat oikeudenkäynnin prosessista kannanoton, joka julkaistiin Penin sivujen lisäksi Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissa.
PENin rooli kommentoijana myös virallisille tahoille ja mediaan on tärkeä, mutta tärkeä on myös ns. pimentoon jäävä työ, joka tapahtuu, kun puolustetaan uhattuja taiteilijoita, tutkijoita tai journalisteja vaikeissa tilanteissa.
Toiminta on jatkuvassa kasvussa yhteiskunnallisen kysynnän johdosta ja aktiivit työskentelevät tiiviisti pyrkien vastaamaan useisiin pyyntöihin ja toiveisiin. Toimintatapojen kirjo on laaja ja uusia toimintamalleja tutkitaan jatkuvasti.
Perustiedot
Jäsenet
Suomen PEN:in jäsenmäärä 31.12.2019 oli 368 jäsentä. Suomen PENin jäseneksi voi hakea jokainen Suomen Kirjailijaliiton, Finlands Svenska Författareförening rf:n, Suomen Näytelmäkirjailijaliiton, Finlands Svenska Dramatikerförbundin ja Suomen Arvostelijain liiton jäsen. Myös muut kulttuurielämässä tai tieteellisessä julkaisutoiminnassa ansioituneet hakijat otetaan huomioon.
Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokous järjestettiin 13.2.2019. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Jouni Inkala. Yhdistyksen puheenjohtaja Venla Hiidensalon seuraajaksi valittiin Veera Tyhtilä, joka oli jo hoitanut tehtävää Hiidensalon vuodenvaihteessa alkaneen vanhempainvapaan ajan. Varapuheenjohtajaksi Tyhtilän tilalle valittiin Oula Silvennoinen. Uusina jäseninä johtokuntaan liittyivät Elina Hirvonen, Clas Zilliacus, Daniel Malpica, Nina Honkanen, Pirita Näkkäläjärvi ja Heikki Jokinen. Johtokunnassa jatkoi Mojibur Doftori, joka oli valittu aiemmin kaudelle 2017-2020.
Vuosikokouksessa julkistettiin vuoden 2019 Suomen PEN:in sananvapauspalkinnon saaja Johanna Vehkoo (ks. kohta Sananvapauspalkinto).
Johtokunta
Vuosikokouksen valitsemaan johtokuntaan kuuluivat vuonna 2019 puheenjohtaja Veera Tyhtilä, varapuheenjohtaja Oula Silvennoinen ja jäsenet Mojibur Doftori, Elina Hirvonen, Nina Honkanen, Heikki Jokinen, Daniel Malpica, Pirita Näkkäläjärvi ja Clas Zilliacus. Mojibur Dohtori luopui jäsenyydestään kesken vuoden omista kiireistään johtuen.
Johtokunnan sihteerinä toimi tammi-maaliskuussa Kirsi Reinola ja huhtikuusta alkaen Leena Manninen.
Johtokunta kokoontui yhteensä 7 kertaa: 8.1.2019, 27.1.2019, 3.3.2019, 11.4.2019, 30.5.2019, 20.8.2019 ja 25.11.2019. Lisäksi järjestettiin sähköpostikokouksia.
Toiminta kotimaassa
Vuonna 2019 PEN järjesti kotimaan toimintaa mm. Helsingissä, Turussa, Inarissa, Lahdessa ja Porissa.
Poimintoja toiminnasta:
Sananvapauden tarina -seminaari 29.1.2019 yhdessä Toimittajat ilman rajoja Suomi ry ja Eurooppalainen Suomi ry:n kanssa. Seminaarin alustajana toimi dosentti, kirjailija Riku Neuvonen (Sananvapauden historia Suomessa). Keskustelemassa teemasta olivat päätoimittaja Minna Holopainen (STT), puheenjohtaja Sirpa Kähkönen (Kirjailijaliitto) ja tutkijoiden komitean puheenjohtaja Oula Silvennoinen (PEN). Keskustelua johti Toimittajat ilman rajoja ry:n puheenjohtaja Jarmo Mäkelä. Globaalikeskus, Helsinki.
Naiskomitea järjesti jo perinteeksi muodostuneet Ainon nimipäivät yhdessä SKS:n ja Aino Kallas Seuran kanssa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa puhuivat kirjailijat Virpi Hämeen-Anttila, Juhani Karila ja Suvi Ratinen.
Kansainvälisessä illassa maaliskuussa kutsuvieraana oli Ukrainan PEN:in puheenjohtaja Andreii Kurkov, jota haastattelivat historioitsija Oula Silvennoinen ja kirjailija Elina Hirvonen.
Lahden kansainvälisessä kirjailijakokouksessa kesäkuussa paneeliin osallistui PEN:in vieraana kirjailija Nancy Saili Sambiasta. Saili huomioitiin myös YLEn pääuutislähetyksessä, jossa hän oli haastateltavana.
Porin SuomiAreenassa heinäkuussa PEN:in tilaisuudessa keskustelivat eduskunnan puhemies Matti Vanhanen, toimittaja Rauli Virtanen ja pj Veera Tyhtilä. Keskustelua moderoi kirjailija ja PENin naistoimikunnan pj Nina Honkanen.
Inarin Ijahis Idja- eli Yötön yö -festivaalilla elokuussa järjestettiin ensimmäinen osa “Gollegiella – Kultakieli” -keskustelusarjasta. YK:n alkuperäiskansojen kielten teemavuoden kunniaksi “Ijahis idja -arena 2019: Gollegiellamet – Kultainen kielemme” -keskustelu käsitteli saamenkielistä kirjallisuutta ja yhdeksää maailmassa puhuttavaa saamen kieltä. Inarin keskustelutilaisuudessa mukana olivat varhaiskasvatusopettaja, bloggaaja ja vanhempi Niina Siltala, kirjailija Niilo Aikio, Kolttakulttuurisäätiön asiamies Mari Korpimäki ja saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio. Keskustelun veti kieli- ja käännöskomitean puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.
Erätauko-keskustelussa Suomen kansallismuseossa pidettiin keskustelutilaisuus otsikolla “Kenen tarinat, kenen historia? – Sananvapaus, muistin politiikka ja historian käyttö Euroopassa.” Keskustelijoina olivat historiantutkija Oula Silvennoinen, kirjailija Juha Itkonen, saamelainen juristi Oula-Antti Labba ja koodaus-lähettiläs Linda Liukas.
Turun Kirjamessuilla keskusteltiin teemalla “Tutkijat, tiede ja sananvapaus – missä kulkevat tieteen, asiantuntijuuden ja poliittisen puheen rajat?” Keskustelijoina politiikan tutkimuksen yliopistonlehtori, dosentti Emilia Palonen, väitöskirjatutkija Erna Bodström ja akatemiatutkija, dosentti Oula Silvennoinen.
Helsingin kirjamessuilla lokakuussa Suomen PEN oli mukana teemoilla “Kultakieli – Kirjallisuutta yhdeksällä saamen kielellä; Gollegiella – Girjjálašvuohta ovcci sámegillii” ja “On poetry & exile: Elizabeth Torres”.
”Kultakieli – Kirjallisuutta yhdeksällä saamen kielellä; Gollegiella – Girjjálašvuohta ovcci sámegillii” -tapahtuma sattui olemaan samaan aikaan saamen kielten viikon 21.-27.10.2019 aikaan. Sen kunniaksi saamenkielisen kirjallisuuden merkitystä pohtivat runoilijat Inger-Mari Aikio ja Helga West. Keskustelun veti kieli- ja käännöskomitean puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.
”On poetry & exile: Elizabeth Torres”. Kolumbialaissyntyinen runoilija, multimediataiteilija ja kääntäjä Elizabeth Torres (s. 1987) luki runojaan ja keskusteli kirjallisuudesta, muuttoliikkeestä ja sananvapaudesta runoilija Daniel Malpican kanssa. Yli 20 teosta espanjaksi ja englanniksi julkaissut palkittu kirjailija johtaa myös perustamansa Red Door -lehteä ja -galleriaa nykyisessä kotikaupungissaan Kööpenhaminassa. Hänen teoksiaan käännetään parhaillaan saksaksi, ruotsiksi ja tanskaksi.
Islannin PENin puheenjohtaja Sjón kävi Suomessa ja illasti johtokunnan kanssa. Keskusteltiin yhteispohjoismaisista suunnitelmista.
Puheenjohtaja Veera Tyhtilä osallistui varsinaisen toiminnan lisäksi esimerkiksi seuraaviin tilaisuuksiin: Human Rights Defender Event at U.S. Embassy, Finlands svenska författareförenings 100-årsfest, the Council of Europe 70th Anniversary Celebration, Suurlähettiläspäivien ministerivastaanotto, Suomi kansainvälisessä ihmisoikeusjärjestelmässä -hankeraportin julkistamistilaisuus (UM), British Embassy and SETA reception at SuomiAreena, Conference on the Interaction between Democracy, the Rule of Law and Fundamental Rights (Ministry of Justice), Ihmisoikeusliitto 40 vuotta -juhla ja Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto.
Kansainvälinen toiminta
Kongressi: Manila, Filippiinit.
PEN Internationalin 85. Kansainvälinen kongressi kokoontui Manilassa Filippiineillä.
PEN International kokoontui Filippiineillä. Kongressiin osallistui 75 PEN-keskusta neljältä mantereelta ja sen teema oli alkuperäiskansojen kielten juhlavuoden kunniaksi Speaking in tongues – Literary Freedom and Indigenous Languages.
Kongressin teemat käsittelivät mm. algoritmien ja tekoälyn vaikutusta sananvapauteen, alkuperäiskansojen kielten tulevaisuutta, naiskirjailijoiden roolia autoritäärisissä valtioissa sekä median taloudellista murrosvaihetta.
Suomen PENin edustajana kongressissa toimi puheenjohtaja Veera Tyhtilä, joka on tänä vuonna valittu myös kansainvälisen PENin Rauhankomitean varapuheenjohtajaksi. Rauhankomitean puheenjohtajana toimii Ranskan Emmanuel Pierrat. Komitean muut varapuheenjohtajat ovat Simon Mundy (Wales Center), Franc Miksa (Slovenian Pen) ja Tienchi Martin-Liao (Chinese in exile, base in Germany).
Tyhtilä osallistui komitean kokouksiin ja yleiskokoukseen, puhui panelistina taiteestaan Filippiinien Kansallismuseossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa sekä luki kutsuttuna vieraana katkelman teoksestaan Free the Word! Manila –tapahtumassa Manilan Kulttuurikeskuksessa.
Kongressissa julkaistiin yhdeksän uutta päätöslauselmaa, joista yksi oli Suomen PEN:in kansainväliselle Rauhankomitealle muotoilema, otsikolla Resolution on immigration and displaced writers. https://pen-international.org/app/uploads/RESOLTUION-ON-MIGRATION-AND-DISPLACES-WRITERS.pdf
Lisäksi Tyhtilä oli mukana muotoilemassa lausuntoa yhdessä Hong Kongin edustajien kanssa: https://pen-international.org/news/writers-for-peace-pen-demands-freedom-of-expression-and-assembly-in-hong-kong
Tarkempi kongressiraportti: https://www.suomenpen.fi/pen-internationalin-85-kansainvalinen-kongressi-kokoontui-manilassa-filippineilla/
Kieli- ja käännöskomiteoiden kokous: Chiapas, Meksiko.
Kieli- ja käännöskomiteoiden kokous järjestettiin YK:n alkuperäiskansojen kielten teemavuonna Meksikon Chiapasissa, San Cristóbalin kaupungissa. Järjestäjiin kuuluivat PEN International, UNESCO Meksiko, Chiapasin Tiede- ja taideyliopisto ja Kansallinen Alkuperäiskansojen Kielten Instituutti (Instituto Nacional de Lenguas Indígenas – INALI).
Konferenssin pääkieli oli espanja. Simultaanitulkkaus englanniksi oli tarjolla useissa tilaisuuksissa.
Suomen PENin puheenjohtaja Veera Tyhtilä osallistui kokoukseen Kieli- ja käännöskomitean puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärven puolesta ja luki yleisötilaisuudessa Näkkäläjärven kirjoittaman puheen, joka käsitteli saamelaisten tilannetta Suomessa.
Tarkempi konferenssiraportti: https://www.suomenpen.fi/kieli-ja-kaannoskomiteoiden-kongressi-jarjestettiin-toukokuun-alussa-meksikossa/
Rotterdam, Alankomaat.
PENin Writers in Prison -komitea kokoontui yhdessä ICORNin (International Cities of Refuge Network) 29.– 31.5. Rotterdamiin. Teemana oli At Home Everywhere, mikä varsin hyvin ilmentää kummankin järjestäjätahon tavoitteita kirjallisuuden ja taiteen tekijöiden turvallisuuden turvaamiseksi omassa maassaan ja/tai maanpaossa. Kokouksessa n. 300 osallistujaa (27 PEN-keskusta edustettuna).
Tarkempi konferenssiraportti: https://www.suomenpen.fi/clas-zilliacus-hemma-overallt/.
Tallinna, Viro
Heikki Jokinen osallistui PEN-keskusten alueelliseen tapaamiseen Tallinnassa. Osallistuvat keskukset olivat Ukraina, Valko-Venäjä, Pietari (Venäjä), Viro, Latvia ja Suomi. Kokouksessa keskusteltiin eri PEN-keskusten ajankohtaisista tilanteista ja toiminnasta, sekä ilmaisunvapauden tilasta kussakin maassa.
Komiteat
Vainottujen kirjailijoiden komitea (Writers At Risk Committee)
PENin edustajat raportoivat ympäri maailmaa tapahtuvista kirjailijoiden ja toimittajien murhista, kidutuksista, katoamisista, pahoinpitelyistä ja uhkailuista. Kansainvälisiä raportteja seuraamalla Suomen PENin Vainottujen kirjailijoiden komitea nostaa tapauksia julkiseen keskusteluun ja jakaa tietoja eteenpäin tiedotusvälineille, ihmisoikeustoimijoille ja muille kansalaisjärjestöille.
2010-luvulla Vainottujen kirjailijoiden komitean tietoon on tullut vuosittain 900-1100 kirjailijaan kohdistuvaa rikkomusta. Työnsä takia vuosittain tapetaan kymmenittäin kirjailijoita ja toimittajia. Kirjoitustensa takia pidätettyjä on useampi sata vuodessa.
Kunniajäsenten ja muiden vainottujen kirjailijoiden puolesta kampanjoidaan vetoomuksin ja ottamalla yhteyttä viranomaisiin kotimaassa ja ulkomailla. PEN tapaa ulkoministeriön edustajia ja muita viranomaisia ja keskustelee erityisesti adoptiovankien tilanteesta. PENin tilaisuuksissa yleisö voi vedota vangittujen kirjailijoiden puolesta. Allekirjoitetut vetoomukset lähetetään viranomaisille kyseisiin maihin tai niiden suurlähetystöihin. Komitea tekee vetoomustyötä myös messuilla ja kirjallisuustapahtumissa.
Maaliskuussa Suomen PEN kirjoitti vetoomuksen iranilaisen ihmisoikeustaistelija Nasrin Sotoudeh’n puolesta, joka tuomittiin alkuvuodesta 38 vuoden vankeuteen ja 148 raipaniskuun. Soutoudeh on Suomen PENin kunniajäsen. Tiedot tuomiosta ovat ristiriitaisia. Vetoomukseen liittyivät Suomen pyynnöstä Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin PEN-keskukset ja se lähetettiin Iranin ulkoministeri Javad Zarifille sekä Suomen Ulkoministeriön edustajille.
Muita kunniajäseniä ovat ruotsalais-eritrealainen journalisti ja näytelmäkirjailija Dawit Isaak ja kazakstanilainen Aron Atabek. Isaac on ollut vangittuna Eritreassa vuodesta 2001 saakka, eikä uusia tietoja ole saatu tuon jälkeen.
Vuoteen kuului myös iloisia uutisia, kun ukrainalainen Oleg Sentsov vapautettiin syyskuussa. Suomen PEN oli kampanjoinut Sentsovin puolesta lukuisissa eri yhteyksissä, mm. Trumpin ja Putinin huippukokouksen yhteydessä Espan lavalla järjestetyssä kulttuuritilaisuudessa. Myös Suomen tukeman palestiinalaisrunoilija Dareen Tatourin tuomio kumottiin toukokuussa.
Moni komitean käsittelemä tapaus on sen kaltainen, että tiedot täytyy salata kirjailijan turvallisuuden takia. Myös tällaisten, mm. ukrainalais- ja irakilaistaustaisten henkilöiden tueksi Suomen PEN on työskennellyt vuonna 2019.
Vainottujen kirjailijoiden komitea osallistuu PEN Internationalin vainottujen kirjailijoiden komitean ja ICORNin konferenssiin Alankomaiden Rotterdamissa, 29.-31.5.2019. Tapaamisen otsikkona oli ”At Home, Everywhere”. Kokouksessa Suomen PENiä edusti emeritusprofessori Clas Zilliacus.
Komitean puheenjohtajana toukokuuhun asti VTT Mojibur Doftori ja sen jälkeen dos. Oula Silvennoinen.
Naiskomitea (Women Writers’ Committee)
Naiskomitea kartoittaa kirjoittaviin naisiin liittyviä erityisiä sananvapaudellisia kysymyksiä ja pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan maailman kirjoittavien naisten asemaan. Komitea toimii ympäri Suomen ja järjestää kirjallisia iltoja, seminaareja, tapaamisia ja mielenosoituksia tarpeen mukaan, kirjoittaa vainotuille kirjailijoille vankiloihin, kampanjoi vainottujen naiskirjailijoiden puolesta yhteistyössä kansainvälisen naiskomitean kanssa.
Naiskomitea järjesti helmikuussa Helsingin Kansallisteatterissa ystävänpäivän kunniaksi tapahtuman, jossa esiintyivät kirjailijat Helmi Kekkonen ja Erkka Mykkänen. Heitä haastatteli komitean pitkäaikainen puheenjohtaja Vilja-Tuulia Huotarinen.
Toukokuussa 2019 Naiskomitea juhlisti yhdessä SKS:n (Suomen Kirjallisuuden Seuran) ja Aino Kallas-seuran kanssa Ainon päivää. Aino Kallas-tapahtumaan osallistuivat kirjailijat, Virpi Hämeen-Anttila, Antti Heikkinen, Juhani Karila ja Suvi Ratinen.
Vuonna 2019 Naiskomitean puheenjohtajana toimi kirjailija, seksuaalikasvattaja Nina Honkanen.
Kieli- ja käännöskomitea (Translation and Linguistic Rights Committee)
Kieli- ja käännöskomitea edistää kielten ja kulttuurien vuoropuhelua ja toimii pienten ja huonossa asemassa olevien kielten tukemiseksi. Gironan julistuksen periaatteiden mukaisesti PEN puolustaa ihmiskunnan monikielisyyttä ja kielellisiä oikeuksia kaikkialla maailmassa. Erityisesti edistetään pieniä, uhattuja kieliä ja pienten kielialueiden kirjallisuuden kääntämistä.
Kieli- ja käännöskomitea järjesti YK:n alkuperäiskansojen kielten teemavuoden kunniaksi keskustelusarjan Inarissa ja Helsingissä . Sen teemana olivat saamenkielinen kirjallisuus ja maailmassa puhuttavat yhdeksän saamen kieltä.
Inarin keskustelutapahtuma järjestettiin osana Ijahis Idja- eli Yötön yö -festivaalia elokuussa. “Ijahis idja -arena 2019: Gollegiellamet – Kultainen kielemme” -keskustelun teemana oli saamenkielisen kirjallisuuden merkitys. Mukana olivat inarinsaamenkielinen varhaiskasvatusopettaja, bloggaaja ja vanhempi Niina Siltala, pohjoissaamenkielinen kirjailija Niilo Aikio, Kolttakulttuurisäätiön asiamies Mari Korpimäki ja saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio. Keskustelun veti suomeksi kieli- ja käännöskomitean puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi ja osia siitä käännettiin saameksi ja englanniksi. Keskustelu lähetettiin suorana verkkolähetyksenä Ijahis idja -festivaalin nettisivuilla.
Keskustelusarja jatkui Helsingin kirjamessuilla lokakuussa teemalla “Kultakieli – Kirjallisuutta yhdeksällä saamen kielellä; Gollegiella – Girjjálašvuohta ovcci sámegillii”. Kieli- ja käännöskomitean puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi keskusteli etenkin saamenkielisen runouden merkityksestä runoilijoiden Inger-Mari Aikio ja Helga West kanssa. He myöskin lukivat saamenkielisiä sekä suomeksi ja englanniksi runojaan tilaisuudessa. Keskustelu sattui olemaan samaan aikaan saamen kielten viikon 21.-27.10.2019 kanssa.
Suomen PEN on alustavasti sopinut Suomen Kirjailijaliiton ja Finlands Svenska Författereförening rf:n kanssa keskustelutilaisuudesta, jossa käsitellään ulkomaalaistaustaisten kirjailijoiden asemaa Suomessa.
Kieli- ja käännöskomitean puheenjohtajana toimi Pirita Näkkäläjärvi.
Rauhankomitea (Writers for Peace Committee)
Suomen PENin Rauhankomitea pyrkii edistämään rauhantyötä, ilmaisunvapautta ja kansainvälistä yhteistyötä järjestämällä keskustelutilaisuuksia, tapahtumia ja tekemällä yhteistyötä muiden alan organisaatioiden kanssa. Rauhankomitea järjestää mahdollisuuksia kommunikaatioon eritaustaisten kirjailijoiden ja muiden tahojen välillä, ja tarjoaa siten mahdollisuuksia keskinäisen yhteisymmärryksen ja tiedon lisäämiseen.
Kansainvälinen Rauhankomitea järjestää vuosittain konferenssin, jossa PEN-kirjailijat ympäri maailmaa kokoontuvat keskustelemaan konfliktien, rauhan ja ilmaisunvapauden kysymyksistä ja luomaan tilaa keskustelulle kaikkialta maailmasta ja erityisesti konfliktialueilta saapuvien kirjailijoiden välille.
Suomen PENin Rauhankomitean rooli on keskeinen PENin kansainvälisen Rauhankomitean toiminnassa ja käynnissä olevassa uusiutumisessa pj Veera Tyhtilän tultua valituksi PENin kansainvälisen rauhankomitean varapuheenjohtajaksi 2019. Tyhtilä osallistuu aktiivisesti toiminnan suunnitteluun ja kansainväliseen yhteydenpitoon.
Kotimaan toimintaa on johtanut meksikolaistaustainen Daniel Malpica, jonka oma elämä kietoutui erikoisella tavalla Rauhankomitean toimintaan, kun Maahanmuuttovirasto perui hänen oleskelulupansa Koneen säätiön myöntämän apurahan takia. Kirjoitushetkellä prosessi on kesken.
Vuonna 2019 Rauhankomitea kirjoitti kongressia varten lausunnon otsikolla Resolution on immigration and displaced writers ja se hyväksyttiin Manilassa yksimielisesti.
Rauhankomitean puheenjohtajana toimi vuonna 2019 kirjailija, graafikko Daniel Malpica.
Tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea (Non-fiction Writers and Reseachers)
Suomen PENin vuosikokouksessa 2017 perustettu Tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea työskentelee tiedon vapauden ja saavutettavuuden puolesta PENin peruskirjan mukaisesti. Komitean syntyyn vaikutti tieteentekijöiden huoli kaventuvasta sananvapaudesta ja tutkimustyön edellytysten heikkenemisestä.
Komitean syntyyn johti yhteistyö Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) kanssa. TJNK:n tiedotteessa 16.2.2017 todetaan, että yhteistyön tavoitteena on ”luoda verkosto, joka tukee yksittäisiä tutkijoita, (tieto)kirjailijoita ja toimittajia kohtaamaan heidän saamansa häiritsevä palaute – jopa vihapuhe – ja auttaa heitä välttämään pelkoon perustuva itsesensuuri” .
Turun kirjamessuilla järjestettiin 4.10.2019 keskustelu otsikolla “Tutkijat, tiede ja sananvapaus – missä kulkevat tieteen, asiantuntijuuden ja poliittisen puheen rajat?” Tutkijoilta edellytetään yhteiskunnallista vaikuttavuutta, joka puolestaan edellyttää poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista asiantuntija-asemasta. Reaktiot tutkijoiden puheenvuoroihin ovat kuitenkin usein aggressiivisia: he saavat osakseen solvauksia ja heidän pätevyytensä ja riippumattomuutensa kiistetään herkästi, ellei viesti miellytä. Keskustelijoina politiikan tutkimuksen yliopistonlehtori, dosentti Emilia Palonen, väitöskirjatutkija Erna Bodström ja akatemiatutkija, dosentti Oula Silvennoinen.
Suomen PENin johtokunnan jäsenet seurasivat Helsingin hovioikeudessa toimittaja Jessikka Aron vainoamiseen liittyvää oikeudenkäyntiä. Johtokunnan varapuheenjohtaja Oula Silvennoinen ja jäsen Elina Hirvonen kirjoittivat oikeudenkäynnin prosessista kannanoton, joka julkaistiin Penin sivujen lisäksi Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissa.
Komitea oli myös keskeinen järjestäjä Erätauko-paneelissa. Suomen kansallismuseon kanssa yhteistyössä järjestetty keskustelutilaisuus pidettiin otsikolla “Kenen tarinat, kenen historia? – Sananvapaus, muistin politiikka ja historian käyttö Euroopassa.” Keskustelijoina olivat historiantutkija Oula Silvennoinen, kirjailija Juha Itkonen, saamelainen juristi Oula-Antti Labba ja koodaus-lähettiläs Linda Liukas. Tilaisuuteen osallistui 60 asiantuntijaa mm. museotoiminnan, tutkimuksen ja digitalisaation aloilta, sekä muuta asiasta kiinnostunutta yleisöä. Tilaisuus oli osa “Sivistys, mikä ihme – keskusteluja ihmisyydestä Euroopassa” -keskustelusarjaa. Keskustelusarjan järjestivät Kriittinen korkeakoulu ja Kansanvalistusseura kumppaneinaan Suomen PEN, Helsingin yliopiston Eurooppatutkimuksen verkosto, Eurooppanuoret ry, Eurooppalainen Suomi ry, EKSO – Euroopan kulttuuriyhdistys ry, Opintokeskus Sivis, Vapaa sivistystyö ry, Erätauko säätiö, Osuuskunta Mediakollektiivi, KVS verkkomediat Aina ja Elm Magazine. Hankkeen pääyhteistyökumppanina toimi Sitra.
Vuoden 2019 aikana PEN on myös rakentanut komitean teemoihin liittyvää yhteistyösuunnitelmaa vuodelle 2020. Yhteistyöstä on alustavasti sovittu mm. seuraavien organisaatioiden kanssa: Suomen Tiedetoimittajain liitto, Suomen Tietokirjailijat ry, Journalistiliitto ja Toimittajat ilman rajoja.
Tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitean puheenjohtajana toimi vuonna 2019 dos. Oula Silvennoinen.
Kannanotot, kirjoitukset ja sananvapauspalkinto
Vapaa sana -palsta
Vapaa sana on Suomen PEN:in verkkosivuilla ilmestyvä kirjoitussarja. Julkaisemme etupäässä jäsentemme runoutta, proosakatkelmia, esseitä ja artikkeleita sekä tekstejä kirjoittajilta, joiden ilmaisunvapaus on uhattuna. Vapaa sana on myös alusta, jonka kautta voi ottaa kantaa ajankohtaisiin sananvapauden kysymyksiin.
Vuonna 2019 Vapaa sana -palstalla julkaistut tekstit:
Mojibur Doftori: Gandhi’s East-West Synthesis and Its Relevance in the 21st Century,
Shashank Mane: From India to Finland: A PEN Legacy,
Veera Tyhtilä: Sananvapaus ja oikeistopopulismi,
Pirita Näkkäläjärvi: Hiljainen alkuperäiskansa on paras alkuperäiskansa,
Daniel Malpica: Tottelemattomuus. On the Finnish Immigration Policy,
Tom Dodd: The UK is committed to promoting the rights of LGBT people.
Sananvapauspalkinto
Suomen PEN:in yhdeksäs sananvapauspalkinto myönnettiin Johanna Vehkoolle.
Palkinnon perustelut:
Toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo on sanankäytön ammattilainen, joka on tehnyt pitkää ja vakuuttavaa työtä tutkivana journalistina, ja puolustanut johdonmukaisesti sananvapauden, totuudellisuuden ja hyvän journalistisen tavan arvoja. Hänen kenties tunnetuin julkaisukanavansa on Yle:n medialukutaitoa ja lähdekriittisyyttä edistävä Valheenpaljastaja-blogi, jossa valemedioiden ja nettihuhujen maailmaa katsotaan kriittisin silmin, ja samalla oiotaan villeimpiä valeuutisia. Tällaista työtä Suomi ja maailma tarvitsevat kipeämmin kuin aikoihin. Vale- ja vihapuheen kiihkeät levittäjät vetoavat tyypillisesti demokratiaan ja sananvapauteen puolustellessaan toimintaansa. Todellisuudessa nämä demokratian ja sananvapauden ihannetta väärinkäyttävät toimijat haluavat tehdä lopun perusvapauksistamme, sananvapaus mukaan luettuna.
Johanna Vehkoon yhteiskunnallinen vaikuttaminen on ylittänyt hänen ammatillisen toimintansa rajat. Hän on ollut mukana perustamassa laatujournalismiin keskittyvää Long Play -digitaalijulkaisua vuonna 2013, ja kuuluu feministisen ajatushautomo Hatun johtokuntaan. Tutkivan journalismin yhdistyksen Jääraappa-palkinto myönnettiin vuonna 2016 Johanna Vehkoolle yhteiskunnan avoimuuden edistämisestä. Yksi Johanna Vehkoon tavoista toimia harhaanjohtavaa viestintää vastaan on ollut yhdessä Hanna Huumosen, Petra Nyqvistin, Vesa Linja-ahon ja Jori Eskolinin kanssa perustettu Sylttytehdas-sivusto.
Johanna Vehkoo on pannut itsensä rohkeasti alttiiksi sananvapauden arvojen tähden, ja saanut muiden rohkeiden lailla vastaansa sosiaalisen median kautta suunnatun häirinnän, uhkailut, solvaukset ja vihakampanjat. Suomen PEN yhtyy tämän palkinnon myöntämisperusteissaan Sylttytehdas-sivuston tunnuslauseeseen: ”Vastuuttomat valemediat, huhut ja disinformaatio eivät ole vaihtoehto journalismille eivätkä vihahyökkäykset sananvapaudelle.” .
Palkintona Vehkoolle luovutettiin kuvataiteilija ja tietokirjailija Martti Huttusen lahjoittama teos Häivähdys punaista. Palkinto jaettiin 14.2.2019 Suomen PENin Ystävänpäiväklubilla, joka järjestettiin Kansallisteatterin Lavaklubilla.
Kannanotot ja vetoomukset
Kunnianloukkausrikosten oikeuskäsittelyjen yhdenmukaisuus on varmistettava – kannanotto,
Nasrin Sotoudeh – yhteispohjoismainen kannanotto,
Jessikka Aro – Kannanotto oikeudenkäynnistä,
Resolution on Migration and Displaced Writers – Lausunto kongressilta,
Lausunto Ulkoministeriölle – YK; Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (ICCPR); Suomen seitsemännen määräaikaisraportin laatiminen.
Muu toiminta
International Cities of Refuge Network, ICORN
ICORN (https://www.icorn.org/) toivoo lisäkaupunkeja turvakaupunkikirjailijaresidenssiensä verkostoon ja keskustelimme uudesta startista alustavasti. Jyväskylän kirjailijayhdistys on alustavasti ilmoittautunut halukkaaksi keskustelemaan asiasta kaupungin kanssa. Näitä keskustelut jatketaan PENin tuella.
PENin arkistomateriaalien läpikäynti ja liittäminen osaksi kansainvälistä arkistoa.
Vuonna 2019 Suomen PEN kävi arkistomateriaaleja huolellisesti läpi kootessaan aineistokokoelman Kansainvälisen PENin digitaalista satavuotisarkistoa varten. Arkisto julkaistaan Oxfordissa vuonna 2021.
Suomen PENin arkisto on ollut säilössä SKS:n tiloissa, muttei virallisesti osana sen arkistoa. Materiaalin järjestäminen ja virallistaminen on tärkeä tuleva projekti ja tarvinnee erillisen rahoituksen. Tämä tapahtuu vuoden 2020 aikana.
Viestintä
Verkkosivut
Suomen PEN:in pääasiallinen viestintäkanava (www.suomenpen.fi) .
Sivuilta löytyy tuoreiden uutisten lisäksi esimerkiksi jäsenhakemuslomake sekä vetoomuslomake, jonka kautta voi osallistua kampanjoihin vainottujen kirjailijoiden tukemiseksi.
Poimintoja Suomen PENin kotisivuillaan julkaisemista tiedotteista:
4.2.2019 Suomen PEN osallistuu kansalliseen Mediataitoviikkoon
13.2.2019 PEN International Fellowship 2018
14.2.2019 Vuosikokouksessa valittiin uusi puheenjohtaja ja johtokunta
15.12.2019 Suomen PENin sananvapauspalkinto 2019 toimittaja Johanna Vehkoolle
16.3.2019 Kunnianloukkausrikosten oikeuskäsittelyjen yhdenmukaisuus on varmistettava
18.3.2019 A joint statement of Nordic PEN centres on Iran: Drop charges against human rights lawyer Nasrin Sotoudeh
25.5.2019 Kieli- ja käännöskomiteoiden kongressi järjestettiin toukokuun alussa Meksikossa
15.6.2019 Nancy Saili is visiting LIWRE as a guest of the Finnish PEN
18.6.2019 Hemma överallt – PENs WiP (Writers in Prison) Committees och nätverket ICORN (International Cities of Refuge Network) möttes i Rotterdam
16.7.2019 Galal El-Behairy: I have a date with tomorrow – Galal El-Behairyn uusi runo vankilasta
3.10.2019 Helsinkiin suunnitellaan uutta Tekstin taloa – Suomen PEN mukana suunnittelussa
6.10.2019 PEN Internationalin 85. kansainvälinen kongressi kokoontui Manilassa Filippineillä
12.11.2019 Toimittajan vaino, oikeudenkäynnin prosessi ja sananvapaus
8.12.2019 PEN kiittää presidenttiparia yhteiskunnallisen keskustelun ja tiedon valitsemisesta itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton teemaksi.
Jäsenviestintä
Suomen PEN:in jäsenet saavat noin 10 sähköistä jäsenkirjettä vuosittain. Kirjeissä tiedotetaan yhdistyksen tilaisuuksista, muusta toiminnasta sekä ajankohtaisista ihmisoikeus- ja sananvapauskysymyksistä. Jäsenmaksulomake lähetettiin ensimmäistä kertaa sähköpostitse niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoiteensa yhdistykselle. Kaikille jäsenille postitettiin vuoden alussa Suomen PENin 90-vuotisjuhlajulkaisu. Postitse on lähetetty 4 jäsenkirjettä, joiden ohessa on lähetetty jäsenmaksulomake sekä jäsenmaksumuistutukset. Suomen PEN käyttää FloMembers-jäsenpostitus- ja laskutusjärjestelmää.
Jäsentapahtumat
Jäsentapahtumissa keskeisenä sisältönä on vapaamuotoista keskustelu ajankohtaisista sananvapausasioista sekä yhdistyksen toiminnasta. Vuonna 2019 järjestettiin vuosikokouksen lisäksi kaksi ensisijaisesti jäsenistölle suunnattua tapahtumaa.
Jäsenilta järjestettiin Villa Kivessä toukokuussa. Esiintyjinä olivat laulaja Taru Nyman ja säveltäjä Kaj Chydenius, joiden ohjelmisto koostui PENin jäsenten kirjoittamiin runoihin sävelletyistä lauluista.
Pikkujoulut järjestettiin joulukuussa ravintola Thirsty Scholarissa. Pikkujoulut olivat jäsenten lisäksi avoimet kaikille PENin toiminnasta kiinnostuneille. Juhlien teema oli huumori ja sananvapaus ja esiintyjinä olivat stand up -koomikot Kaisa Pylkkänen, Fathi Ahmed ja Jamie MacDonald sekä laulaja-lauluntekijä Katriina Honkanen.
Pikkujouluissa tehtiin myös kirjallinen kysely jäsenistön toiveista vuoden 2020 toimintaa ajatellen.
Sosiaalinen media
Facebook-sivun toiminta on aktiivista; 31.12.2019 sivulla oli 2 854 seuraajaa ja 2 883 tykkääjää. Facebookin avulla on tiedotettu PENin kotimaisista tapahtumista sekä Kansainvälisen PENin uutisista, kampanjoista sekä muista ajankohtaisista sananvapauteen liittyvistä kotimaan ja maailman uutisista. Vuonna 2019 sivuilla tiedotettiin 9 Suomen PENin yksin tai yhteistyönä järjestämästä tapahtumasta, ja tapahtumasivut tavoittivat yli 17 500 ihmistä Facebookissa vuonna 2019.
Suomen PEN:illä on Twitter-tili sekä Youtube-tili videomateriaalin julkaisua varten.
Toimintavuonna 2019 yhdistys julkaisi useita lehdistötiedotteita.
Suomen PEN Mediassa 2019
Sananvapauspalkinto Johanna Vehkoolle:
Toimittaja Johanna Vehkoo on saanut Suomen Pen-yhdistyksen sananvapauspalkinnon / HS 15.2.2019 https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006002472.html?share=5eee41c96fc2926e5905c4b87fc077d3
PENin sananvapauspalkinto Johanna Vehkoolle / Journalistiliitto.fi 15.2.2019
https://journalistiliitto.fi/fi/penin-sananvapauspalkinto-johanna-vehkoolle/
Toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo sai tunnetun sananvapauspalkinnon / Demokraatti 15.2.2019
https://demokraatti.fi/toimittaja-ja-tietokirjailija-johanna-vehkoo-sai-tunnetun-sananvapauspalkinnon/.
Johanna Vehkoon tuomio / Yle 12.4.2019
https://yle.fi/uutiset/3-10732684
Johtokunnan jäsenet mediassa:
Veera Tyhtilä, haastattelu / YLEn Kulttuuriykkösessä 21.2.2019
https://areena.yle.fi/1-4655810
Impuls (kolumn): Clas Zilliacus: I berättelsernas hus är det viktigt att äta tillsammans. / HBL 24.7.2019
Näytelmäkirjailija Veera Tyhtilä kävi samoissa illanvietoissa Jussi Halla-ahon hengenheimolaisten kanssa, koska halusi ymmärtää heitä / HS 27.7.2019 https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006185762.html
”Saamelaiset, media ja sananvapaus” Rovaniemellä 29.08.2019, Lapin Kansan tallenne JSN:n ja Lapin Kansan paneelista. Paneelissa mukana Pirita Näkkäläjärvi.
https://www.lapinkansa.fi/katso-tasta-suora-lahetys-jsnn-saamelaiset-media-j/182410
Migri ei ymmärrä taiteilijan työtä – Daniel Malpicaa ollaan karkottamassa maasta / Nuori Voima 18.10.2019 https://nuorivoima.fi/lue/juttu/migri-ei-ymmarra-taiteilijan-tyota-daniel-malpicaa-ollaan-karkottamassa-maasta
Slaget efter tolv – dagens debatt: Det fria ordet som ingen vill höra -keskustelu, jossa mukana PENin johtokunnan jäsen Heikki Jokinen. / Yle 24.10.2019
https://areena.yle.fi/1-50287997
Daniel Malpica, haastattelu / Red Transmissions Podcast 6.11.2019
https://directory.libsyn.com/episode/index/id/11930093/tdest_id/1245251?fbclid=IwAR3CNKbLbE5kuKOxHEdwVbGzmaAz50GwRo0EDM6D8YidWHTbV0KYi6I21LM
Elina Hirvonen: Toimittajan vaino, oikeudenkäynnin prosessi ja sananvapaus / Uusi Suomi Blogit 14.11.2019 https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/elina-hirvonen/toimittajan-vaino-oikeudenkaynnin-prosessi-ja-sananvapaus/
Veera Tyhtilä, haastattelu / Red Transmissions Podcast 15.11.2019
https://directory.libsyn.com/episode/index/id/12054407/tdest_id/1245251?fbclid=IwAR2Lc1xwbPS4AJ4NX2wj9TYA9QSmYQraAIJZ5qiV0sEoGYuyCjIhoZknj6M
Viimeinen sana, toimittajien häirintä. Elina Hirvonen / YLE TV1 16.11.2019 https://yle.fi/uutiset/3-11071358
Veeran Tyhtilä: Sähköistä sananvapautta ja palavia kirjoja / LIWRE 13.12.2019 https://www.liwre.fi/blogi/veera-tyhtila-sahkoista-sananvapautta-ja-palavia-kirjoja/?fbclid=IwAR3GFMJzF5mGn3bCdous0Lr2WKZYPGXiwcbr6X5-q3B4HWfZZmQHuMYc5dI
Uutisia saamen kielellä:
Oanehaččat: Sámegielat vuođđooahpahus lassánan, Anára gielddaráđđehus jienastii Jiekŋameara ruovdegeainnu beales, johtolatbárti Vuohčus, Näkkäläjärvi girječálliid sátnefriijavuođaorganisašuvnna stivrii ja golbma geatkki goddon (“Lyhyesti: Saamenkielinen perusopetus lisääntynyt, Inarin kunnanhallitus äänesti Jäämeren radan puolesta, liikenneonnettomuus Vuotsossa, Näkkäläjärvi kirjailijoiden sananvapausorganisaation johtokuntaan ja kolme ahmaa tapettu”) / Yle Sápmi 20.2.2019
https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/oanehaccat_samegielat_vuoooahpahus_lassanan_anara_gielddaraehus_jienastii_jiekameara_ruovdegeainnu_beales_johtolatbarti_vuohcus_nakkalajarvi_girjecalliid_satnefriijavuoaorganisasuvnna_stivrii_ja_golbma_geatkki_goddon/10654381
Ijahis Idja -eamiálbmotfestivála prográmma almmustuvvan – Temákonseartta guovddážis Sámi diktagirjjálašvuohta (“Yötön yö -alkuperäiskansafestivaalin ohjelma ilmestynyt – Teemakonsertin keskiössä saamelainen runokirjallisuus”) / Yle Sápmi 2.7.2019
https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/ijahis_idja_-eamialbmotfestivala_programma_almmustuvvan__temakonseartta_guovddazis_sami_diktagirjjalasvuohta/10856856
Mari Boine tähdittää Ijahis Idjaa / Lapin Kansa 9.7.2019 https://www.lapinkansa.fi/mari-boine-tahdittaa-ijahis-idjaa/172351
Olu doalut ovtta vahkkoloahpas (“Paljon tapahtumia yhtenä viikonloppuna”) / Ávvir (Norjassa ilmestyvä, maailman ainoa saamenkielinen sanomalehti) 11.7.2019 https://www.pressreader.com/norway/avvir/20190711/page/16
Ijahis ija buvttadeaddji njealját festiválatipsa: Giellajahki oidno ja gullo – Fárus giellaofelaččat, Ijahis idja -arena ja unnitlogugielaid artisttat (“Yöttömän yön tuottajan neljän festivaalivinkki: Kielivuosi näkyy ja kuuluu – Mukana kielitiennäyttäjät, Ijahis idja -areena ja vähemmistökielten artistit”) / Yle Sápmi 15.8.2019
https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/ijahis_ija_buvttadeaddji_njealjat_festivalatipsa_giellajahki_oidno_ja_gullo__farus_giellaofelaccat_ijahis_idja_-arena_ja_unnitlogugielaid_artisttat/10920250
Oanehaččat: Leo Gauriloff lea vádjolan, panelaságastallan sátnefriijavuođas, Anár dáhttu olbmuid mielde strategiijabargui, ođđa girji sámegiela ealáskahttimis ja Lappis godde njeallje guovžža vahkkoloahpas (”Lyhyesti: Leo Gauriloff on kuollut, paneelikeskustelu sananvapaudesta, Inari pyytää ihmisiä mukaan strategiatyöhön, uusi kirja saamenkielen elvyttämisestä ja Lapissa kaadettiin neljä karhua viikonloppuna”) / Yle Sápmi 26.8.2019
https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/oanehaccat_leo_gauriloff_lea_vadjolan_panelasagastallan_satnefriijavuoas_anar_dahttu_olbmuid_mielde_strategiijabargui_oa_girji_samegiela_ealaskahttimis_ja_lappis_godde_njeallje_guovzza_vahkkoloahpas/10938311
Helssega girjemeassuin čalmmustahttet maid sámegirjjálašvuođa – báikki alde leat earret eará Aikio, West, Näkkäläjärvi, Holmberg ja Laiti (“Helsingin kirjamessuilla nostetaan esille myös saamelaiskirjallisuutta – paikalla ovat muun muassa Aikio, West, Näkkäläjärvi, Holmberg ja Laiti”) / Yle Sápmi 24.10.2019
https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/helssega_girjemeassuin_calmmustahttet_maid_samegirjjalasvuoa__baikki_alde_leat_earret_eara_aikio_west_nakkalajarvi_holmberg_ja_laiti/11034537
Pirita Näkkäläjärven radiohaastattelu Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa lähetetyssä pohjoismaisessa Buorre idit Sápmi- eli Hyvää huomenta Saamenmaa -aamulähetyksessä: Giellabálkkašupmi ja Sámi girjjálašvuohta giellavahkus, Sámi valástalliid čalmmustahttin (“Kielipalkinto ja saamelainen kirjallisuus kieliviikolla, Saamelaisten urheilijoiden esiintuominen”) / Yle Sámi Radio, NRK Sámi Radio & Sameradion 25.10.2019
https://areena.yle.fi/1-50284199
Uutisia tapahtumista ja muita PEN-mainintoja:
Ukrainalaisen elokuvaohjaaja Oleg Sentsovin vapaustaistelu maksoi oman vapauden verran / Lapin ylioppilaslehti 19.2.2019 http://lapinylioppilaslehti.fi/2019/02/19/oleg-sentsov/
Viesti viisukansalle / HS 2.3.2019 https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006019845.html.
Suomi Areena / Suomenmaa 15.7.2019 https://www.suomenmaa.fi/uutiset/parjaako-aanekkain-somehuutaja-parhaimmin–puhemies-vanhanen-on-huolissaan-vaarinymmartamisesta-ja-peraankuuluttaa-toisten-arvostamista-ainahan-meilla-on-oltu-eri-mielta-6.3.521110.14e53d40fb
Nancy Saili Suomen PENin vieraana Lahden kansainvälisessä kirjailijakokouksessa (LIWRE) / YLE TV1 pääuutiset 15.6.2019 klo 20.30
Yöttömän yön tähtipölyä – Ijahis idja teki yleisöennätyksen 3500 kävijällä / Lapin Kansa 18.8.2019
https://www.lapinkansa.fi/yottoman-yon-tahtipolya-ijahis-idja-teki-yleisoenn/176750
HS 50 vuotta sitten lauantaina 8.11.1969: Kohout estettiin tulemasta Helsinkiin LUZERN, SVEITSI (AP) / HS 8.11.2019: “TSHEKKOSLOVAKIAN viranomaiset pidättivät kirjailija Pavel Kohoutilta passin hänen ollessaan lähdössä Helsinkiin keskiviikkona, tiedotti Kohoutin sveitsiläinen kustantaja C. J. Bucher A. G. Vierailukutsun Kohoutille olivat esittäneet Suomen PEN Club ja Suomen Kirjailijaliitto. Pavel Kohoutin teos Tshekkiläinen päiväkirja tulee ensi viikolla suomennoksena kirjakauppoihin.” https://www.hs.fi/historia/art-2000006299834.html
Puheenjohtaja Veera Tyhtilä edusti Suomen PEN ry:tä Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto 6.12.2019. Koko lähetys Yle Areenassa https://areena.yle.fi/1-50354716
