Lyhyesti

SUOMEN PEN – TAVOITTEET JA TOIMINTA

Suomen PEN on vuonna 1928 perustettu kirjailijoiden sananvapausjärjestö, joka on osa yli 100 maassa toimivaa kansainvälistä kattojärjestöä PEN Internationalia. PENin toimialoihin kuuluvat sananvapaus, ihmisoikeudet, kulttuuri ja yhteiskunnallinen työ. Vuosi 2023 oli Suomen PENin 95. toimintavuosi.

PEN on vapaaehtoisvoimin toimiva järjestö, joka tukee sananvapautta, ihmisoikeuksia ja pelosta vapaata yhteiskunnallista keskustelua. Peruskirjansa mukaisesti PEN puolustaa ja edistää kirjallisuutta, taiteen- ja sananvapautta ja eri tahojen välistä yhteisymmärrystä. PENin jäsenten on kaikkina aikoina käytettävä vaikutusvaltaansa kansakuntien välisen keskinäisen yhteisymmärryksen ja kunnioituksen ylläpitämiseksi.

Yhdistys jakaantuu edelleen komiteoihin, jotka ovat vainottujen kirjailijoiden komitea, kieli- ja käännöskomitea, naiskirjailijoiden komitea, rauhankomitea sekä tietokirjailijoiden ja tutkijoiden komitea.

Suomen PENin toimintaa vuonna 2023 ovat tukeneet opetus- ja kulttuuriministeriö, ulkoministeriö, Svenska kulturfonden, Otavan kirjallisuussäätiö, Gummerus Kustannus, Moomin Characters, Suomen kirjailijaliitto, Suomen tietokirjailijat ja Finlands svenska författareförening.

Toiminta vuonna 2023

Vuonna 2023 kansainvälinen toiminta aktivoitui lähes normaaliksi pandemian aiheuttaman pitkän poikkeusajan jälkeen. Vaikka 89. kansainvälinen PEN-kongressi järjestettiin toimintavuonna etäyhteyksin, myös kansainvälisten kollegoiden kasvokkaiseen tapaamiseen oli useita tilaisuuksia. Suomen PENin edustajat osallistuivatkin useiden komiteoiden etäkokousten lisäksi vainottujen kirjailijoiden komitean kokoukseen Zagrebissa Kroatiassa, rauhankomitean kokoukseen Bledissä Sloveniassa ja alueelliseen tapaamiseen Kiovassa Ukrainassa. Pohjoismaisia kollegoja tavattiin etäyhteyksin mutta myös Zagrebin kokouksen yhteydessä ja Helsingissä joulukuun alussa järjestetyssä pohjoismaisessa tapaamisessa. Pohjoismainen yhteistyö keskittyy alkuvaiheessa erityisesti Valko-Venäjän heikkoa sananvapaustilannetta koskevaan työhön ja maanpaossa toimivan Valko-Venäjän PENin tukemiseen.

Toimintavuonna käynnistettiin kesäkuussa 2024 Inarissa järjestettävän kansainvälisen kieli- ja käännöskomitean kokouksen valmistelut. Tämä kokous on Suomen PENille suuri hanke, jolle on jo saatu tukea Svenska kulturfondenilta ja ulkoministeriöltä. Kokouksen otsikkona on Dialogues in Sápmi – Making indigenous languages and literature visible, ja kokouksen keskiössä ovat saamen kielet ja saamenkielinen kirjallisuus. Kokoukseen odotetaan noin 60 kansainvälistä osallistujaa. Toimintavuonna kokousta suunnittelevassa työryhmässä ovat olleet mukana johtokunnan jäsenet Peter Mickwitz, Joy Hyvärinen, Oula-Antti Labba, Laura Lindstedt ja sihteeri Leena Manninen. Työryhmää täydennetään tarpeen mukaan vuonna 2024. Peter Mickwitz ja Leena Manninen osallistuivat projektiin liittyen toimintavuonna useisiin kansainvälisen kieli- ja käännöskomitean kokouksiin. Kokous järjestetään yhteistyössä kansainvälisen PENin kanssa. Yhteistyöstä on sovittu myös Ruotsin, Norjan ja Tanskan PEN-keskusten kanssa.

Lokakuussa 2023 Suomen PENin fyysiset toimintaedellytykset paranivat, kun järjestömme sai toimintaansa varten tilaa Helsingin Sörnäisiin Lintulahdenkatu 3:een valmistuneesta Tekstin talosta. PENillä on yli kaksikymmentä kirjallisuus- ja tekstialan toimijaa yhdistävässä talossa käyttöoikeus työskentely-, kokous-, tapahtuma- ja säilytystiloihin. Tekstin talon tiloihin muutettiin vaiheittain loka-marraskuussa ja toiminta saadaan täysimääräisesti käyntiin vuoden 2024 aikana. Tekstin talon nelipäiväistä avajaisfestivaalia vietetään tammikuussa 2024. Joulukuussa järjestettiin jo Tekstin talon ensimmäiset pienkustantajien kirjamyyjäiset. PEN osallistui tapahtumaan kahdella julkaisullaan Tekstin talossa toimivan kollegoiden yhteisön, osuuskunta Poesian pöydässä.

Suomen PEN järjesti toimintavuonna keskustelutilaisuudet Kirjallisuuden taiteellisesta ilmaisunvapaudesta 18.4. sekä sananvapaudesta ja kansallisesta turvallisuudesta 13.9. Lisäksi järjestimme perinteisen Ainon päivän tilaisuuden 10.5. yhteistyössä Aino Kallas Seuran ja Rosebud-kirjakaupan kanssa ja osallistuimme keskusteluilla Turun ja Helsingin kirjamessuille sekä Tampereen kirjafestareille. Olimme yhteistyökumppanina Kettupäivät-lyhytelokuvafestivaaleilla ja osallistuimme festivaalin yhteydessä toteutuneeseen Englannin PENin kunniapuheenjohtajan, ihmisoikeusjuristi Philippe Sandsin Suomen vierailuun.

Yhdistyksen jäsenviestintää kehitettiin, ja syyskaudella jäsenkirje alkoi ilmestyä säännöllisesti kuukausittain. Keskeisenä uutena sisältönä kirjeissä oli “johtokunnan jäsenen tervehdys”, jonka johtokunnan jäsenet kirjoittavat vuorotellen tärkeänä pitämästään aiheesta. Kirjeeseen koottiin tuttuun tapaan myös tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja hankkeista. Jäsenkirjeen lisäksi myös yhdistyksen verkkosivujen rakennetta osoitteessa www.suomenpen.fi päivitettiin vastaamaan paremmin sivujen sisällön tarpeita, esimerkiksi PENin julkaisut ovat nyt helpommin löydettävissä.

Kulttuurirahoituksen niukkuus näkyy myös Suomen PENin toiminnassa. Julkisen ja säätiörahoituksen rinnalla järjestön omaa rahoitusosuutta pyritään kehittämään. Toimintavuonna saatiin hankittua pitkään suunnitelmissa ollut rahankeräyslupa. Yhteistyö Gummerus Kustannuksen kanssa jatkui, sillä Gummerus on luvannut lahjoittaa jokaisesta syksyllä 2023 ilmestyneestä myydystä Vera Politkovskajan yhdessä toimittaja Sara Giudicen kanssa kirjoittamasta Äitini. Anna Politkovskajan taistelu totuuden puolesta -kirjasta euron Suomen PENille.

Kampanjointia vangittujen kirjailijoiden puolesta jatkettiin myös toimintavuonna. Kansainvälisen PENin Vangittujen kirjailijoiden viikko nosti marraskuussa esiin neljä tapausta: marokkolaisen toimittajan ja oppositiolehti Akhbar al-Youmin entisen päätoimittajan Soulaiman Raissounin, ukrainalaisen ihmisoikeuspuolustajan ja toimittajan Irina Danylovitšin, tiibetiläisen kirjailijan, kouluttajan ja intellektuellin Go Sherab Gyatson sekä kuubalaisen runoilijan ja aktivistin María Cristina Garridon. Suomen PEN allekirjoitti myös useita yhteisiä julkilausumia kansainvälisen PEN-yhteisön kanssa.

Perustiedot

JÄSENET

Suomen PENin jäsenmäärä 31.12.2023 oli 365 jäsentä.

PENin jäseneksi voi hakea kauno- tai tietokirjailija, journalisti tai käsikirjoittaja tai muunlaista kirjallista työtä tekevä henkilö, alalla toimiva kustantaja tai libristi sekä Suomen Kirjailijaliiton, Finlands svenska författareförening rf:n, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat – Finlands Dramatiker och Manusförfattare ry:n, Finlands Svenska Dramatikerförbundin, Suomen arvostelijain liiton ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton jäsen. Myös muut kulttuurielämässä tai tieteellisessä julkaisutoiminnassa ansioituneet hakijat otetaan huomioon.

PENin jäsenten on hyväksyttävä PENin peruskirja eli puolustettava sananvapautta.

VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen vuosikokous järjestettiin 7.3.2022 Töölön kirjaston Mika Waltari -salissa. Uusina jäseninä johtokuntaan valittiin ensimmäiselle kolmivuotiskaudelle (2023–2025) kirjailija, toimittaja Janne Huuskonen ja kirjailija Laura Lindstedt sekä johtokunnan jäseniksi toiselle kolmivuotiskaudelle (2023–2025) kirjailija, journalisti, opettaja Sabine Forsblom ja juristi, tutkija Oula-Antti Labba.

Toimikauttaan johtokunnassa jatkoivat puheenjohtajana kirjailija Peter Mickwitz (2022–2024), varapuheenjohtajana toimittaja Iida Simes (2022–2024) sekä johtokunnan jäseninä sananvapauspolitiikan asiantuntija Joy Hyvärinen (2021–2023), kirjailija Hope Nwosu (2022–2024) ja kirjailija, toimittaja Juha Ruusuvuori (2021–2023).

Suomen PENin johtokunta 2023. Edessä vasemmalta Sabine Forsblom, Hope Nwosu, Iida Simes, takana vasemmalta Juha Ruusuvuori, Laura Lidstedt, Peter Mickwitz, Janne Huuskonen, Joy Hyvärinen ja Oula-Antti Labba

JOHTOKUNTA

Vuosikokouksen valitsemaan johtokuntaan kuuluivat vuonna 2023 puheenjohtaja Peter Mickwitz, varapuheenjohtaja Iida Simes ja jäsenet Sabine Forsblom, Janne Huuskonen, Joy Hyvärinen, Oula-Antti Labba, Laura Lindstedt, Hope Nwosu ja Juha Ruusuvuori. Johtokunnan sihteerinä toimi Leena Manninen.

Johtokunta kokoontui yhteensä 8 kertaa. Lisäksi järjestettiin sähköpostikokouksia.

Toiminta kotimaassa

Kirjallisuuden taiteellinen sananvapaus -keskustelu

Suomen PEN järjesti tiistaina 18.4.2023 miniseminaarin sananvapaudesta kirjallisuudessa. Paikkana oli Jörn Donnerin kirjasto Pohjoisrannassa Helsingissä. Tilaisuus oli suunnattu PENin jäsenille, ja keskustelutilaisuuteen osallistui 20 henkilöä.

Seminaarin keskeinen väite oli, että kirjallisuuden tuotteistuminen uhkaa taiteellista sananvapautta: mitä enemmän tuote, sitä vähemmän taidetta.

Kustannusalan kriisi pakottaa kustantamoita satsaamaan yhä enemmän siihen, mikä myy. Ristiriita taiteen ja tuotteen välillä on siksi akuutimpi kuin aikoihin. Tämä kehitys herättää seuraavanlaisia kysymyksiä: Mitä ja kuinka pitää kirjoittaa, jos haluaa tulla julkaistuksi? Syntyy uusia formaatteja, joita on helpompi myydä kuin perinteistä kirjaa. Kuinka kirjallisuus sopeutuu esimerkiksi äänikirjaformaattiin? Katoaako taide kirjallisuudesta ja korvautuuko se käsityöllä, jonka tehtävänä on tuottaa tuotteita? Onko joidenkin kirjallisuuden lajien tulevaisuus kokonaan uhattuna? Mitä taiteellinen sananvapaus on – voiko sellaisesta ylipäänsä puhua tässä kontekstissa?

Seminaarin aluksi kirjailijat Laura Lindstedt, Peter Mickwitz ja Markku Paasonen pitivät lyhyet, noin kymmenen minuutin pituiset puheenvuorot. Seminaarin pääosa muodostui keskustelusta, johon kaikki läsnä olevat saivat osallistua.

Ainon päivä

Suomen PEN järjesti perinteisen Ainon päivän tilaisuuden 10.5.2023 Rosebud Sivullinen -kirjakaupassa Helsingissä. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Aino Kallas Seuran ja Rosebudin kanssa.

Tilaisuuden aluksi Aino Kallas Seuran Hanna Karhu ja Tellervo Krogerus esittelivät kirjaansa Pentti Lyly, Otto Manninen – Säkeiden runoilija (Ntamo 2022).

Tämän jälkeen keskusteltiin otsikolla Sananvapaus uhattuna sotien ja valheiden aikaan. Suomen- ja englanninkieliseen keskusteluun osallistuivat venäläinen journalisti Andrei Grišin, venäläinen teatteritaiteilija Anis Kronidova, ukrainalainen kuvataiteen kuraattori Lesja Kultšinska sekä Artists at Risk -järjestön Marita Muukkonen ja Ivor Stodolsky. Keskustelua moderoi Suomen PENin varapuheenjohtaja Iida Simes.

Keskustelu myös striimattiin Rosebudin Youtube-kanavalla. Paikalla oli noin 50 henkilöä. Tilaisuuden jälkeen keskustelu jatkui vapaamuotoisesti.

Ainon päivän tilaisuus Rosebud Sivullisessa 10.5.2023. Kuvassa oikealta Hanna Karhu ja Tellervo Krogerus.

Ainon päivän tilaisuus Rosebud Sivullisessa 10.5.2023. Kuvassa vasemmalta Iida Simes, Andrei Grišin ja Anis Kronidova.

Ainon päivän tilaisuus Rosebud Sivullisessa 10.5.2023. Kuvassa vasemmalta Iida Simes ja Lesja Kultšinska.

Ainon päivän tilaisuus Rosebud Sivullisessa 10.5.2023. Kuvassa vasemmalta Iida Simes, Ivor Stodolsky ja Marita Muukkonen.

Turun kirjamessut

Perjantaina 29.9.2023 kello 12 Turun kirjamessujen Puisto-lavalla keskusteltiin otsikolla Onko taiteellinen ilmaisunvapaus uhattuna? Miten tuotteistuminen ja uudet formaatit vaikuttavat kirjallisuuteen taiteena? Keskustelu jatkoi kevään miniseminaarissa aloitettua aiheen käsittelyä.

Keskustelijoina olivat Suomen PENin puheenjohtaja Peter Mickwitz, PENin johtokunnan jäsen, kirjailija Laura Lindstedt sekä kirjailija Markku Paasonen. Keskustelua Turussa seurasi noin 60 kuulijaa.

Turun kirjamessuilla keskustelivat Markku Paasonen, Peter Mickwitz ja Laura Lindstedt.

Sananvapaus ja kansallinen turvallisuus -keskustelu

Suomen PEN järjesti keskiviikkona 13.9.2023 keskustelun sananvapaudesta ja kansallisesta turvallisuudesta Töölön kirjastossa Helsingissä.

Tapahtuma kokosi yhteen kansallisen turvallisuuden ja sananvapauden asiantuntijoita, kirjailijoita ja toimittajia jakamaan näkökulmia ja keskustelemaan sananvapauden ja kansallisen turvallisuuden suhteesta. Ohjelma sisälsi puheenvuoroja hybridiuhkien, lehdistönvapauden ja muiden sananvapauteen liittyvien aiheiden asiantuntijoilta.

Monessa maassa vallanpitäjät käyttävät kansallista turvallisuutta tekosyynä, kun he haluavat vaientaa kirjailijoita, toimittajia, ihmisoikeuspuolustajia ja taiteilijoita. Sananvapauden ja kansallisen turvallisuuden suhteeseen liittyy myös haastavia ja monimutkaisia kysymyksiä.

Esimerkiksi Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on varoittanut, että terrorisminvastaisen lainsäädännön väärinkäyttö uhkaa sananvapautta Euroopassa. Taide voi olla merkittävä voima kansallisen yhtenäisyyden puolesta, mutta sitä voidaan myös käyttää tuhoisaan propagandaan.

Tapahtuman tavoite ei ollut pyrkiä konsensukseen, vaan pohtia tekijöitä ja kehityskulkuja, joita pitäisi huomioida sananvapauden turvaamiseksi Suomen nopeasti muuttuvassa turvallisuustilanteessa, sekä kannustaa jatkokeskusteluihin.

Osallistujat keskustelivat haasteista ja tekijöistä, jotka pitäisi huomioida sananvapauden turvaamiseksi Suomen nopeasti muuttuvassa turvallisuustilanteessa. Keskusteluun osallistui kymmenen henkilöä. Lyhyt yhteenvetoraportti keskusteluista (englanniksi, suomeksi ja ruotsiksi) julkaistiin tapahtuman jälkeen: Keskustelu sananvapaudesta ja kansallisesta turvallisuudesta 13.9.2023.

Helsingin kirjamessut

Helsingin kirjamessuilla keskustelivat Eeva Herrainsilta, Iida Simes, Frank Johansson ja Heidi Hautala.

Suomen PEN järjesti yhteistyössä Gummerus Kustannuksen kanssa torstaina 26.10.2023 kello 18 Senaatintori-lavalla keskustelun vuonna 2006 murhatun venäläisen journalistin Anna Politkovskajan elämästä.

Keskustelun pohjana oli Annan tyttären, Vera Politkovskajan toimittaja Sara Giudicen kanssa kirjoittama teos Äitini – Anna Politkovskajan taistelu totuuden puolesta (Gummerus, 2023).

Vuonna 2006 murhatulla kirjailija, toimittaja ja ihmisoikeusaktivisti Anna Politkovskajalla oli läheinen suhde Suomeen. Vera Politkovskaja on kirjoittanut äidistään tunteikkaat muistelmat, jotka ovat samalla puheenvuoro nyky-Venäjästä.

Kirjasta ja Anna Politkovskajan poikkeuksellisesta elämästä keskustelivat europarlamentaarikko Heidi Hautala, sananvapausjärjestö Suomen PENin varapuheenjohtaja Iida Simes, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson sekä Gummeruksen viestintäpäällikkö Eeva Herrainsilta. Yleisöä keskustelulla oli noin 300 henkilöä.

PEN järjesti ensimmäisen kirjamessupäivän päätteeksi torstai-iltana tapaamisen Guardianin ulkomaankirjeenvaihtaja Luke Hardingin kanssa Uudessa Saunassa Helsingin Jätkäsaaressa. Tapaamiseen oli kutsuttu PENin johtokunnan jäsenten lisäksi muutamia journalisteja.

Kettupäivät ja Philippe Sandsin vierailu

Yhteiskunnallisen elokuvan festivaali Kettupäivät järjestettiin 23.–25.11.2023 Kino K-13 -elokuvateatterissa Helsingissä. Kettupäivien teemana oli tänä vuonna Sodan ja rauhan kuvia, ja Suomen PEN oli yksi festivaalin yhteistyökumppaneista. Festivaalin vieraaksi saapui ihmisoikeusjuristi Philippe Sands, Englannin PEN.

Philippe Sands on lontoolainen ihmisoikeusjuristi. Hän toimii asianajajana ja oikeustieteen professorina University College Londonissa. Sands on käsikirjoittanut Kettupäivillä esitettävän My Nazi Legacy (2015)
-elokuvan ja kirjoittanut syksyllä 2023 suomeksi ilmestyneen kirjan Paluu Lembergiin – ”Kansanmurha” ja ”rikos ihmisyyttä vastaan” -käsitteiden juurilla (Teos, 2023).

Sands osallistui keskusteluun kansainvälisestä oikeudesta kriisien keskellä My Nazi Legacy -elokuvan yhteydessä la 25.11.2023 kello 13. Näytös ja keskustelu toteutettiin yhdessä Kustannusosakeyhtiö Teoksen kanssa. Suomen PEN oli mukana elokuvan yhteydessä järjestettävässä keskustelussa, jota ennen Suomen PENin varapuheenjohtaja Iida Simes piti puheen PENin työstä Sandsia kiittäen.

Tampereen kirjafestarit

Tampereen kirjafestareilla keskustelivat Iida Simes, Jussi Niemeläinen ja Anis Krodinova.

PEN järjesti Tampereen Kirjafestareilla keskustelun Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä sodassa lauantaina 2.12. kello 16 Tampere-talon pääaulan Aulaklubilla.

Keskustelijoina olivat Anis Kronidova, Jussi Niemeläinen ja Iida Simes. Anis Kronidova on venäläinen teatterintekijä, joka asuu tällä hetkellä Suomessa. Jussi Niemeläinen on Venäjään ja Valko-Venäjään perehtynyt journalisti, joka on kirjoittanut kirjan Valko-Venäjä – Haava Euroopan sydämessä. Haastattelijana toimi Suomen PENin varapuheenjohtaja Iida Simes. Keskustelua seurasi noin 30 henkilöä.

Venäjä, yhteistyössä Valko-Venäjän hallituksen kanssa, on yrittänyt valloittaa koko Ukrainan helmikuun 24. päivän 2022 jälkeen, ja se on yrittänyt valloittaa Ukrainan itäisiä alueita vuodesta 2014 lähtien. Miten tämä on mahdollista? Ja miksi ihmiset Venäjällä ja Valko-Venäjällä tukevat sotaa – vai tukevatko he sitä sittenkään?

Muita osallistumisia

Ulkoministeriön Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta

Puheenjohtaja Peter Mickwitz on Ulkoministeriön Ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan jäsen, varajäsenenään Iida Simes. Mickwitz on osallistunut säännöllisesti neuvottelukunnan kokouksiin.

Artists at Risk -järjestön ohjausryhmä

Varapuheenjohtaja Iida Simes on toiminut Suomen PENin edustajana Artists at Risk -järjestön ohjausryhmässä. Hän on osallistunut Artists at Risk -ryhmän tilaisuuksiin vuoden aikana kymmenisen kertaa ja tavannut Suomeen Iranista, Irakista, Syyriasta, Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta paenneita taiteilijoita ja journalisteja.

Tyhjät tuolit

Tilaisuuksissa esiteltiin PENin perinteen mukaisesti “tyhjä tuoli” eli kunnioitettiin vainottua tai murhattua kirjallisen alan henkilöä. Tilaisuuksissa on tyhjän tuolin avulla kunnioitettu Anna Politkovskajan elämäntyötä ja toivottu Krimillä vangittujen kirjailijoiden kuten Server Mustafajevin vapauttamista venäläisestä vankilasta.

Kansainvälinen toiminta

Vainottujen kirjailijoiden komitean kokous, Zagreb, Kroatia

Vainottujen kirjailijoiden komitean (WiPC) kokous järjestettiin Zagrebissa 12.–14.5.2023.

Suomen PENin edustajina kokouksen osallistuivat puheenjohtaja Peter Mickwitz, varapuheenjohtaja Iida Simes ja sihteeri Leena Manninen. Kokoukseen osallistui paikan päällä 50 ja etänä 37 delegaattia yhteensä 36 PEN-keskuksesta. Kokouksen otsikkona oli Free the Wor(l)d in Times of War and Repression.

Kokouksen keskustelut käsittelivät muun muassa maanpaossa elävien kirjailijoiden ja heitä isännöivien keskusten ongelmia, kirjailijoihin kohdistettuja kunnianloukkaussyytteitä ja kunnianloukkauslainsäädäntöä Euroopassa sekä digitaalista autoritarismia ja sen vaikutuksia sananvapaudelle. Kokouksessa esiteltiin myös kansainvälisen PENin uusinta tapausluetteloa Impunity reigns – Writers resist, PEN International Case List 2022. Tapausluettelo kirjaa 115 kirjailijoita ja journalisteja vastaan tehtyä vuonna 2022 raportoitua hyökkäystä. Nämä luvut heijastavat kuitenkin vain tapauksia, joissa tiedot on todistettu ja joissa tietojen julkistamista ei ole rajoitettu.

Kokouksessa kunnioitettiin seitsemää kirjailijaa Tyhjällä tuolilla. Näitä olivat ruandalainen runoilija Innocent Bahati, hongkongilainen journalisti, kustantaja ja aktivisti Jimmy Lai, iranilainen opettaja ja runoilija Mahvash Sabet, kuubalainen muusikko ja räppäri Maykel ‘Osorbo’ Castillo, turkkilainen kustantaja ja kansalais- ja kulttuurioikeusaktivisti Osman Kavala, perulainen tutkiva journalisti ja kirjailija Paola Ugaz ja Krimin tataari, kansalaisjournalisti ja ihmisoikeusaktivisti Server Mustafajev.

Suomen PEN tutustui erityisesti Valko-Venäjän tilanteeseen. Simes tapasi Taciana Niadbajn ja keskusteli tämän kanssa pitkään. Valkovenäläiset PENin aktiivit ovat paenneet Varsovaan ja siirtäneet keskuksen sinne. Valko-Venäjällä vangitut kirjailijat ja journalistit ovat hengenvaarassa ja heidän terveydentilansa on erittäin heikko. Monet tunnetut PENin aktiivit kuten PENin Reykjavikin yleiskokouksessa vuonna 2013 esitelmöinyt nobelisti Svetlana Aleksijevitš ovat myös muuttaneet Eurooppaan ja puhuvat siellä hyvin aktiivisesti Valko-Venäjän nykyhallintoa vastaan. Varsovan toimiston henkilökunta on erittäin kovilla, ja he kärsivät työtaakasta henkisesti ja fyysisesti. Kaikki apu muilta toimistoilta on tarpeen.

Suomen PENin ansiota oli pitkälti se, että Valko-Venäjä osallistui tähän kokoukseen, sillä he eivät ensin olleet tulossa. Suomen PEN yhdessä muiden Pohjoismaiden keskusten kanssa järjesti rahoituksen, joka mahdollisti Valko-Venäjän edustajien saapumisen kokoukseen.

Suomen PEN tutustui myös Jemenin tilanteeseen runoilija Firas Shamsanin avulla. Simes on ollut yhteydessä Shamsaniin hiljattain vuonna 2024, sillä Israelin ja Palestiinan sodan takia tilanne on pahentunut myös Jemenissä.

Kroatian PENin puheenjohtaja Tomica Bajsić avasi Kroatian ja entisen Jugoslavian alueen tilannetta. Äärioikeiston nousu vaikeuttaa sananvapaustilannetta tällä alueella, ja journalismi keskittyy taloudellisesti. Kroatia on Reportterit ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä sijalla 42, mikä on eurooppalaisittain verrattuna huonoa keskitasoa, mutta hieman parempi kuin naapurimaiden sijoitus Montenegron sijaa 39 lukuunottamatta.

Rauhankomitean kokous, Bled, Slovenia

Rauhankomitean (WfPC) kokous järjestettiin Slovenian Bledissä 16.–18.5.2023.

Suomen PENin edustajina kokoukseen osallistuivat puheenjohtaja Peter Mickwitz ja sihteeri Leena Manninen. Kokouksen otsikkona oli Imagine all the people… Kokouksen keskustelut käsittelivät muun muassa tekoälyn vaikutuksia sananvapaudelle sekä nuorten kirjailijoiden saamista mukaan PENin toimintaan Tomorrow’s Clubin kautta. Kokouksessa suunniteltiin myös rauhankomitean strategiaa kolmivuotiskaudelle 2023–2025.

Kokouksen tyhjät tuolit oli omistettu seitsemälle kirjailijalle. Heitä olivat valkovenäläinen Nobel-palkittu ihmisoikeuspuolustaja ja toimittaja Ales Bialiatski, eritrealainen runoilija, näytelmäkirjailija ja journalisti Fessehaye ‘Joshua’ Yohannes, egyptiläinen runoilija Galal El-Behairy, guatemalalainen journalisti José Rubén Zamora Marroquín, intialainen kirjailija, journalisti ja ihmisoikeusaktivisti Teesta Setalvad ja Wikileaksin perustaja ja julkaisija Julian Assange sekä ukrainalainen kirjailija Volodymyr Vakulenko.

Alueellinen tapaaminen, Kiova, Ukraina

Lokakuun viimeisellä viikolla Suomen PENin puheenjohtaja Peter Mickwitz matkusti Pohjoismaisten PEN-keskusten sekä PEN Berliinin, PEN Montenegron ja PEN Bosnia & Hertsegovinan edustajien kanssa Kiovaan, Ukrainaan. PEN Ukraina on järjestänyt näitä alueellisia tapaamisia säännöllisesti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

Tapaamisen ohjelmaan sisältyi paneelikeskusteluja, esitelmiä ja debatteja. Yleisölle avoimien paneelikeskustelujen teemana oli Eurooppa ja sota. Keskustelu, johon Mickwitz osallistui, käsitteli pohjoisen Euroopan solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan historiallisesta näkökulmasta.

Matkan viimeisenä päivänä ohjelmassa oli sarja ukrainalaisten kirjailijoiden esitelmiä kirjailijan roolista sodassa käyvässä maassa. Matkan ohjelmaan sisältyi myös keskeisten ukrainalaisten kulttuuri-instituutioiden ja kustantamojen edustajien tapaamisia.

Alueellisen tapaamisen osallistujia Kiovassa Ukrainassa lokakuussa 2023.

Pohjoismaiset tapaamiset

Uppsalan kongressissa syksyllä 2022 aloitettu pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen jatkui toimintavuoden aikana. Sähköpostitse tapahtuvan yhteistyön lisäksi järjestettiin kaksi Zoom-tapaamista 16.2. ja 12.4.2023. Tämän lisäksi tapasimme kasvokkain Zagrebissa järjestetyn Vainottujen kirjailijoiden komitean kokouksen yhteydessä 12.–14.5. sekä Helsingissä Tekstin talossa 4.12. järjestetyssä pohjoismaisessa tapaamisessa.

Suomen PEN järjesti joulukuun alussa pohjoismaisten PEN-keskusten tapaamisen Tekstin talossa Helsingissä. Tapaamiseen osallistuivat Ruotsin, Norjan ja Tanskan PENien edustajia sekä Suomen PENin johtokunnan jäseniä. Päätimme tehdä entistä läheisempää yhteistyötä etenkin Valko-Venäjää ja Ukrainaa koskevissa hankkeissa. Suunnitelmana on myös toteuttaa kampanjoita sekä kirjoittaa lausuntoja yhdessä. Näin voimme jakaa työtaakkaa sekä saada enemmän painoarvoa ja näkyvyyttä PENin toiminnalle. Sovimme myös yhteistyöstä kansainvälisen kieli- ja käännöskomitean Inarin kokouksen järjestämisessä, sillä kokouksen teemana ovat saamen kielet ja saamelaiskirjallisuus. Tarkoituksena on tavata etäyhteyksin 4–6 kertaa vuodessa sekä mahdollisuuksien mukaan kasvokkain kerran vuodessa.

Samana päivänä järjestettiin PENin pikkujoulut, joissa Suomen PENin jäsenillä oli mahdollisuus tavata pohjoismaisia kollegoja. Ohjelmassa oli pohjoismainen keskustelu ajankohtaisista sananvapauskysymyksistä. Keskusteluun osallistuivat Ruotsin PENin toiminnanjohtaja Hanna Nordell, Tanskan PENin pääsihteeri Mille Rode, Norjan PENin pääsihteeri Jørgen Watne Frydnes sekä keskustelun vetänyt Suomen PENin varapuheenjohtaja Iida Simes.

Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan PEN-keskusten edustajat tapasivat Helsingissä 4.12.2023.

89. kansainvälinen PENin kongressi, etäkokous

PENin 89. kansainvälinen kongressi pidettiin 26. ja 28.9.2023 etäyhteyksin. Suomen PENin edustajat osallistuivat myös kansainvälisten komiteoiden kokouksiin ennen varsinaista yleiskokousta. Puheenjohtaja Peter Mickwitz esitteli kansainväliselle kieli- ja käännöskomitealle Suomen PENin Inarissa kesäkuussa 2024 järjestettävän kokouksen suunnitelman.

Kansainvälisen PENin johtokuntaan valittiin uusina jäseninä Ege Dündar (Englannin PEN) ja Elisha July (PEN Zimbabwe). Kansainvälisen kieli- ja käännöskomitean puheenjohtajaksi toiselle kaudelle valittiin Urtzi Urrutikoetxea. Uutena PEN-keskuksena hyväksyttiin PEN Berliini. Kuten joka vuosi, poissa olevia kirjailijoita kunnioitettiin tyhjillä tuoleilla, tällä tavoin mukana olivat Jimmy Lai (Kiina/Hong Kong), Victoria Amelina (Ukraina), Paola Ugaz (Peru), Fessehaye ‘Joshua’ Yohannes (Eritrea), Rahile Dawut (Kiina/Xinjiang), Mahvash Sabet (Iran), Dr. Mohammed Roken (Arabiemiirikunnat), Innocent Bahati (Ruanda), Dom Phillips (Brasilia) ja Osman Kavala (Turkki).

Kongressissa oli kaksi avointa paneelikeskustelua, jotka ovat katsottavissa myös tallenteina YouTubessa (molemmat keskustelut englanniksi):

Truth of Fiction: Writers Documenting Reality. Keskustelijoina Philippe Sands, Volodymyr Yermolenko, Mirza Waheed ja Christina Lamb. Moderaattorina Olha Mukha.

Fiction of Reality: Misinformation and Disinformation. Keskustelijoina Htaike Htaike Aung, Peter Pomerantsev, Shannon Jankowski ja Nduko o´Matigere. Moderaattorina Salil Tripathi.

Kansainvälisten komiteoiden etäkokoukset

Komiteoiden kokouksia järjestettiin etäyhteyksien avulla.

Vainottujen kirjailijoiden kokous

Vainottujen kirjailijoiden komitean toinen kokous pidettiin Zoomissa ennen kongressia 14.9.2023. Peter Mickwitz osallistui kokoukseen.

Kieli- ja käännöskomitean kokoukset

Kieli- ja käännöskomitean (TLRC) kokous järjestettiin 23.–24.6.2023 Zoomissa otsikolla Making Silenced Languages Visible. Toinen komitean kokous järjestettiin Zoomissa ennen kongressia 21.9.2022. Suomen PENin edustajina molempiin kokouksiin osallistuivat Peter Mickwitz ja Leena Manninen.

Naiskirjailijoiden komitean kokoukset

Naiskirjailijoiden komitean (WWC) kokous järjestettiin Zoomissa 10.–11.3.2023. Komitean toinen kokous järjestettiin Zoomissa ennen kongressia 20.9.2023. Sabine Forsblom osallistui molempiin etäkokouksiin Suomen PENin edustajana.

Rauhankomitean kokous

Rauhankomitean toinen kokous pidettiin Zoomissa ennen kongressia 19.9.2023.

Julkaisutoiminta

Monikielisen vapaasanakirjan audiokokoelma

Työ vuonna 2021 julkaistun kokoomateoksen Sulava – Monikielinen kirjallisuus Suomessa parissa jatkui myös vuonna 2023. Kirjassa on tekstejä 22 kirjoittajalta 17 eri kielellä. Jokaisesta alkutekstistä on vähintään kaksi käännöstä ja teksteistä tehtiin yli 50 käännöstä. Tekstejä yhdistää otsikko “Kieli kotina, koti kielenä”.

Vuonna 2022 teoksesta jatkoprojektina tuotettu audiokokoelma julkaistiin PENin verkkosivulla vuonna 2023. Tämän mahdollisti Taikelta saatu apuraha. Tekstien audioversiot julkaistiin Suomen PENin nettisivuilla ja sosiaalisen median alustoilla. Ideana on, että lukija voi kuunnella kirjan runoja ja muita tekstejä eri kielisinä versioina.

Kirjan kirjailijat ovat Inger-Mari Aikio, Gag Baani, Csilla Csépke, Muhaned Durubi, Zoila Forss, Yaseen Ghaleb, Saad Hadi, Farzaneh Hatami Landi, Susinukke Kosola, Elena Lapina-Balk, Shashank Mane, Hope Nwosu, Adrian Perera, José Luis Rico, Riku Ryynänen, Roxana Sadvokassova, Helena Sinervo, Olga Spyropoulou, Nataliya Teramae, Dodou Touray, Kári Tulinius ja Ye Yint Thet Zwe.

Sulava audiokokoelmassa on yhteensä 26 eri tekstiä 22 kirjailijalta 15 eri kielellä (suomi, ruotsi, pohjoissaame, arabia, englanti, espanja, venäjä, islanti, kreikka, ukraina, unkari, persia, burma, marathi sekä pandzabi). Kaikkiaan audiotiedostoja on 88 kappaletta ja ne ovat kuunneltavissa PENin nettisivujen kautta ilmaiseksi.

Hanketta ovat tukeneet Suomen ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Taiteen keskustoimikunta.

Komiteoiden toiminta

Vainottujen kirjailijoiden komitea (Writers in Prison Committee)

PENin edustajat raportoivat ympäri maailmaa tapahtuvista kirjailijoiden ja toimittajien murhista, kidutuksista, katoamisista, pahoinpitelyistä ja uhkailuista. Kansainvälisiä raportteja seuraamalla Suomen PENin vainottujen kirjailijoiden komitea nostaa tapauksia julkiseen keskusteluun ja jakaa tietoja eteenpäin tiedotusvälineille, ihmisoikeustoimijoille ja muille kansalaisjärjestöille.

Kunniajäsenten ja muiden vainottujen kirjailijoiden puolesta kampanjoidaan vetoomuksin ja ottamalla yhteyttä viranomaisiin kotimaassa ja ulkomailla. PEN tapaa ulkoministeriön edustajia ja muita viranomaisia ja keskustelee erityisesti adoptiovankien tilanteesta. Komitea vetoaa myös päättäjiin vangittujen kirjailijoiden puolesta.

Kotimaassa vainottujen kirjailijoiden komitea tukee häirinnän kohteeksi joutuneita toimittajia, tutkijoita ja tietokirjailijoita, raportoi aiheeseen liittyvistä oikeudenkäynneistä ja tekee yhteistyötä oikeusvaltion vahvistamiseksi ja sananvapauden suojaamiseksi häirinnän tavoitteena olevalta vaientamispyrkimykseltä.

Edellä on mainittu jo komitean osallistuminen Zagrebin kokoukseen ja ohjelman järjestäminen muutamilla kirjamessuilla.

Toimintavuonna 2023 vainottujen kirjailijoiden komitean puheenjohtajina toimivat Iida Simes ja Janne Huuskonen.

Kieli- ja käännöskomitea (Translation and Linguistic Rights Committee)

Kieli- ja käännöskomitea keskittyy kieliin ja kääntämiseen liittyviin kysymyksiin ja siihen, miten ne vaikuttavat kirjoittajiin ja lukijoihin. Komitea edistää kielten ja kulttuurien vuoropuhelua ja toimii pienten ja huonossa asemassa olevien kielten tukemiseksi. Se pyrkii parhaansa mukaan tukemaan myös muita Suomessa puhuttuja kieliä. Kieli- ja käännöskomitea järjestää kirjallisuustapahtumia, keskustelutilaisuuksia ja julkaisee erikielisiä tekstejä Suomen PENin Vapaa sana -kirjoitussarjassa.

Gironan julistuksen periaatteiden mukaisesti PEN puolustaa ihmiskunnan monikielisyyttä ja kielellisiä oikeuksia kaikkialla maailmassa. Erityisesti edistetään pieniä, uhattuja kieliä ja pienten kielialueiden kirjallisuuden kääntämistä. Suomen PENin Kieli- ja käännöskomitea julkaisee käännöksiä ja muita kirjoituksia Vapaa sana -verkkokirjoitussarjassa. Kansainvälisessä PEN-yhteistyössä kieli- ja käännöskomitea pitää myös esillä suomalais-ugrilaisten kielten ja erityisesti saamen kielten asemaa.

Vuonna 2023 toiminta jatkui edelleen Sulava – Monikielinen kirjallisuus Suomessa -teoksen parissa. Vuonna 2020 alkanut projekti konkretisoitui vuonna 2021 julkaistuun kirjaan. Vuonna 2022 teoksesta toteutettiin Taiken rahoituksella audiokokoelma, johon sisältyy 88 äänitiedostoa. Nämä ovat 26 tekstiä 22 kirjailijalta 15 eri kielellä. Audiokokoelma julkaistiin Suomen PENin nettisivuilla vuonna 2023, ja audiokokoelmasta koottu joulukalenteri julkaistiin Suomen PENin Facebook-sivulla, jossa kirjailijoiden eri kieliset tekstit saivat lisää näkyvyyttä.

Kieli- ja käännöskomitean kansainvälinen kokous Inarissa

Kieli- ja käännöskomitean kansainvälinen kokous järjestetään Inarissa 4.–7.6.2024. Kokouksen valmistelut aloitettiin jo vuoden 2023 aikana. Kokouksen otsikkona on Dialogues in Sápmi – Making indigenous languages and literature visible, ja se järjestetään yhteistyössä kansainvälisen PENin kanssa. Myös pohjoismaista yhteistyötä tehdään, sillä Suomen, Ruotsin ja Norjan PEN-keskuksilla on yhteinen kiinnostus siihen, että kokouksen painopiste olisi saamelaisissa ja saamen kielissä. Kokoukseen odotetaan noin 60:tta osallistujaa. Myös etäosallistumismahdollisuus pyritään järjestämään.

Toimintavuonna 2023 kieli- ja käännöskomitean puheenjohtajana toimi Leena Manninen.

Naiskirjailijoiden komitea (Women Writers Committee)

Naiskomitea kartoittaa kirjoittaviin naisiin liittyviä erityisiä sananvapaudellisia kysymyksiä ja pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan maailman kirjoittavien naisten asemaan. Komitea toimii ympäri Suomen ja järjestää kirjallisia iltoja, seminaareja, tapaamisia ja mielenosoituksia tarpeen mukaan, kirjoittaa vainotuille kirjailijoille vankiloihin, kampanjoi vainottujen naiskirjailijoiden puolesta ja järjestää kirjallisuustapahtumia.

Kansainvälinen naiskirjailijoiden komitea käynnisti toimintavuonna ”naiskirjailijoiden kirjaston” keräämisen. Etsinnässä on kymmenen kirjailijaa jokaisesta PEN-keskuksesta. Kirjastoon liitettävien kirjailijoiden pitää olla sellaisia, että heidän teoksiaan on käännetty englanniksi. Tarkoituksena on koota nämä eri PEN-keskusten listat yhteen ja näin tehdä eri maissa ja eri kielillä kirjoitettua kirjallisuutta näkyvämmäksi. Kirjasto julkaistaneen vuoden 2024 alkupuolella.

Toimintavuonna 2023 naiskomitean puheenjohtajana toimi Sabine Forsblom.

Rauhankomitea (Writers for Peace Committee)

Suomen PENin rauhankomitea pyrkii edistämään rauhantyötä, ilmaisunvapautta ja kansainvälistä yhteistyötä järjestämällä keskustelutilaisuuksia, tapahtumia ja tekemällä yhteistyötä muiden alan organisaatioiden kanssa. Rauhankomitea järjestää mahdollisuuksia kommunikaatioon eritaustaisten kirjailijoiden ja muiden tahojen välillä, ja tarjoaa siten mahdollisuuksia keskinäisen yhteisymmärryksen ja tiedon lisäämiseen.

Kansainvälinen rauhankomitea järjestää vuosittain konferenssin, jossa PEN-kirjailijat ympäri maailmaa kokoontuvat keskustelemaan konfliktien, rauhan ja ilmaisunvapauden kysymyksistä ja luomaan tilaa keskustelulle kaikkialta maailmasta ja erityisesti konfliktialueilta saapuvien kirjailijoiden välille. Kokous järjestettiin Bledissä Sloveniassa 16.-18.5.2023. Suomen PENin edustajana kokoukseen osallistuivat puheenjohtaja Peter Mickwitz ja sihteeri Leena Manninen.

Toimintavuonna 2023 rauhankomitean puheenjohtajana toimi Peter Mickwitz.

Tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea (Non-fiction Writers and Reseachers)

Suomen PENin vuosikokouksessa 2017 perustettu tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea on tiettävästi ainoa laatuaan PEN-keskusten joukossa. Komitean perustamiseen vaikutti tieteentekijöiden huoli kaventuvasta sananvapaudesta ja tutkimustyön edellytysten heikkenemisestä, sekä yhteistyö Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) kanssa. TJNK:n tiedotteessa 16.2.2017 todettiin, että yhteistyön tavoitteena on ”luoda verkosto, joka tukee yksittäisiä tutkijoita, (tieto)kirjailijoita ja toimittajia kohtaamaan heidän saamansa häiritsevä palaute – jopa vihapuhe – ja auttaa heitä välttämään pelkoon perustuva itsesensuuri”.

Komitea työskentelee tieteen ja tutkimuksen, sekä tiedon vapauden ja saavutettavuuden puolesta PENin peruskirjan mukaisesti, jatkaa verkostoitumista aihepiirin toimijoiden kanssa ja seuraa tilanteen kehitystä.

Vapaa sana -palsta

Vapaa sana on Suomen PENin verkkosivuilla ilmestyvä kirjoitussarja. Julkaisemme etupäässä jäsentemme runoutta, proosakatkelmia, esseitä ja artikkeleita sekä tekstejä kirjoittajilta, joiden ilmaisunvapaus on uhattuna. Vapaa sana on myös alusta, jonka kautta voi ottaa kantaa ajankohtaisiin sananvapauden kysymyksiin.

Vuonna 2023 Vapaa sana -palstalla julkaistut tekstit:

Joy Hyvärinen: Taiteen sananvapaus, 26.2.2023.
Pirita Näkkäläjärvi: Vihapuhe ja alkuperäiskansa saamelaiset, 6.2.2023.
Juha Ruusuvuori: Tuhmat sanat ja kuvat, 7.3.2023.
Iida Simes: Nähkäämme toivoa, 4.11.2023.
Peter Mickwitz: Matkalla Ukrainassa, 22.11.2023.

Sananvapauspalkinto

Suomen PENin kahdestoista sananvapauspalkinto myönnettiin kirjallisen kulttuurin edistäjälle Aleksis Salusjärvelle. Sananvapauspalkintona Salusjärvi sai taiteilija Ville Rannan piirrosoriginaalin nimeltään 1990-luvun oppilasaines. Iltalehti julkaisi pilapiirroksen 31. tammikuuta 2023. Salusjärven palkinnon (tussi ja akvarelli) Ranta väritti uudestaan. Palkinto luovutettiin Suomen PEN ry:n vuosikokouksen yhteydessä 7.3.2023 Helsingissä.

Sananvapauspalkinnon saaja Aleksis Salusjärvi palkintoteoksen kanssa

Aleksis Salusjärvi ja Ville Rannan teos ”1990-luvun oppilasaines”

Palkinnon perustelut:

Aleksis Salusjärvi (s. 1980) on tehnyt pitkäjänteistä työtä nostaakseen kirjallisuuden lukemisen pariin henkilöitä, jotka ovat ensi alkuun siitä syrjäytyneet. Jotta lapsi tai aikuinen, villi ja vilkas koululainen tai opiskelu-uransa jo varhain katkaissut vanki voivat ymmärtää erityisesti verkoissa leviävien valheiden, mainonnan ja todenmukaisen viestinnän olennaiset erot, tämän on osattava lukea ja ymmärtää lukemaansa.

Salusjärvi on lukuisilla projekteillaan vuodesta 2016 lähtien vienyt innostavia viestejään paikkoihin, joissa lukeminen ja luetun ymmärtäminen ovat olleet aivan liian huonosti hallittuja taitoja.

Salusjärvi on tehnyt yli sata työpajaa ammatilliseen opetukseen. Projekteja on toteutettu erityiskouluissa, sairaalakouluissa ja erityisopetuksen luokissa. Nämä ovat tavoittaneet yli 10 000 lukemiseen alunperin kielteisesti suhtautuvaa nuorta ja aikuista.

Vuonna 2017 hän alkoi työskennellä rikostaustaisten nuorten kanssa Tampereen alueella, Kuopiossa, Keravalla, Riihimäellä sekä Vantaan ja Helsingin vankiloissa. Hän on työskennellyt myös Kriminaalihuollon tukisäätiössä. Päihdeongelmaisten syrjäytyneiden kanssa Aleksis Salusjärven tekemä Omakehu-projekti alkoi vuonna 2020. Hiljattain hän on tehnyt Nurmijärven kunnan kirjastossa Lukutaidon ensiapukurssia. Se osoittaa lukutaidon relevanssia siihen kielteisesti suhtautuville nuorille.

Suomen PEN muistuttaa, miten sananvapaus tuhoutuu bottien ja trollien tehokkaasti syöttämien valheiden avulla. Myöskään kaupalliset viestit eivät ole ensisijaisesti tietoa lisäävää sisältöä. Lukemiseen kannustaminen ja syvällisen lukutaidon edistäminen tekevät kauno- ja tietokirjallisuuden lukijoista sisältöjä hallitsevia, aktiivisia ihmisiä. He eivät ole valheellisten viestimassojen uhreja eivätkä toivottavasti moisten levittäjiä.

Sananvapauspalkinnon ovat saaneet aiemmin Katariina Lillqvist (2022), Journalistien tukirahasto (2021), Ujuni Ahmed (2020), Johanna Vehkoo (2019), Kai Ekholm (2018), Sunniva Drake (2017), Matti Suurpää (2016), Abdirahim Hussein (2015), Kimmo Oksanen (2014), Eva Neklyaeva (2013) sekä Ville Ranta (2012).

Kannanotot, vetoomukset, julkilausumat ja lausuntopyynnöt

Peter Mickwitz, Iida Simes ja Laura Lindstedt, Suomen PEN. Lukijan mielipide: Sananvapautta ei tule rajoittaa uskonrauhapykälällä, HS 26.8.2023.
Lausunto liikenne- ja viestintävaliokunnalle: EU:n asetus lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivaltaa koskevista säännöistä (COM (2022) 209 final), 18.9.2023
Joint oral statement by PEN International and ARC at the 52nd session of the UN Human Rights Council: Joint oral statement on cultural rights and migration. Maaliskuu 2023.
Declaration of PEN International’s Writers for Peace Committee on the Russian Federations’ war against Ukraine. Kesäkuu 2023.
Joint Statement by PEN International: Iran: Nobel Peace winner Narges Mohammadi must be released immediately, Lokakuu 2023.
Joint Statement by PEN International: Cuba: Performance artist Tania Bruguera harassed by Cuban government despite forced exile. Joulukuu 2023.

Muu toiminta

TEKSTIN TALO – TEXTENS HUS RY

Suomen PEN on mukana yhdentoista kirjallisuusalan järjestön vuonna 2019 perustamassa Tekstin talo – Textens hus ry:ssä. Tekstin talo on uusi kirjallisuusyhteisö, joka kokoaa kirjallisen kentän monet toimijat saman katon alle. Toiminnan ytimessä ovat tekijöiden ja yleisöjen kohtaamiset, uuden luovan toiminnan mahdollistaminen ja kirjallisuuden toimijoiden tukeminen.

Tekstin talo solmi alkuvuodesta 2023 vuokrasopimuksen Helsingin Sörnäisissä nk. Elannon korttelissa sijaitsevista tiloista. Yhteensä lähes 1800 neliömetrin tilakokonaisuus sijoittuu kolmeen kerrokseen osoitteessa Lintulahdenkatu 3. Tekstin taloon päästiin muuttamaan tilojen peruskorjauksen jälkeen vaiheittain loka-marraskuussa 2023. Suomen PEN on yksi tilojen alivuokralaisista. PENillä on Tekstin talossa käytössään työskentely-, kokous-, tapahtuma- ja varastotilaa.

Tekstin talon toiminnassa olivat mukana vuonna 2023 Book Brothers, Enostone, F-tuotanto, Finlands svenska författareförening, Helsinki Literary Agency, Helsinki Poetry Connection, Kirjakauppa Pp., Kriittinen korkeakoulu, KULTTI, Mad House Helsinki, Nihil Interit, Nuoren Voiman Liitto, Osuuskunta Poesia, Suomen aforismiyhdistys, Suomen arvostelijain liitto, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat, Suomen PEN, Suomen tietokirjailijat, Tekstin talo ja Tutkijaliitto.

Suomen PENin edustajina Tekstin talon hallituksessa vuonna 2023 olivat Leena Manninen (varsinainen jäsen) ja Laura Lindstedt (varajäsen).

Tekstin talo, Lintulahdenkatu 3, Helsinki. Kuva: Anton Hämäläinen.

Viestintä

VERKKOSIVUT

Suomen PENin pääasiallinen viestintäkanava (www.suomenpen.fi).

Sivuilta löytyvät tuoreiden uutisten lisäksi esimerkiksi jäsenhakemuslomake.

Poimintoja Suomen PENin kotisivuillaan julkaisemista tiedotteista:

JÄSENVIESTINTÄ

Suomen PENin jäsenet saavat noin 10 sähköistä jäsenkirjettä vuosittain. Kirjeissä tiedotetaan yhdistyksen tilaisuuksista, muusta toiminnasta sekä ajankohtaisista ihmisoikeus- ja sananvapauskysymyksistä. Jäsenmaksulasku lähetettiin jälleen sähköpostitse niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa yhdistykselle. Postitse on lähetetty jäsenkirjeitä, joiden ohessa on lähetetty jäsenmaksulomake sekä jäsenmaksumuistutukset. Suomen PEN käyttää FloMembers-jäsenpostitus- ja laskutusjärjestelmää.

JÄSENTAPAHTUMAT

Jäsentapahtumissa keskeisenä sisältönä on vapaamuotoista keskustelu ajankohtaisista sananvapausasioista sekä yhdistyksen toiminnasta. Vuonna 2023 ensisijaisesti jäsenistölle suunnattuja tapahtumia olivat vuosikokous 7.3.2023 Töölön kirjastossa, Kirjallisuuden taiteellinen sananvapaus -keskustelu 18.4.2023 Jörn Donnerin kirjastossa, Sananvapaus ja kansallinen turvallisuus -keskustelu Töölön kirjastossa 13.9.2023 sekä pikkujoulut 4.12.2023 Tekstin talossa.

SOSIAALINEN MEDIA

Facebook-sivun toiminta on aktiivista; 31.12.2023 sivulla oli 3 451 seuraajaa ja 3 394 tykkääjää. Facebookin avulla on tiedotettu PENin kotimaisista tapahtumista sekä Kansainvälisen PENin uutisista, kampanjoista sekä muista ajankohtaisista sananvapauteen liittyvistä kotimaan ja maailman uutisista. Vuonna 2023 sivuilla tiedotettiin yhdeksästä Suomen PENin yksin tai yhteistyönä järjestämästä tapahtumasta.

Suomen PENillä on lisäksi X-tili (ent. Twitter) sekä Youtube-tili videomateriaalin julkaisua varten.

Toimintavuonna 2023 yhdistys julkaisi myös lehdistötiedotteita.